|
|
|
Hankekoodi: S22098
Hankkeen nimi: Kaakon Kokka, Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 31.10.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2630644-6
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 36
Puhelinnumero: 029 446 5000
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.lab.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Hämäläinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.hamalainen(at)lab.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407416958
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa tunnistetaan valtakunnallisen KOKKA-hankeen yhteiset taustat ja haasteet. TEM:in arvion mukaan viime vuonna jäi syntymättä eri aloilla yhteensä 60.000 työpaikkaa siksi, että osaajia ei löytynyt tai yrityksillä ei ollut osaamista heidän työllistämiseen. Kuitenkin monien alojen yrityksillä on tarvetta työvoiman lisäämiseen. Hankkeen päätavoitteena on vastata yritysten ja osaajien tarpeisiin sekä kohtaanto-ongelmaan pitkäjänteisellä ja kestävällä tavalla.
Hanketta on valmisteltu yhteistyössä hanketoimijoiden sekä Lappeenrannan kaupungin, Imatran seudun Kehitysyhtiön, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja yritysjärjestöjen kanssa. Molemmissa maakunnissa on taustalla pitkäaikainen oppilaitosten, kaupunkien, kuntien, maakunnallisten yrittäjäjärjestöjen, kauppakamarien ja TE-viranomaisten kanssa tehty yhteistyö, mikä antaa selkeän kuvan olemassa olevasta tilanteesta ja alueellisista kehittämistarpeista eri näkökulmista. Yritysten kanssa on keskusteltu hankkeen suunnitteluvaiheessa.
Hankkeen toteuttajia ovat LAB-ammattikorkeakoulu, Cursor Oy, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattiopisto Sampo, Kouvola Innovation Oy/Kouvolan kaupunki, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami ja Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö/Kouvolan Ammattiopisto Oy. Kaikki hanketoimijat osallistuvat lähes kaikkiin työpaketteihin eri rooleissa, esim. toteuttajana, kouluttajana, tiedon tuottajana, verkoston rakentajana tai kehittäjänä.
Hankkeessa toteutettavat työpaketit ovat:
WP 1: International Workplace
Työpaketin kohderyhmänä ovat alueen yritykset (startupit, pk-yritykset, suuret yritykset), julkinen sektori sekä kehitysyhtiöt., työpajoissa selvitetään yritysten tarpeita ja haasteita sekä tuetaan koulutuksella ja työjoissa yritysten toimintakulttuuria ja kansainvälistä osaamista työllistämään kv-osaajia.
WP 2: KV-osaajaverkoston ja verkostotyön kehittäminen
Edellisen työpaketin toimenpiteistä syntyy pohja yritysten toimintaa tukevan verkostotyön kiihdyttämiselle. Työpaketissa kootaan potentiaaliset toimijat yhteen, haetaan optimaaliset roolit ja toimintatavat, joilla voidaan vastata yritysten ja kv-osaajien tarpeisiin sekä helpottaa työllistämistä ja työllistymistä. Verkostotyö luo alueelle vetovoimaa sekä lisää kansainvälisten opiskelijoiden kiinnostusta jäädä alueelle.
WP 3: Sosiaalinen verkosto ja yhteisö
Sosiaalisen yhteisön luomisessa kohderyhmänä ovat kv-taustaiset opiskelijat ja työntekijät, opiskelijajärjestöt sekä alueen muut järjestötoimijat. Sosiaalisen kv-yhteisön tavoitteena on linkittää kansainväliset osaajat ja heidän perheensä järjestöjen kautta alueen vapaa-ajan toimintaan, oppilaitosten opiskelijatoimintaan, urheiluseurojen, kulttuurijärjestöjen ja muiden vastaavien toimintaan mukaan. Toimenpide tukee pysyvää asettautumista alueelle.
WP4: KV-osaajaverkosto
Hankkeen lopputuloksena syntyy alueelle toimijaverkosto, joka tukee yrityksiä kehittämään toimintaansa ja löytämään kv-osaajia sekä vahvistamaan kv-taustaisten työntekijöiden ja opiskelijoiden kiinnittymistä maakuntiin. Osaajaverkosto luo joustavan ja kehittyvän toimintamallin käytännön toiminnan jatkuvuudelle sekä toimijoiden rooleille tulevaisuudessa. Kehitystyö jatkuu hankkeen jälkeen verkostossa alueen veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi.
Hanke vahvistaa yritysten tulevaisuusymmärrystä ja kansainvälistymisvalmiuksia, tukee työvoiman saatavuutta sekä auttaa kansainvälisten osaajien työllistymään ja integroitumaan seutuun ja sen yrityksiin. Hankkeen tuloksilla on myönteisiä vaikutuksia alueen innovaatiokyvykkyyteen, aluetalouteen sekä alueen elinkeinorakenteen monipuolistumiseen ja sitä kautta alueen asukkaiden hyvinvointiin.
Hankkeen kohderyhmänä ovat
• Kaakkois-Suomen eri alojen yritykset, joilla on tarve vahvistaa kansainvälistä osaamista ja rekrytoida uusia työtekijöitä osaajavajeen tai kasvun vuoksi. Liittenä aiesopimukset sekä lista yrityksistä, joiden kanssa neuvottelu on meneillään.
• Kansainvälistymisvalmiuksia omaavien yritysten johto- ja hr-henkilöstö sekä työpaketissa LAB 1.2 myös muu henkilöstö.
• Kansainväliset osaajat, jotka ovat valmistuneet tai opiskelevat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson korkeakouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa tai aikuiskoulutuksessa
• Lisäksi kohderyhmänä ovat Kaakkois-Suomen alueen sosiaalisen toimintaverkoston muodostavien organisaatioiden henkilöstö ja vapaaehtoistoimijat. Sosiaalisen toimintaympäristön muodostavat mm. opiskelijajärjestöt sekä alueen muut järjestötoimijat, mm. liikunta- ja kulttuuritoimijat sekä kaupunkien ja kuntien nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimet.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat muut yritykset ja työnantajat, yrittäjäjärjestöt, kaupungit, kunnat ja elinkeinoviranomaiset, kehitysyhtiöt, maakuntaliitot, TE- ja muut viranomaiset (mm. maahanmuuttoviranomaiset) sekä muut sidosryhmät, jotka toimivat tämän hankkeen toimenpiteiden rajapinnassa, ja joiden toiminta nähdään liittyväksi kansainvälisten osaajien integrointiin alueelle ja alueyhteistyön kehittämiseen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 442 792
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 412 283
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 582 009
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 539 552
Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso
Seutukunnat: Imatran, Kouvolan, Kotkan-Haminan, Lappeenrannan
Kunnat: Lemi, Pyhtää, Miehikkälä, Kouvola, Savitaipale, Hamina, Taipalsaari, Rautjärvi, Luumäki, Lappeenranta, Kotka, Parikkala, Virolahti, Iitti, Imatra, Ruokolahti
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 52
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 87
Suunniteltu: 346
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Hankkeessa, erityisesti projektiryhmän ja toteuttajien välisessä yhteistyössä käytetään mahdollisimman paljon sähköistä aineistoa, viestintää, alustoja, osallistumista ja kokouskäytäntöjä. Niiden avulla voidaan pienentää liikkumisesta ja materiaaleista aiheutuvia kustannuksia ja pienentää toiminnan aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Työpajat, yritystapaamisen ja osa kokouksista on kuitenkin syytä järjestää fyysisesti osallistumalla, jotta niille asetetut tavoitteet saavutetaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Hanke vahvistaa molemmissa maakunnissa kansainvälisen potentiaalin parempaa hyödyntämistä elinkeinoelämässä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Hanke tuottaa aineettomia palveluja kohderyhmälle ja muille toimijoille. Hankeen aikana tuotetut palvelut, koulutukset yms. jäävät avoimesti hyödynnettäviksi ja kehitettäviksi edelleen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 6 |
| Välitön vaikutus: Kohderyhmään kuuluvien henkilöiden ja heidän lähipiirinsä hyvinvointi paranee, kun taidot ja mahdollisuudet työllistyä paranevat ja yhteys paikalliseen sosiaaliseen verkostoon vahvistuu. Välillinen vaikutus toteutuu yritysten kehittyvien työllistämismahdollisuuksien ja elinvoimaisuuden lisääntymisen kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 6 |
| Välitön vaikutus: Hanke parantaa ulkomaalaistaustaisten, heikomman suomen kielen taidon omaavien ja sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle kantaväestöä useammin jäävien ryhmien ja henkilöiden tasa-arvoisuutta suhteessa paikalliseen väestöön Välillinen vaikutus: Yritysten osaamisen lisääntyminen tukee yrityksen oman toiminnan vahvistumista, parantaa mahdollisuuksia saada työvoimaa, työllistää ja kehittää yrityksen elinvoimaisuutta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa on otettu huomioon kohderyhmiin kuuluvien tahojen ja henkilöiden erilaiset kulttuuritaustat ja niiden kielteisiä vaikutuksia pyritään minimoimaan ja ratkaisemaan niissä mahdollisesti ilmeneviä ristiriitoja. Yritysten monikulttuurisuusosaamisen lisääntyminen vahvistaa sekä yrityksiä että niiden työntekijöiden yhdenvertaisuutta. Hankkeen julkaisuissa noudatetaan saavutettavuusvaatimuksia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
Hanke liittyy valtakunnalliseen Talent Boost -ohjelmaan pohjaavaan Kokka-hankeperheeseen ja toimenpiteet on toteutettu Kaakkois-Suomen kahden maakunnan alueella (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso). Hanke vastasi yritysten osaamistarpeiden ja kv-osaajien kohtaannon parantamiseen, alueellisen kv-osaajien työllistymistä tukevan verkostotoiminnan kehittämiseen ja veto- ja pitovoimaa parantavien sosiaalisten verkostojen kehittämiseen. Päätavoitteena oli synnyttää hankkeen myötävaikutuksella avoimen osaajaverkoston varassa toimiva palvelupolku yritysten osaamis-, työvoima- ja kansainvälistymistarpeiden ja kv-osaajien tuoman potentiaalin kohtauttamiseen ottaen huomioon tulevaisuusnäkökulma.
Hankkeen toimintaa ja tuloksia:
Toimenpiteinä hankkeessa toteutettiin yrityksille suunnattuja webinaareja ja valmennustilaisuuksia, joissa teemoina olivat monikulttuurisuus ja sen huomioiminen työelämässä, kv-osaajan työllistämiseen liittyvät tukimuodot ja monikulttuurisen työyhteisön johtaminen. Koulutuksista on tallenteita, jotka on julkaistu Kouvolan kaupungin Työ ja yrittäminen- sivustolla koulutuskalenterissa ja Kaakon Kokka YouTube-kanavalla. Lisäksi hankkeessa on kirjoitettu lukuisia artikkeleita, jotka on julkaistu LAB-ammattikorkeakoulun ja XAMK julkaisuissa.
Hankkeessa toimineet organisaatiot ovat kehittäneet sisäisiä kv-osaajien työllistymistä edistäviä prosessejaan, nivelvaiheita ja siirtymiä vaiheesta toiseen ja yhteyksiä alueen toimijoihin. Viestintää koulutusorganisaatioiden palveluista yrityksille on selkiytetty ja yhteyksiä viranomais- sekä muihin julkispalvelujen toimijoihin tiivistetty. Järjestötoimijoiden kanssa on luotu tiiviimpiä yhteyksiä tukemaan kv-osaajien harrastustoiminnan ja sosiaalisten verkostojen löytymistä paikallisesti. Koulutusorganisaatioissa on tiivistetty opiskelijajärjestöjen ja tutortoiminnan yhteyksiä kv-opiskelijoiden tueksi.
Kielitietoista ohjausta on kehitetty kaikissa hankeorganisaatioissa, erityisesti kotoutumiskoulutuksiin liittyen. Kv-opiskelijoiden kielitaidon kehittymisen tueksi on muodostettu LUT & LAB korkeakouluyhteisön kielikeskuksessa S2-polku, jossa opiskelijan on jatkossa mahdollisuus päästä opintojen aikana lähemmäs työelämän edellyttämää suomen kielitaitotasoa.
Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa on tehty selvityksiä ja käyty keskusteluja eri toimijoiden kanssa keskeisiä kehittämiskohtia tarkentaen. Kymenlaaksossa on visualisoitu kuntalaisen palvelupolkukuvauksia sekä mallinnettu kansainvälisen opiskelijan lupaprosessia ennen maahantuloa. Etelä-Karjalassa luotiin tämän lisäksi työllistymiseen painottuvat mallinnetut palvelupolut kv-opiskelijalle opintojen aikana ja työnantajalle työntekijän palkkaamiseksi. Palvelupolut ovat syntyneet kv-osaajien työllistymiseen ja asettautumiseen osallistuvien henkilöiden ja tahojen kanssa käytyjen keskustelujen, koulutusten ja työpajojen tuloksena.