|
|
|
Hankekoodi: S22101
Hankkeen nimi: Yhessä eteenpäin. Yhteisöllinen nuorisotyö Etelä-Savon kouluissa
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.7.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D, PL 68
Puhelinnumero: 040 655 0555
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mervi Hotokka
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mervi.hotokka(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505247429
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Yhessä! Yhteisöllisen oppilaitosnuorisotyön kehittäminen Etelä-Savossa –hankkeen aikana on havaittu, että oppilaitosnuorisotyölle on 2. asteen oppilaitoksissa jatkuva tarve: yhteisöllisyyden puute, nuorten heikko sitoutuminen opintoihin ja nuoruuden ikävaiheen puutteellinen huomioiminen koulujärjestelmässä ovat pulmia, joita voidaan ratkaista oppilaitoksissa tehtävän yhteisöllisen nuorisotyön keinoin. Uusimman kouluterveyskyselyn tulokset vahvistavat Yhessä!-hankkeessa tehtyjä havaintoja. Opiskelijoilla ei ole peruskoulun päättövaiheessa selkeää jatkosuunnitelmaa opintojensa suhteen; haetaan ”pakosta jonnekin”. Tämä näkyy opiskelumotivaation puutteena ja opintojen keskeyttämisinä erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Opiskelu ei suju, koska itsenäisiä opiskeluvalmiuksia ei ole. Kaikilla kouluasteilla esiintyy kiusaamista. Nuorilla on puutteita elämänhallinnassa ja opiskelumotivaatiossa sekä mielialaan liittyviä ongelmia ja koulustressiä yläkoulussa ja 2. asteella. Päihteidenkäyttöä on kaikilla kouluasteilla.
Koulunkäynnin tukemiseen ei tällä hetkellä ole oppilaitoksissa riittävää resurssia. Suuri osa opettajien työajasta käytetään nuorten perustaitojen tukemiseen ja oppilashuollon työhön opetuksen kustannuksella. Kaikille kouluasteille tarvitaan enemmän lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. Vahva kasvattajayhteisö voi tukea opiskelijoiden sosioemotionaalisen kompetenssin ja elämänhallintataitojen kehittymistä. Kasvattajiksi tarvitaan nuorisoalan osaajia opetusalan ammattilaisten työpareiksi.
Näihin tarpeisiin haetaan ratkaisuja tässä hankkeessa, jonka keskiössä on yhteisöllisyyden ja vertaistoiminnan kehittäminen 2. asteella ja laajentaminen osaksi peruskoulun päättövaihetta Yhessä!-hankkeen kokemusten pohjalta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Yhessä!-hankkeessa mukana olleiden yhteistyöoppilaitosten kanssa Savonlinnassa ja Mikkelissä. Uutena toimijana mukaan tulee Mäntyharju. Yhteisöllistä oppilaitosnuorisotyötä pilotoidaan ja juurrutetaan kuntien sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueiden kanssa. Yhteistyötahoina on lisäksi vähintään yksi perus- tai yhtenäiskoulu jokaisesta kunnasta. Hankkeessa luodaan Etelä-Savon alueelle moniammatillinen verkosto, jonka toimijat tuottavat tehokkaita nuorisotyön palveluita oppilaitoksiin jo olemassa olevien tukipalveluiden täydentäjäksi.
Hankkeessa painotetaan syrjäytymisriskissä olevien nuorten kanssa tehtävää työtä. Oppilaitoksissa tehtävällä nuorisotyöllä tuetaan sekä peruskoulun nivelvaiheessa että 2. asteella opiskelevien nuorten opiskelumotivaatioon ja elämänhallintaan liittyviä vahvuuksia. Yhteistyössä opetus- ja muun henkilöstön sekä kouluterveyshuollon henkilöstön kanssa käynnistetään uusia työmuotoja, jotka edistävät opiskelijoiden yhdenvertaisuutta, oppilaitosten inklusiivisia toimintatapoja, ehkäisevät koulukiusaamista sekä vahvistavat nuorten sosioemotionaalista kompetenssia ja yhteisöllistä toimintakulttuuria. Yhessä! eteenpäin –hankkeen tavoitteina on opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen sekä oppilaitosten henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja työssä jaksamisen tukeminen koulun toimintakulttuurin uudistumisen myötä. Oppilaitosnuorisotyön toimintaroolien ja työmuotojen mallintaminen huomioidaan erityisesti haastavista kasvuolosuhteista tulevien, eriarvoisessa asemassa olevien nuorten kanssa työskentelyssä. Nuorten kognitiivisia ja sosiaalisia valmiuksiaan vahvistetaan nuorisotyön keinoin niin, että he oppivat osallistumaan yhdenvertaisina sekä oppilaitoksen toimintaan että muille yhteiskunnan osa-alueille. Hankkeessa kuvataan palvelumuotoilun menetelmillä erilaisia yhteisöllisiä toimintoja ja siirretään niitä osaksi peruskoulun nivelvaiheessa ja 2. asteen oppilaitoksissa tehtävää oppilaitosnuorisotyötä. Toimintamalleja hyödynnetään erityisesti opintojen keskeyttämisriskissä olevien opiskelijoiden opiskelumotivaation ja elämäntaitojen tukemisessa.
Toimenpiteiden seurauksena nuoren hyvinvointi vahvistuu ja koulutuksellinen syrjäytyminen vähenee. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden taidot ja kyky vaikuttaa omiin elinoloihinsa vahvistuvat. Opiskelijoiden kanssa työskentelevien monialainen yhteistyöosaaminen vahvistuu. Oppilaitosten toimintakulttuuri kehittyy yhteisöllisemmäksi ja osallisuutta tukevaksi. Oppilaitoksissa tehtävään nuorisotyöhön syntyy uusia sisältöjä luotujen mallien pilotoinnin kautta. Hankkeessa luodaan alueellinen oppilaitosnuorisotyön toimija- ja kehittäjäverkosto. Toimenpiteiden tuloksena syntyy alueellinen yhteisöllisen oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön toimintamalli, joka on hyödynnettävissä myös valtakunnallisesti.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat
1) toisen asteen oppilaitosten opiskelijat Etelä-Savossa (lukiot ja ammattiopistot). Kohderyhmänä ovat erityisesti haasteellisissa elämäntilanteissa olevat nuoret, joilla on vaikeuksia itseohjautuvaan opiskeluun, jotka kärsivät yksinäisyydestä ja tarvitsevat tukea elämäntaidoissa, opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa sekä siirtymisessä opiskeluista työelämään,
2) Etelä-Savon alueen perusopetuksen 9. luokkien siirtymä/nivelvaiheen oppilaat, joilla on haasteita jatko-opintojen valinnoissa ja 2. asteelle (lukioon tai ammattiopistoon) siirtymisessä,
3) oppilaitosten ja opiskelijahuollon henkilöstö, joka tarvitsee lisätietoa nuorten kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta, yksilöllisestä ohjaamisesta ja osallistamisesta sekä perehdytystä yhteisöllisten toimintatapojen edistämiseen ja kasvattajayhteisön vahvistamiseen sekä
4) nuorten kanssa kunnissa ja kaupungeissa työskentelevät ammattilaiset (nuorisotyöntekijät, järjestöjen työntekijät, koulunkäynnin ohjaajat jne.).
Muutoshakemus 2./2022.
Varsinaisten kohderyhmien lisäksi jatkoajalla mukaan otetaan perusopetusta päättävien ja 2.asteella opiskelevien huoltajat ja läheiset.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat
1) muu toisen asteen ja perusopetuksen henkilöstö, joka ei suoraan osallistu hankkeeseen tai sen toimenpiteisiin. Yhteisöllisen oppilaitosnuorisotyön toimintatapojen muutos osallistaa koko henkilöstön, jos hankkeessa onnistutaan juurruttamaan onnistuneet kokeilut osaksi jokapäiväistä toimintaa,
2) eteläsavolaiset järjestöt, jotka osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin ja saavat opiskelijoista harjoittelijoita, työkokeilijoita ja mahdollisesti uusia vapaaehtoisia,
3) kaupunkien (Mikkeli, Savonlinna, Mäntyharju) sivistystoimien toimijat, joille tiedotetaan säännöllisesti hankkeen onnistuneista toimenpiteistä ja jotka voivat vaikutta hankkeen toimintamallien juurruttamiseen,
4) nuorten läheisverkostot sekä
5) kaupunkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat, joiden kanssa luodaan yhteistyötä ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamiseksi ja korjaavien toimenpiteiden vähentämiseksi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 478 203
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 478 203
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 597 755
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 597 755
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan
Kunnat: Mikkeli, Mäntyharju, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 470
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään uusia js vakiinnutetaan hyviksi todettuja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön toimintamalleja perusopetuksen päättövaiheen siirtymiin ja 2.asteen oppilaitoksiin. Toimintamallit ovat uudenlaisia koulutukseen sisältyviä palveluja, joilla voidaan edistää nuorten opintoja ja työllistymistä, vahvistaa heidän opiskelu- ja työelämätaitojaan sekä oman polun löytämistään. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Nuorisotyön toimintojen liittäminen osaksi oppilaitosten kasvattajayhteisön toimintoja palvelee erityisesti ympäristökunnista maakuntakeskuksiin pendelöiviä nuoria. Erityisesti 2.asteen ammatillista kouluverkkoa on harvennettu ja näiden oppilaitosten opiskelijat joutuvat liikkumaan eniten kodin ja koulun väliä, myös pitkien välimatkojen päästä. Heillä ei ole mahdollisuutta kohdata elämänhallintaa tukevia ammattilaisia kouluajan ulkopuolella. Kun nuorisotyö tuodaan kouluun koulupäivän aikana, heille voidaan tarjota tukea opiskelun lisäksi myös muille elämän osa-alueille. Nuoret ovat valveillaoloajastaan pitkiä yhtenäisiä jaksoja oppilaitoksissa, jossa heille voidaan tarjotaan mielekästä tekemistä myös oppituntien ulkopuolella kouluissa. Näin nuoret pääsevät osallisiksi myös muusta elämänhallintaan liittyvästä tuesta ilman, että julkista liikenneverkkoa täytyisi kasvattaa ja lisätä julkisia liikennöintivuoroja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 10 |
| Hankkeen toimenpiteillä pyritään vahvistamaan nuorten elämäntaitoja, osallisuutta ja opiskeluvalmiuksia sekä mahdollisuuksia löytää oma elämänpolkunsa. Hankkeen kohderyhmänä ovat varsinkin nuoret, jotka kokevat yksinäisyyttä, elämäntaitojen puutetta ja näköalattomuutta sekä heikkoa itseohjautuvuutta opiskeluissa. Heidän itsetuntonsa ja -taitojensa sekä uusien omaehtoisuutta tukevien palveluiden vahvistamisella edistetään merkittävästi juuri hauraimmassa asemassa olevassa nuorten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja kehittää sellaisia toimintamalleja ja menetelmiä, joilla voidaan tukea sekä yhteisöllistä toimintakulttuuria kaikille että yksilöllistä ohjausta niille, jotka tarvitsevat eniten tukea elämäntaidoissa, opiskeluvalmiuksissa, siirtymissä toiselle asteelle ja työ-elämään sekä opiskelujen ulkopuolisessa elämässä. Näillä toimenpiteillä edistetään nuorten vä-listä mahdollisuuksien tasa-arvoa merkittäväst.i | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 10 |
| Oppilaitosten yhteisöllisen ja erityisen tuen vahvistamisella edistetään merkittävästi yhteiskun-nallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Nuorisotyön tuominen osaksi koulun kasvattajayh-teisöä edistää nuorten yhdenvertaisuutta erityisesti niillä nuorilla, joilla on pisimmät ja hanka-limmat liikenneyhteydet oppilaitoksiin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Yhteisöllisyyden puute, nuorten heikko sitoutuminen opintoihin ja nuoruuden ikävaiheen puutteellinen huomioiminen koulujärjestelmässä ovat pulmia, joita voidaan ratkaista oppilaitoksissa tehtävän yhteisöllisen nuorisotyön keinoin. Opiskelumotivaation puute ja opintojen keskeyttämiset erityisesti ammatillisessa koulutuksessa ovat tuttuja ilmiöitä. Opiskelu ei suju, koska itsenäisiä opiskeluvalmiuksia ei ole. Kaikilla kouluasteilla esiintyy kiusaamista. Nuorilla on puutteita elämänhallinnassa ja opiskelumotivaatiossa sekä mielialaan liittyviä ongelmia ja koulustressiä yläkoulussa ja 2. asteella. Päihteidenkäyttöä on kaikilla kouluasteilla.
Kun koulunkäynnin tukemiseen ei tällä hetkellä ole oppilaitoksissa riittävää resurssia, suuri osa opettajien työajasta käytetään nuorten perustaitojen tukemiseen ja oppilashuollon työhön opetuksen kustannuksella. Kaikille kouluasteille tarvitaan enemmän lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. Vahva kasvattajayhteisö voi tukea opiskelijoiden sosioemotionaalisen kompetenssin ja elämänhallintataitojen kehittymistä. Kasvattajiksi tarvitaan nuorisoalan osaajia opetusalan ammattilaisten työpareiksi.
Näihin tarpeisiin haettiin ratkaisuja Yhessä eteenpäin -hankkeessa, jonka keskiössä on yhteisöllisyyden ja vertaistoiminnan kehittäminen 2. asteella ja laajentaminen osaksi peruskoulun päättövaihetta. Hanke toteutettiin yhteistyöoppilaitosten kanssa Savonlinnassa ja Mikkelissä, Mäntyharjulla ja Pieksämäellä. Yhteisöllistä oppilaitosnuorisotyötä pilotoitiin ja juurrutettiin kuntien sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueiden kanssa moniammatillisiin tiimeihin tähdäten. Yhteistyötahoina oli lisäksi vähintään yksi perus- tai yhtenäiskoulu jokaisesta kunnasta nivelvaiheen pilotointien takaamiseksi. Hankkeessa luotiin Etelä-Savon alueelle moniammatillinen verkosto, jonka toimijat tuottavat tehokkaita nuorisotyön palveluita oppilaitoksiin jo olemassa olevien tukipalveluiden täydentäjäksi.
Hankkeessa painotettiin syrjäytymisriskissä olevien nuorten kanssa tehtävää työtä. Oppilaitoksissa tehtävällä nuorisotyöllä tuettiin sekä peruskoulun nivelvaiheessa että 2. asteella opiskelevien nuorten opiskelumotivaatioon ja elämänhallintaan liittyviä vahvuuksia. Yhteistyössä opetus- ja muun henkilöstön sekä kouluterveyshuollon henkilöstön kanssa käynnistettiin uusia työmuotoja, jotka edistivät opiskelijoiden yhdenvertaisuutta, oppilaitosten inklusiivisia toimintatapoja, ehkäisivät koulukiusaamista sekä vahvistivat nuorten sosioemotionaalista kompetenssia ja yhteisöllistä toimintakulttuuria. Yhessä! eteenpäin -hankkeen tavoitteina oli opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen sekä oppilaitosten henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja työssä jaksamisen tukeminen koulun toimintakulttuurin uudistumisen myötä.
Oppilaitosnuorisotyön toimintaroolien ja työmuotojen mallintaminen huomioitiin erityisesti haastavista kasvuolosuhteista tulevien, eriarvoisessa asemassa olevien nuorten kanssa työskentelyssä. Nuorten kognitiivisia ja sosiaalisia valmiuksiaan vahvistettiin nuorisotyön keinoin niin, että he oppivat osallistumaan yhdenvertaisina sekä oppilaitoksen toimintaan että muille yhteiskunnan osa-alueille. Hankkeessa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä juurruttamaan yhteisöllisiä toimintoja ja siirtämään niitä osaksi peruskoulun nivelvaiheessa ja 2. asteen oppilaitoksissa tehtävää oppilaitosnuorisotyötä erityisesti opintojen keskeyttämisriskissä olevien opiskelijoiden opiskelumotivaation ja elämäntaitojen tukemisessa.
Oppilaitoksissa toteutettiin lukuisia hyvinvointituokioita, jotka tarjosivat nuorille, oppilaitoksille ja vanhemmille konkreettisia keinoja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen, identiteetin vahvistamiseen ja ryhmädynamiikan tukeen. Järjestettiin toimintaa toisen asteen oppilaitoksissa havaittuihin haasteisiin nuorten kokemassa yksinäisyydessä ja jaksamisessa sekä elämäntaitojen ja koulunkäynnin tukemisessa.
Oppilaitosnuorisotyön sekä opiskelijahyvinvoinnin webinaarit, työpajat ja koulutukset esim. asuntolaohjauksen vahvistamisesta, tutortoiminnan kehittämisestä ja opiskelijahyvinvoinnin edistämisestä sekä opiskelijayhteistyö eri ammattialojen kesken on vahvistanut toimijoiden verkostoa ja yhteistyötä. hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin lukuisia Tutor-koulutuksia yhdessä oppilaitosten kanssa. Osin hankkeen aloitteesta käynnistyi tutortoiminnan laatusuositusten kokoamisen prosessi, ja ne jäivät valtakunnallisen verkoston käyttöön.
Kutsuttiin koolle Etelä-Savon koulu- ja oppilaitosnuorisotyön verkosto, jossa on 70 toimijaa maakunnan eri puolilta kunnallisesta, seurakuntien tai järjestöjen nuorisotyöstä sekä muutamia koulutuspalveluiden ammattilaisia. Verkostoon on sitoutunut Aluehallintoviraston sekä osaamiskeskus Kanuunan ja Nuoskan edustajat. Koulunuorisotyön verkostossa on rakennettu ymmärrystä työn roolista ja asemasta oppilaitoksissa sekä siitä, missä kohtaa kouluarjessa nuori kohtaa nuorisotyön.
Kehittämisprosessissa on edistetty nuorten tarpeet kohtaavaa, peruskoulusta toiselle asteelle siirtyvien nivelvaihetukea. Nuorisotyön toimintaroolien kautta tuetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten yhdenvertaista osallistumista. Työmuotoja on kehitetty pysyviin resursseihin kiinnittyen. Nuorelta nuorelle -tapahtuva kokemusten vaihto ja vertaisuus osana nivelvaihetukea lisää nuorten osallisuutta oppilaitoksissa ja kehittämistyössä.
Asuntolatyö kiinnitetty osaksi yhteistyöoppilaitosten strategista arviointi- ja seurantaprosessia. Vertaisauditointiin tähtäävä prosessi VeKe:n avulla työmuotoa pystytään kehittämään suunnitelmallisesti ja nuorten osallisuutta vahvistaen. VeKe päätyi lopulta osaksi OPH:n asuntolatyön laatusuosituksia ja Saku ry:n valtakunnallisiin tavoitteisiin.
Toimenpiteiden seurauksena nuoren hyvinvointi on yhteistyöoppilaitoksissa vahvistunut ja koulutuksellinen syrjäytyminen on vähentynyt. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden taidot ja kyky vaikuttaa omiin elinoloihinsa vahvistuivat vertaistoiminnan, esim. tutor-toiminnan avulla. Opiskelijoiden kanssa työskentelevien monialainen yhteistyöosaaminen vahvistui. Oppilaitosten toimintakulttuuri kehittyi asteittain yhteisöllisemmäksi ja osallisuutta tukevaksi. Oppilaitoksissa tehtävään nuorisotyöhön syntyi uusia sisältöjä työkalujen ja mallien pilotoinnin kautta. Hankkeessa syntui alueellinen oppilaitosnuorisotyön toimija- ja kehittäjäverkosto.
Hankkeessa tavoiteltiin lukuvuoden suunnittelua jokaisessa yhteistyöoppilaitoksessa opetussuunnitelman pohjalta yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa, eli koulunuorisotyön toimintasuunnitelmaa.
Suunnitelmaan kirjattiin opintojaksot, joissa oppilaitosnuorisotyö on mukana.
Kaikki suunnittelu on ollut oppilaitoksille haastavaa muuttuvissa tilanteissa. Suunnitelmat lukuvuoden yhteistyöstä on oppilaitosten ja paikallisten nuorisopalvelujen kanssa tehty, mutta resurssit
oppilaitosten nuorisotyölle vaihtelevat suuresti ja resurssi on uutta sekä monesti jatkuvuudeltaan epävarmaa, jolloin toiminta luonnollisesti vasta hakee muotoaan. Pysyvä opetusjaksoihin kiinnittyminen vaatii pidempikestoisia ja vankempia resursseja, vaikka kokeiluja olikin. Oppilaitosnuorisotyön resursseihin ja niiden hankerahoitusriippuvuudesta johtuvalle tilapäisyyteen ei voida vaikuttaa, mutta hanke auttoi resurssien etsimistä ja hyvien käytäntöjen jatkuvuutta sillä voimavaralla, joka käytettävissä oli.