|
|
|
Hankekoodi: S21989
Hankkeen nimi: SOSRAKE-osaamisverkosto
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 28.2.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 1545056-5
Jakeluosoite: Tulliportinkatu 34 A 2. krs
Puhelinnumero: 044 074 4674
Postinumero: 70100
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.isonet.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Iiro Väisälä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: iiro.vaisala(at)isonet.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 491 5672
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
SOSRAKE-hankkeen tavoitteena on vahvistaa Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) alueella käytännön työelämässä toimivan sosiaalialan henkilöstön osaamista, ymmärrystä ja toimintaa aikuisten parissa tehtävässä sosiaalialan rakenteellisessa työssä. Lisäksi hankkeen tavoitteena on tukea toimijoita rakenteellisen työn jatkuvassa oppimisessa ja kehittämisessä. Sosiaalialalla on yhteiskunta- ja sosiaalipoliittinen rooli: rakenteellinen työ tähtää syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäisyyn, vähentämiseen ja poistamiseen yhteiskunnassa. Tilastojen valossa Itä-Suomi näyttäytyy alueena, jonka aikuisväestöllä on keskimääräistä yleisemmin erilaisia vakavia vaikeuksia selviytyä elämässään.
SOSRAKE-hankkeessa kehitetään sosiaalialan tarvitsemaa uudenlaista osaamista ja jaettuun tietoon perustuvaa monitoimijaista yhteistyötä sekä yhteisen toiminnan digitalisaatiota. Näin alalla kyetään vastaamaan väljästi asutun laajan alueen palvelukysyntään kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Hankkeessa tehtävä kehittämistyö etenee kokonaisuutena kolmen työpaketin avulla siten, että jokainen osatoteuttaja on mukana yhteisessä työssä parhaiten organisaationsa perustehtävää ja osaamisen kehittämisen tarpeita palvelevissa rooleissa.
Hankkeen työpaketit ovat:
I) Sosiaalialan rakenteellisen työn osaamisverkoston muodostaminen ja verkoston toiminnan kehittäminen,
II) Rakenteellisen työn osaamiskartoituksen suunnittelu ja toteutus sekä
III) Rakenteellisen työn osaamisen kehittäminen valmentamalla, kokeilemalla ja arvioimalla.
Työpaketti I toimii hankkeessa ns. sateenvarjona kaikille kehittämistoimenpiteille. Työpaketissa muodostetaan sosiaalialan rakenteellisen työn osaamisverkosto, joka toimii digitaalisella oppimisalustalla. Alustaa hyödynnetään kaikessa hankkeen toiminnassa ja vuorovaikutuksessa, koulutusmateriaalien työstämisessä sekä valmennus- ja koulutuskokonaisuuden pilotoinnissa. Osaamisverkosto ylittää sosiaalialan käytännön työn asiakaslähtöisen kehittämisen sekä tutkimuksen ja koulutuksen raja-aidat hyödyttäen kaikkia osapuolia.
Työpakettien II ja III sisältämät kehittämistoimenpiteet on jaoteltu viiteen eri vaiheeseen seuraavasti:
- Vaihe 1: kohderyhmänä olevien sosiaalialan ammattilaisten osaamiskartoitus ja nykytilanteen sekä osaamisen vahvistamistarpeiden hahmottaminen
- Vaihe 2: sosiaalialan rakenteellisessa työssä tarvittava tieto ja sen kokoaminen
- Vaihe 3: sosiaalialan rakenteellisen työn tietojen työstäminen käyttöä varten
- Vaihe 4: sosiaalialan rakenteellisella tiedolla vaikuttaminen
- Vaihe 5: sosiaalialan rakenteellisen työn valmennus- ja koulutuskokonaisuuden pilotointi.
Sosiaalialan ammattilaisten osaamiskartoituksen perusteella (vaihe 1) laaditaan tarkemmat koulutus- ja valmennussuunnitelmat kolmesta rakenteellisen työn kannalta keskeisimmästä osaamisen osa-alueesta (vaiheet 2-4).
Työpakettien tuloksena SOSRAKE-hankkeessa kehitetään viiden opintopisteen laajuinen sosiaalialan rakenteellisen työn valmennus- ja koulutuskokonaisuus. Tätä suunnitellaan lisättäväksi hankkeen päätyttyä ammattikorkeakoulujen opetustarjontaan monimuoto- ja/tai etäopintoina. Hankkeen lopputuotoksena saadaan myös koulutusmateriaalina tuotettu ammattilaisen käsikirja/opas rakenteellisen työn tueksi työntekijöille ja opiskelijoille.
Kehittämisvaiheissa 2-4 yhdessä luotu osaaminen kootaan sosiaalialan rakenteellisen työn valmennus- ja koulutussisällöiksi ja pedagogiseksi suunnitelmaksi. Valmennus- ja koulutuspilottiin osallistuu kyselyyn (ISOn toteuttama 12/2019-1/2020) vastanneiden sosiaalialan organisaatioiden henkilöstöä sekä sosiaalialan opiskelijoita.
ISO toimii hankkeen päätoteuttajana ja hallinnoijana. ISO johtaa, koordinoi ja edistää hankkeen osapuolten yhteistyötä sekä vahvistaa rakenteellisen työn sisällön ja toteutuksen systemaattista kehittämistä. ISO vastaa osaamisverkoston tarvitseman digitaalisen työskentelyalustan kehittämisestä. Lakisääteisenä alueellisena kehittämisorganisaationa ISO huolehtii myös SOSRAKE-hankkeen kytkemisestä laajempaan sosiaalihuollon ajankohtaiseen kehittämiseen valtakunnallisesti (esim. ministeriöt, muut sosiaalialan osaamiskeskukset), alueellisesti (ylimaakunnallisesti mukaan luettuna Itä- ja Keski-Suomen sote-yhteistoiminta-alueen avaintoimijat) ja paikallisesti (esim. sote-järjestämisestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa). Kaikki ISOn toiminta-alueen 53 kuntaa/sote-kuntayhtymää ovat ISO-yhdistyksen jäseniä.
SOSRAKE-hanke toteutetaan monitoimijaisesti yhteistoiminnallisena kehittämisenä, jossa ovat mukana aikuisille kohdennettujen sosiaalipalvelujen henkilöstö sekä sosiaalialan tutkimus-, koulutus- ja kehittäjätahot. Hankkeen osatoteuttajina toimivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote), joissa toteutetaan hankkeen eri kehittämisvaiheisiin sovitettuja käytännön työn kokeiluja henkilöstön rakenteellisen työn osaamisen vahvistamiseksi alueensa työikäisen väestön palveluissa.
Osatoteuttajista Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy (Diak) ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (Xamk) toimivat hankkeessa koulutuksellisina asiantuntijoina ja vastaavat yhdessä ISOn kanssa muun muassa eri kehittämisvaiheisiin sisältyvien työ- ja valmennuspajojen ohjaamisesta. Yhteistyössä ISOn kanssa Diak ja Xamk tekevät hankkeessa sosiaalialan rakenteellisen työn valmennus- ja koulutuskokonaisuuden suunnitelman, kokoavat hankkeen aikana kehitetyn ja opitun yhteen sekä toimittavat rakenteellisen työn käsikirjan sosiaalialan ammattilaisille ja opiskelijoille. Lisäksi Diak ja Xamk rakentavat hankkeessa ISOn kanssa rakenteellisen työn verkkokoulutuksen kokonaisuuden digialustaa hyödyntäen sekä toteuttavat valmennus- ja koulutuspilotin ja arvioivat sen. SOSRAKE-hankkeessa aikuisten parissa tehtävässä sosiaalialan työssä syntyvät kokeilut sekä osaamisverkostossa tapahtuva koulutuksen kehittäminen yhdistyvät kattavaksi, monipuoliseksi ja monisuuntaiseksi tiedonvaihdoksi. Hankkeen toteuttajien yhteistyötapa vahvistaa tehokkaasti koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta.
Hankkeen kohderyhmään kuuluu myös Diakin ja Xamkin sosiaalialan lehtoreita ja sosiaalialan opiskelijoita, jotka osallistuvat hankkeen eri kehittämisvaiheisiin. Opiskelijat osallistuvat hankkeen työpajoihin ja toteuttavat niiden pohjalta opettajiensa ohjauksessa rakenteellisen tiedon keruuta erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Kehittämisvaiheessa 4 sosiaalialan vaikuttamistyöhön liittyvä valmennus integroidaan opiskelijoiden opintoihin, joiden aikana opiskelijat testaavat erilaisia vaikuttamiskanavia ja kehittämisvaiheessa 5 opiskelijat suorittavat valmennus ja koulutuskokonaisuuden sekä osallistuvat pilotin arviointiin.
SOSRAKE-hankkeen eri kehittämisvaiheissa ovat tiivisti mukana myös hankkeen avainkumppanit (8), joita edustavat kunnista- ja kuntayhtymistä Kuopion kaupunki, Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymä, Keiteleen kunta, Puolangan kunta, Siun sote -kuntayhtymä, Sosteri-kuntayhtymä, Varkauden kaupunki ja KYS. Järjestöistä (3) SOSRAKE-avainkumppaneina ja asiakasrajapinnassa toteutettavan tiedon tuottamisen kehittämiskumppaneina toimivat Mikkelin Toimintakeskus ry, Sirkkulanpuiston Toimintayhdistys ry ja Sotkamon Mielenterveyden tuki ry. Koulutusorganisaatioista SOSRAKE-avainkumppanina ja vaikuttavuustiedon tuottamisen kehittämiskumppanina toimii Itä-Suomen yliopisto (UEF).
Yhteishankkeen tuloksena sosiaalialan rakenteellisen työn osaaminen ja jatkuva, monitoimijainen yhteiskehittäminen vahvistuvat Itä-Suomessa. Sosiaalialan henkilöstö saa konkreettista tukea ja luotettavaa ajantasaista tietoa kehittääkseen rakenteellisen työn osaamistaan joustavasti, edullisesti ja asiakaslähtöisesti. Uusi digitaalisuuteen perustuva osaamisverkosto mahdollistaa osaamisen kehittämisen paremman saavutettavuuden (aika- ja paikkariippumattomuus), yhtenäisyyden ja kustannustehokkuuden. Asiakasprosessien vaikuttavuus paranee ja asiakkaiden osallisuus aikuisille kohdennettujen palveluiden ja tuen kehittämisessä lisääntyy. Monitoimijaisen yhteistyön keskinäinen työnjako selkiytyy, jolloin päällekkäinen työ vähenee sekä toisaalta palveluiden ja tuen kohdentuminen ja oikea-aikaisuus paranevat. Tutkimus-, koulutus- ja kehittämistahojen työelämäsuhteet vahvistuvat. Sosiaalialan yhteiskuntapoliittinen vastuu konkretisoituu ja vahvistuu, jolloin syrjäytymistä ja eriarvoisuutta aiheuttavia rakenteita on mahdollista muuttaa tehokkaammin.
Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat Essoten ja Kainuun soten kokeiluissa aikuisten parissa toimivat sosiaalialan työntekijät, jotka työskentelevät pääasiassa aikuissosiaalityössä, mielenterveys- ja päihdetyössä ja TYP-palveluissa sekä heidän esimiehensä. Diakin ja Xamkin osahankkeissa kohderyhmänä ovat edellä mainitut kokeilualueiden työntekijät sekä hankkeen tavoitteiden kannalta keskeinen opetushenkilöstö ja opiskelijat näissä oppilaitoksissa.
Varsinaista kohderyhmää ovat myös hankkeen avainkumppanit ISOn toiminta-alueella sekä koulutus- ja valmennuskokonaisuuden pilotointiin osallistuvat sosiaalialan ammattilaiset ISOn toiminta-alueella. Kuntien ja kuntayhtymien avainkumppaniorganisaatioista kohderyhmään kuuluvat avainkumppaneiden yhteyshenkilöt sekä muut organisaatioista osallistuvat työntekijät. Kunnista ja kuntayhtymistä avainkumppaneina toimivat hankkeessa Kuopion kaupunki, Keiteleen kunta, Puolangan kunta, Siun sote -kuntayhtymä, Sosteri-kuntayhtymä, Varkauden kaupunki, Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymä ja KYS.
Avainkumppaneina toimivista järjestöistä kohderyhmään kuuluvat samoin yhteyshenkilöt ja muut mahdolliset henkilökunnan edustajat. Järjestöistä hankkeen avainkumppaneita ovat Sirkkulanpuiston Toimintayhdistys ry Kuopiosta, Mikkelin Toimintakeskus ry ja Sotkamon Mielenterveydentuki ry. Myös Itä-Suomen yliopiston yhteyshenkilö on hankkeen varsinaista kohderyhmää.
SOSRAKE-hankkeen avainkumppaneiden rooleja on avattu tarkemmin kohdassa 6.1 (hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi).
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat ISOn toiminta-alueella sosiaalialan palveluita käyttävät ja tarvitsevat asiakkaat sekä kuntien, kuntayhtymien ja sidosryhmien henkilöstö ja päätöksentekijät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 785 975
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 697 720
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 894 077
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 793 683
Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Etelä-Savo
Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Varkauden, Kuopion, Mikkelin, Ylä-Savon, Pielisen Karjalan, Kehys-Kainuun, Kajaanin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Sonkajärvi, Ristijärvi, Mikkeli, Siilinjärvi, Puumala, Kiuruvesi, Rääkkylä, Polvijärvi, Pertunmaa, Enonkoski, Rantasalmi, Pieksämäki, Suomussalmi, Outokumpu, Paltamo, Hirvensalmi, Keitele, Nurmes, Sulkava, Mäntyharju, Joensuu, Kontiolahti, Kangasniemi, Liperi, Kuopio, Tohmajärvi, Lieksa, Juuka, Kajaani, Ilomantsi, Kitee, Puolanka, Vieremä, Sotkamo, Joroinen, Heinävesi, Pielavesi, Juva, Savonlinna, Varkaus, Hyrynsalmi, Kuhmo, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 223
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 5 |
| Hankkeessa rakennetaan digitaalinen alusta kehittämistyön tueksi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 5 |
| Hankkeessa hyödynnetään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja etäyhteyksiä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| - | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Hankkeella on mahdollista vaikuttaa kasvihuonekaasujen vähenemiseen lisäämällä digitaalisia koulutusmahdollisuuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| - | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Hankkeessa pyritään minimoimaan esimerkiksi paperitulosteiden määrää. Materiaalien tuottamisessa painotetaan sähköistä toteutusta. Painettavat materiaalit pyritään tuottamaan uusiomateriaaleista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| - | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään paikallisia resursseja ja palveluja huomioiden kilpailulainsäädäntö. Työelämäsuhteiden vahvistuminen ja sosiaalialan työn vetovoimaisuuden lisääminen palvelelevat myös toiminta-alueen elinvoimaisuutta ja kestävää kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 4 |
| Hanke kehittää aineettomia tuotteita ja palveluja (uudet työskentely- ja toimintamallit, osaamisen tueksi digitaalinen alusta). Hanke vahvistaa työntekijöiden osaamista ja aineetonta pääomaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 3 |
| Hanketoimijoiden turhaa liikennöintiä vältetään ottamalla käyttöön sähköinen ja mobiilipohjainen viestintä ja yhteydenpito mm. digitaalisen oppimisalustan kautta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 8 |
| Hanke edistää hyvinvointia ensisijaisesti välillisesti vahvistamalla työikäisten hyvinvointia tukevien palveluiden ja tuen tietoperustaa sekä niihin liittyvän rakenteellisen työn osaamista syrjäytymisen ehkäisyssä. Hankkeessa kehitetään lisäksi työtapoja, jotka tukevat asiakkaiden osallisuutta omaa tilannettaan ja tuen tarpeitaan koskevan tiedon tuottamisessa. Laajemmin hankkeessa tehtävä verkostojen rakentaminen tukee kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ja sen myötä kuntalaisten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 6 |
| Sosiaalialan työntekijöiden rakenteellisen työn osaamisen vahvistaminen mahdollistaa lähtökohdat sujuvammille, yhdenmukaisemmille ja asiakaslähtöisemmille palveluprosesseille hankkeen toiminta-alueella. Kehittämistyön myötä myös asiakkaiden asema työikäisten parissa tehtävässä sosiaalialan työssä paranee ja tasa-arvoisuus suhteessa työntekijöihin vahvistuu, kun ihmisen omaa hyvinvointia ja tuen tarpeita koskevaa tietoa osataan hyödyntää paremmin ratkaisuita mietittäessä. Edellä kuvatuilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden asemaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hanketyössä huomioidaan erilaisista lähtökohdista tulevien osallistujien osaaminen ja tieto. Kohderyhminä olevien sosiaalialan ammattilaisten sekä oppilaitosten opettajien ja opiskelijoiden ymmärrys työikäisen väestön tuen tarpeista vahvistuu ja monitoimijaisesti kehitettäviä ratkaisuja koskeva osaaminen paranee, mikä edistää osaltaan yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 2 |
| Eri toimijoiden välisen yhteistyön sekä ihmisten osallisuuden vahvistaminen vaikuttavat osaltaan yhteisöllisyyttä edistävän kulttuurisen ilmapiirin rakentumiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Hankkeessa kannustetaan ihmisiä löytämään ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja. | ||
SOSRAKE-osaamisverkosto-hanke vahvisti Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) alueella rakenteellisen sosiaalityön osaamista, sosiaalialan opetusta ja sosiaalihuollon yhteiskuntapoliittista roolia. Hanketta hallinnoi ISO, jonka lisäksi hanketiimin muodostivat edustajat Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä (Essote), Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä (Kainuun sote), Diakonia-ammattikorkeakoulusta (Diak) ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulusta (Xamk). Kainuun sote ja Essote vastasivat erityisesti alueellisesta yhteistyöstä ja kokeiluista. Diak ja Xamk toimivat koulutuksellisina asiantuntijoina. Lisäksi hankkeella oli 13 avainkumppania, joista kolme oli järjestöjä ja yksi yliopisto.
Hankesuunnitelman taustalla oli havainto aikuisten elämässä esiintyvistä moninaisista sosiaalisista ongelmista ja niiden taustalla olevista eriarvoisuutta lisäävistä sekä ylläpitävistä rakenteista. Aikuisten sosiaalipalvelut ovat painottuneet vahvasti yksilökohtaiseen työskentelyyn, ja niiden vaikuttavuudesta on ollut vähäisesti tietoa. Tilastojen valossa Itä-Suomi on näyttäytynyt alueena, jonka aikuisväestöllä on keskimääräistä yleisemmin erilaisia vakavia vaikeuksia selviytyä elämässään.
Hankkeessa vastattiin näihin haasteisiin rakenteellisen sosiaalityön osaamisen vahvistamisella sekä kehittämällä alan koulutusta, laajaan monitoimijaiseen yhteistyöhön, vaikuttamisosaamiseen, tietoon ja näyttöön perustuvaan työotteeseen pohjautuvaa työskentelyä. Koulutuksen ja työskentelytapojen kehittämisellä pyrittiin myös parantamaan osallistujaorganisaatioiden houkuttelevuutta rekrytoinneissa. Kehittämistyö perustui yhteistoiminnallisuuteen, eikä kukaan hankkeen toteuttajaorganisaatio olisi voinut saavuttaa hankkeen tuloksia yksin. Hankkeen kohderyhmää olivat mukana olevien organisaatioiden ja oppilaitosten henkilökunta sekä opiskelijat.
Hankkeen käytännön toiminnassa painotettiin digitalisaation tuomia mahdollisuuksia joustavaan ajasta ja paikasta riippumattomaan yhteistyöhön laajalla maantieteellisellä alueella. Digitaaliset työvälineet auttoivat hankkeen toimintaa sopeutumaan Korona-pandemian tuomiin yhteiskunnallisiin muutoksiin sekä tavoittamaan hankkeen kohderyhmän. Muuttuneesta yhteiskunnallisesta tilanteesta ja organisaatioiden lisääntyneestä etätyöstä huolimatta hanke onnistui tavoittamaan jopa vähän suunniteltua suuremman määrän kohderyhmää.
Hankkeen sisältö jaettiin kolmeen työpakettiin:
I) Sosiaalialan rakenteellisen työn osaamisverkoston muodostaminen ja verkoston toiminnan kehittäminen
Työpaketissa luotiin hankkeen ajan toiminut sosiaalialan rakenteellisen työn osaamisverkosto, joka kokoontui hankkeen digialustalla. Digialustalla verkoston jäsenet perehtyivät erilaisiin rakenteellisen sosiaalityön teemoihin ja osallistuivat työpajoihin sekä teematyöskentelyyn. Osaamisverkoston oli tavoite osaamisen vahvistamisen lisäksi toimia yhteisen oppimisen tilana ja luontevana osana työelämää. Osatoteuttajilla Essotella ja Kainuun sotella oli alustalla omat sivunsa organisaatioiden työntekijöiden perehdyttämiseen hankeen teemoihin.
II) Rakenteellisen työn osaamiskartoituksen suunnittelu ja toteutus
Hanketyön suunnittelun ja suuntaamisen pohjalle piti selvittää lähtötilanne. Tähän tarpeeseen vastasi syyskuussa 2020 toteutettu rakenteellisen sosiaalityön osaamiskartoitus, joka perustui Kainuun soten ja Essoten aikuisten sosiaalihuollon työntekijöiden itsearviointivastauksiin. Lopputuloksena oli kuvaus rakenteellisen sosiaalityön eri osaamiskategorioiden nykytilasta sekä kehittämistarpeista, ja se oli ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön osaamista Suomessa kartoittanut julkaisu. Osaamiskartoituksen kooste julkaistiin helmikuussa 2021 Xamk:n julkaisusarjassa nimellä ”Tiedolla vaikuttamisen mahdollisuudesta toteutukseen. Rakenteellisen sosiaalityön osaamiskartoitus”.
III) Rakenteellisen työn osaamisen kehittäminen valmentamalla, kokeilemalla ja arvioimalla
Työpaketissa vahvistettiin rakenteellisen sosiaalityön osaamista monipuolisesti hankkeeseen osallistuneissa organisaatioissa. Osaamisen vahvistamiseen kytkettiin myös tiedon tuotanto, vaikuttavuustieto, viestintä, tiedolla johtaminen sekä oppilaitosten kyvyn tukea työelämää.
Osaamisen kehittämisessä korostui sisältöjen opinnollistaminen ja tutkimuksellinen lähestymistapa. Hankkeessa toteutettiin myös useita valmennuksia sekä yhtenä hankkeen päätavoitteena ollut rakenteellisen sosiaalityön amk-perustutkintotasoisen opintojakson pilotti. Opintojakson sisältö koostui teoriaopinnoista sekä oppimistehtävistä sekä kahdesta lähipäivästä. Työskentelyä kytkettiin osallistujien arkeen. Pilotti oli Suomessa ensimmäinen amk-tasoinen rakenteellisen sosiaalityön opintojakso. Osatoteuttajat Xamk ja Diak jatkojalostavat siitä hankkeen jälkeen avoimen ammattikorkeakoulun kautta toimivan opintojakson.
Tutkimuksellisuudella vähennettiin sosiaalihuollon pirstaleisuutta ja lisättiin vaikuttavuutta. Hankkeessa korostettiin arviointia, asiakastiedon analysointia ja yhteiskehittämistä. Kehittämiseen otettiin kiinteästi mukaan asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Kainuun sote loi hankkeen aikana yhteiskehittämisen Kainuun mallin hahmottelemaan tiedon tuottamista ja kehittämistoimintaa.
Hankkeessa kehitettiin sosiaalialan viestinnän osaamista rakenteellisen työn keinona. 2021 huhtikuussa sosiaalialan viestinnän asiantuntijaluento, minkä jatkoksi syksyllä järjestettiin viestinnän valmennuskokonaisuus. Valmennuksessa käytetyt materiaalit ja tallenteet olivat osaamisverkoston
käytössä hankkeen loppuun asti. Lisäksi hanketiimi panosti monikanavaiseen viestintään ja visuaalisten viestintämuotojen käyttämiseen.
Osatoteuttajilla oli osittain omat painotuksensa alueellisessa toiminnassa, ja hankkeessa kehittämistä tehtiin myös rohkeasti kokeilemalla. Molemmat sote-organisaatiot ovat esimerkiksi ottaneet käyttöön sosiaalisen raportoinnin menetelmän ja rakenteellisen sosiaalityön työryhmän niin, että rakenteet on mahdollista siirtää hyvinvointialueelle. Molemmat sote-organisaatiot keräsivät tietoa asiakastietojärjestelmistä, ja tehtyjä koosteita viestittiin mm. infograafien muodossa. Avainkumppanien kanssa tehtiin räätälöityä yhteistyötä esimerkiksi hyvinvointitiedon viestinnän, tavoitteen asettelun ja sosiaalisen raportoinnin tiimoilta.
Oppilaitosyhteistyötä tehtiin opintojaksopilotin suunnittelussa sekä osallistamalla opiskelijoita hankkeen toimintaan ja tarjoamalla yhteistyötä opinnäytetöissä. Hankkeeseen liittyen valmistui Diakista ja Xamkista yhteensä viisi opinnäytetyötä.
Hankkeen loppuun 2022 ajoittui webinaarina toteutettu loppuseminaari sekä kaksi hankkeen pääjulkaisua: ”Osaamisella kohti hyvinvointia - Rakenteellisen sosiaalityön opas” ja ”Rakenteellisen sosiaalityön
ideakirja”. Julkaisut ovat julkisesti saatavilla. Julkaisut tukevat sisällöllisesti toisiaan, ja ovat käytettävissä tukemaan osaamisen kehittämistä ja rakenteellisen sosiaalityön toimeenpanoa sekä opetusta.
Hanke saavutti päätavoitteensa: rakenteellisen sosiaalityön osaamiskartoituksen toteuttaminen, opintojaksopilotin toteuttaminen ja rakenteellisen sosiaalityön oppaan julkaiseminen. Osaamisverkosto toimi digialustalla hankkeen loppuun asti, mutta tavoitteesta huolimatta se ei vakiintunut osaksi organisaatioiden toimintaa. Essote ja Kainuun sote ottivat käyttöön sosiaalisen raportoinnin ja rakenteellisen sosiaalityön työryhmän rakenteet niin, että toimintaa on mahdollista jatkaa hyvinvointialueella. Toimiakseen sosiaalinen raportointi vaatii taustalla toimivat rakenteet, aiheen esillä pitoa sekä esihenkilöiden tuen.
Hankkeessa toteutettiin runsaasti viestintää osana sosiaalialan rakenteellista työtä. Sosiaalihuollon tietoa viestittiin suoraan yhteistyötahoille, minkä lisäksi tuotettiin useita julkisesti saatavilla olevia videoita, infograafeja ja kirjoituksia. Hankkeen julkaisut sekä niistä tehty kooste löytyvät sen kotisivulta https://www.isonet.fi/iso-toiminta/kehittamishankkeet/paattyneet-hankkeet/sosrake.html.
Kokonaisuutena voidaan arvioida tietoisuuden ja kiinnostuksen rakenteellista sosiaalityötä kohtaan kasvaneen hankkeeseen osallistuneissa organisaatioissa. Osaaminen on vahvistunut kehittämisen, kokeilujen, erilaisten valmennusten ja hankkeen julkaisujen myötä. Viestinnän merkitys ja rakenteellisen sosiaalityön rooli vaikuttamistyönä on selkeytynyt aiemmasta.