|
|
|
Hankekoodi: S22006
Hankkeen nimi: MYÖ, TYÖ, HYÖ 2! - Osallisuudesta polkuja työelämään
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.3.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Rautavaaran kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0172646-0
Jakeluosoite: Koulutie 1
Puhelinnumero: 0408608000
Postinumero: 73900
Postitoimipaikka: Rautavaara
WWW-osoite: http://www.rautavaara.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja Selkimäki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työkoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.selkimaki(at)rautavaara.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408608229
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on parantaa rautavaaralaisten kaikkein heikommassa asemassa olevien työttömien, työelämän ulkopuolella olevien sekä osatyökykyisten työ- ja toimintakykyä ja tarjota heille polku työelämään. Hankkeessa tehtävien selvityksien pohjalta tarjotaan osallistujille yksilöllisiä matalan kynnyksen vaihtoehtoja, jotka ohjaavat heitä kohti työelämää henkilön toimintakyvyn mukaan. Hankkeen tavoitteena on lisätä sosiaalista osallisuutta, ehkäistä syrjäytymistä, torjua köyhyyttä, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä tukea elämänhallintaa.
Hankkeessa jatketaan osaltaan MYÖ, TYÖ, HYÖ! – Myötämäkeen työkuntoa tai hyvinvointia! –hankkeessa aloitettua työtä. Kunnan työllisyyspalvelujen asiakkaista monet hyötyvät pitkistä tukiprosesseista, joissa heidän palvelutarpeensa arvioidaan yksilöllisesti ja heille räätälöidään jatkopolut niin, että ne sopivat elämäntilanteeseen. Syrjäytymisvaarassa olevien asiakkaiden ongelmat ovat usein syntyneet pitkien ajanjaksojen kuluessa, joten niiden korjaaminen vaatii myös enemmän aikaa ja tarkempaa arviointia.
Hankkeessa toteutetaan porrastettu ja yksilöllinen työllistymispolku, jonka avulla tavoitellaan reittiä kohti avoimia työmarkkinoita. Työllistymispolku koostuu asiakkaille tarjottavasta yksilöohjauksesta ja jatkovaihtoehdoista heidän tilanteen mukaan työhönvalmennuksen keinoin. Näitä ovat esimerkiksi tukitoimet työllistymiseen työmarkkinoille, työkokeilu, lisä- ja jatkokouluttautuminen, opiskelu, kuntouttava työtoiminta, kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminta tai työkyvyttömyyseläke jos työkykyä ei yksinkertaisesti ole. Yksilöllisen tilanteen mukaan työllistymispolkua pääsee myös takaisinpäin. Polkuun sisältyvää kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaa on alustavasti testattu hyvin tuloksin. Ryhmätoiminta sisältää erilaisia arjenhallinnan teemoja, kuten elämänhallintaa, itsetuntemusta, velkaneuvontaa tai harrastuksiin, terveyteen, ruokavalioon ja liikuntaan liittyviä aiheita. Ryhmässä myös lisätään tietoutta työnhausta sekä itsensä työllistämisestä.
Hankkeessa tiivistetään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa kehittämällä malli asiakkaalle tarjottavaan työvalmennukseen yrityksessä ja tukemalla esimerkiksi osatyökykyisten työllistämistä osana työllistymispolkua. Kunta sitoutuu kehittämään elinkeinopolitiikassaan tukiohjelman, jolla tuetaan rahallisesti yrityksiä palkkaamaan osatyökykyisen tai pitkään työttömänä olleen henkilön. Myös palkkatuen käyttöä kolmannella sektorilla edistetään sekä selvitetään mahdollisuutta palkkatuetun edelleen sijoittamiselle muihin työpaikkoihin osana etenevää työllistymispolkuna. Hankkeessa toteutetaan tarvittaessa moniammatillisia terveys- ja työkykyselvityksiä niin, että arvioinnin pohjalta voidaan rakentaa tavoitteellinen ja kuntouttava suunnitelma omalla polulla etenemiseen.
Hanke lisää työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä ja tuloerojen kasvua, ja osaltaan torjuu köyhyyttä. Hankkeessa testatut toimenpiteet halutaan juurruttaa pysyväksi toimintatavaksi tuottamaan sosiaalisten positiivisten vaikutusten lisäksi myös taloudellisia hyötyjä ennaltaehkäisevän luonteensa vuoksi.
Kohderyhmänä ovat rautavaaralaiset pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät ja työttömyysuhan alaiset henkilöt. Kohderyhmään kuuluvat kaiken ikäiset aikuiset, myös nuoret niiltä osin kuin he tukea tarvitsevat, sukupuoleen katsomatta. Erityiseksi kohderyhmäksi nostetaan osatyökykyiset henkilöt, joiden jäljellä olevaa kapasiteettia, motivaatiota ja työkykyä tuetaan uusilla keinoilla.
Rautavaaran kunnassa oli työttömiä työnhakijoita vuoden 2019 lopussa 61 henkilöä, joista iso osa tavattiin yksilöllisesti työkoordinaattorin tai sosiaalityöntekijän toimesta edellisen hankkeen aikana. Tapaamisten aikana on paljastunut huolestuttavasti kuinka heikossa asemassa osa näistä työttömistä on. Uusia työttömiä tulee kuitenkin säännöllisesti kuntaan esimerkiksi muuttoliikkeen kautta tai työpaikkojen menetysten myötä. Näin ollen työ ja asiakasvirta on jatkuvaa.
Suurin osa huolta herättäneistä asiakkaista hyötyvät pitkistä tukiprosesseista, joissa heidän palvelutarpeensa arvioidaan yksilöllisesti ja heille räätälöidään jatkopolut niin, että ne sopivat elämäntilanteeseen. Syrjäytymisvaarassa olevien asiakkaiden ongelmat ovat usein syntyneet pitkien ajanjaksojen kuluessa, joten niiden korjaaminen vaatii myös enemmän aikaa ja tarkempaa arviointia.
Aikaisemmissa hankkeissa havaittiin, että ennaltaehkäisevänä työnä on tarpeen pyrkiä yksilöllisesti ja säännöillisesti kohtaamaan kaikki rautavaaralaiset työttömät, joilla on riski pitkittyvään työttömyyteen tai he ovat jo pitkäaikaistyöttömiä tai kuuluvat muuten varsinaiseen kohderyhmään. Kohderyhmän tavoittamista helpottaa, että yli 200 päivää työttömänä olleista tulee kuntaan ennakkotieto Kelalta.
Välilliset kohderyhmät ovat pääkohderyhmän henkilöiden läheiset, perheet ja lähipiiri. Välilliseen kohderyhmään kuuluu kunnan työllisyyspalvelujen ja sosiaalityön lisäksi myös julkisen sektorin perusterveydenhuolto, yksityisen sektorin työterveyshuolto, sekä räätälöitynä jatkovaihtoehtona mahdollisesti tuetut työmarkkinat, oppilaitokset tai kuntouttavaa työtoimintaa tarjoavat tahot. Kuntouttavaa työtoimintaa tarjotaan kunnan omissa yksiköissä tai kolmannen sektorin toimijoissa kuten Rautavaaran työraitti ry:ssä. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaa järjestetään ostopalveluna. Välilliseen kohderyhmään kuuluu myös sairausvakuutusetuuksia, eläke- ja vammaisetuuksia sekä työttömyysturvaetuuksia maksavat Kela sekä TE-toimisto (TYP-työ).
TE-toimistolla on merkittävä rooli asiakkaiden suunnitelmien laadinnassa sekä yhdessä kunnan kanssa valita oikea-aikaisesti asiakkaita aktivointitoimien piiriin. TE-toimiston työpanosta tarvitaan viikoittaiseen yhteydenpitoon asiakkaiden asioiden edistämiseksi sekä läsnäoloa aktivointisuunnitelmia laadittaessa. TE-hallinnon asiantuntija ohjaa hankkeeseen asiakkaita moniammatillisesti yhdessä kunnan työllisyyskoordinaattorin sekä sosiaaliohjaajan kanssa.
Hankkeessa vahvistetaan kolmannen sektorin roolia työllistymisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä sekä yhteisöllisyydessä. Hankkeessa luodaan välillisien kohderyhmien sektorirajat ylittävää yhteistyötä sosiaali-, terveys-, kuntoutuspalveluissa ja työllistymisessä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 208 835
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 144 129
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 261 042
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 180 160
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon
Kunnat: Rautavaara
Jakeluosoite: Koulutie 1
Postinumero: 73900
Postitoimipaikka: Rautavaara
Suunniteltu: 11
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 7 |
| Toimintojen järjestämisessä kiinnitetään huomioita liikkumiseen, siirtymisiin ja palvelujen tarjontaan. Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 7 |
| Hankeen aikana tarjotaan mahdollisuus ajankohtaisen tiedon saantiin ja lisäkoulutuksiin niin, että ilmastonmuuotos huomioidaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Hankkeen aikana pyritään välttämään luontoa kuormittavia toimintoja. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
| Hankkeen aikana pyritään välttämään luontoa kuormittavia toimintoja. Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suurta vaikutusta hanketoiminnassa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 7 |
| Hankkeessa pyritään koulutusmateriaalien ja toiminnan vaatimien materiaalien kierrätykseen, uusiokäyttöön ja materiaalitehokkuuteen. Näihin päästään välttämällä kopiointia ja hyödyntämällä sähköisiä palveluja. Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 6 |
| Aktiiviset yhteydenotot, yhteistyön ja kehityksen aikaansaaminen hankkeen aikana. Paikalliset yritykset mukana kehittämässä asiakkaalle tarjottavaa työvalmennuksen mallia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Tuen, ohjauksen ja työllistymismahdollisuuksien kehittämien. Uusien toimintatapojen kehittäminen, kokeilu ja juurruttaminen yritysyhteistyössä. Paikalliset yritykset mukana kehittämässä asiakkaalle tarjottavaa työvalmennuksen mallia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 7 |
| Hankeessa pyritään siirtymisiin yhteiskyydeillä ja välttämään turhia paikkakuntien välillä tapahtuvia ajoja. Hyödynnetään sähköisiä palveluja ja menetelmiä. Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Uuden toiminnan käynnistäminen luo välitöntä hyvinvointia, osallisuutta ja tarjoaa vertaistukea. Hankkeessa huomioidaan terveys, sosiaalinen kanssakäyminen, yhteisöllisyys, vaikutusmahdollisuudet omaan toimintaan ja tasavertaisuus. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| Hanke edistää sosioekonomisten ryhmien välistä tasa-arvoa torjumalla köyhyyttä ja ehkäisemällä syrjäytymistä. Hanke edistää myös sekä seudullista että valtakunnallista tasa-arvoa tukemalla aluetta, jossa on tunnetusti korkeimmat maksetut KELAn etuudet ja sairastavuusindeksi sekä kansantauti-indeksi. Kaikissa tarjotuissa toimenpiteissä ja hankkeen vaiheissa edistetään tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| Hanke edistää sosioekonomisten ryhmien välistä tasa-arvoa torjumalla köyhyyttä ja ehkäisemällä syrjäytymistä. Hankkeen aikana varmistetaan, että eriarvoisuus vähenee ja osallistujien kulttuurinen tasa-arvoisuus toteutuu. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Hankkeen aikana hyödynnetään kunnan omia virkistysalueita ja yhteisiä toimintapaikkoja. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 5 |
| Hankkeen aikana selkiytetään kunnan ympäristössä olevia mahdollisuuksia. Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. | ||
MYÖ, TYÖ, HYÖ 2! - Osallisuudesta polkuja työelämään -hankkeessa selvitettiin ja parannettiin rautavaaralaisten heikommassa asemassa olevien työttömien, työelämän ulkopuolella olevien sekä osatyökykyisten työ- ja toimintakykyä tarjoamalla heille polkuja työelämään. Hankkeessa tehtyjen selvitysten pohjalta tarjottiin osallistujille yksilöllisiä matalan kynnyksen vaihtoehtoja, joiden avulla kohti kuntoutuminen kohti työelämää oli mahdollista.
Hankkeessa toteutettiin porrastettu yksilöllinen työllistymispolku, jossa tavoitteena reitti kohti avoimia työmarkkinoita. Työllistymispolku koostui asiakkaille tarjottavasta yksilöohjauksesta ja jatkovaihtoehdoista työhönvalmennuksen keinoin. Näitä olivat esimerkiksi tukitoimet työllistymiseen palkkatuen avulla, työkokeilu, opiskelu, kuntouttava työtoiminta, etäkuntouttava työtoiminta ja kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminta. Työ -ja toimintakyky selvitysten jälkeen kyseeseen tuli työkyvyttömyyseläke niiden henkilöitten kohdalla, joilla työkykyä ei ollut sijoittuakseen avoimille työmarkkinoille.
Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. Hanke lisäsi yritysten tietoutta työkokeilun ja palkkatuen käytöstä ja tarvittaessa ohjeisti palkkatukihakemusten tekemisessä. Hankkeessa on tehty yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa hankkeen kohderyhmän työllistymispolun suunnittelussa. Kolmannen sektorin kanssa selviteltiin ja toteutettiin palkkatuen käyttöä osatyökykyisten työllistämisen tueksi.
Hanke on lisännyt kohderyhmän osalta sosiaalista osallisuutta, ehkäissyt syrjäytymistä ja tuloerojen kasvua. Hanke on tarjonnut polkuja työelämään ja mielekkäämpään arkielämään ja arkirytmiin. Hankkeessa kohderyhmään kuuluvat henkilöt ovat hyötyneet, kun ovat saaneet tukea ja ohjausta niin työelämän suuntaan kuin muihinkin elämänsä osa-alueen haasteisiin. Hankkeen myötä onnistuttiin tavoittamaan sellaisia henkilöitä, joiden työllistymisen esteenä oli tunnistettuja tai tunnistamattomia haasteita, ja valtaosan kohdalla asiakkaita saatiin ohjattua heidän tarpeitaan vastaavien palveluiden piiriin.
Hankkeessa on kehitetty yhteistyötä TE-toimiston, Kelan ja terveydenhuollon kanssa siten että yhdyshenkilönä on ollut työkoordinaattori. Näin toimien on saatu asioihin selkeyttä, säästettiin aikaa ja asiakkaiden asiat hoituivat nopeammin.