|
|
|
Hankekoodi: S22124
Hankkeen nimi: SISU:a ja digiä yrittäjyyteen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.5.2020 ja päättyy 31.5.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: PL 8000
Puhelinnumero: 0294 48 0000
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: OULUN YLIOPISTO
WWW-osoite: http://www.oulu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Salmijärvi Tiina Katariina
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.salmijarvi(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0294 48 3618
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
SISU:a ja digiä yrittäjyyteen -hankkeen tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan alueen mikroyrittäjien Sinnikkyyttä, Innovointi- ja Selviytymiskykyä sekä Uudistumispotentiaalia, jotta yritykset selviytyvät Covid19-kriisistä ja ovat sen jälkeen entistä vahvempia jatkamaan ja kehittämään toimintaansa. Hankkeen tavoitteeena on myös lisätä mikroyrittäjien kykyä selviytyä pitkäkestoisesta COVID-19-kriisitilanteessa vahvistamalla heidän voimavarojaan ja jaksamistaan.
Erityisesti tuetaan mikroyrittäjien digitaitoja. Hankkeen toimenpiteet muodostavat mikroyrittäjän poikkeusolojen SISU-paketin, joka tarjoaa yrittäjälle mahdollisuuden kehittää, päivittää ja uusiutua kriisitilanteen aiheuttamassa muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä ovat siten 1) yrittäjän SISU-digiklinikka, jossa laaditaan yrittäjäkohtainen toimintasuunnitelma Covid-19-kriisistä selviytymiseen, 2) yrittäjän SISU-digipankki, joka sisältää materiaalia mikroyrittäjän kriisiosaamisen ja digitaitojen kehittämiseksi, 3) etäpalveluiden kehittäminen, jossa yrittäjällä on mahdollisuus innovoida uusia ratkaisuja liiketoimintaansa teknologiaa hyödyntäen. Hankkeen keskeisenä tuloksena osallistuvat yrittäjät tunnistavat toimintamahdollisuutensa äkillisen kriisin aiheuttamassa tilanteessa sekä kehittävät erityisesti digitaalisten työkalujen monipuolista hyödyntämistä työssään ja etäpalveluiden tuottamista liiketoiminnassaan. Lyhyen aikavälin tavoitteena on turvata Pohjois-Pohjanmaan mikroyritysten liiketoiminnan jatkumisen mahdollisuudet kriisitilanteen yli ja sen jälkeen. Pitkän aikavälin tavoitteena on puolestaan mikroyrittäjien parempi valmius ennakoida ja kohdata vastaavia haasteita myös tulevaisuudessa.
Toimintamalli on kohdennettu Pohjois-Pohjanmaan alueella toimiville mikroyrittäjille. Mikroyrittäjiin on olemassaolevat vahvat yhteydet Kerttu Saalasti Instituutin MicroEnte-verkoston kautta. Lisäksi MindBusiness-ESR-hankkeessa tehtiin yhteistyötä 16 pohjoispohjanmaalaisen mikroyrittäjän kanssa.
- Mikroyritysten henkilöstö
- Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot
- Yrittäjäverkostot
- Muut yrittäjät
- Kansallinen ja kansainvälinen mikroyrittäjyyden asiantuntijayhteisö
- Muut kunnalliset, maakunnalliset ja kansalliset toimijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 88 900
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 88 519
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 111 124
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 110 648
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Ylivieskan, Koillismaan, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Ii, Ylivieska, Oulainen, Alavieska, Oulu, Tyrnävä, Kalajoki, Siikajoki, Utajärvi, Raahe, Lumijoki, Hailuoto, Sievi, Taivalkoski, Pyhäjärvi, Muhos, Reisjärvi, Kempele, Siikalatva, Kärsämäki, Merijärvi, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Pudasjärvi, Haapavesi, Liminka, Haapajärvi, Pyhäjoki, Kuusamo
Jakeluosoite: PL 8000
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: OULUN YLIOPISTO
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26
Suunniteltu: 35
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Hanke tukee ensisijaisesti aineettomien palveluiden kehittämistä ja kuluttaa siten luonnonvaroja vähemmän kuin aineellinen toiminta. Hankkeessa käytetään pääosin sähköisiä materiaaleja. Koulutuksissa painotetaan kestävän kehityksen näkökulmaa yrittäjyydessä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Digitaalisten palveluiden käyttäminen vaikuttaa välillisesti kasvihuonekaasujen vähenemiseen (mm. autoilun vähenemisen myötä). Etäyhteyksiä käytetään lähes kaikissa toiminnnoissa ja yhteydenpidossa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Hankkeen luonteen vuoksi sen toiminta ei kohdistu suoranaisesti kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 4 |
| Digitaalisten palveluiden kehittäminen vaikuttaa välillisesti kasvihuonekaasujen vähenemiseen (mm. autoilun vähenemisen myötä). | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen luonteen vuoksi sen toiminta ei kohdistu Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 6 |
| VÄLITÖN VAIKUTUS: Hankkeessa käytetään teknologisia ja digitaalisia sovelluksia, joten jätteitä ei synny. VÄLILLINEN VAIKUTUS: Koulutuksissa kannustetaan kehittämään ratkaisuja,jotka edistävät materiaalien hyötykäyttöä ja energia- sekä materiaalitehokkuutta. Kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmien teemat otetaan huomioon koulutuksissa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| VÄLILLINEN VAIKUTUS: Kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla yrittäjyys on nouseva trendi, joten otetaan uusiutuvien energialähteiden käyttö huomioon. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 7 |
| VÄLITÖN VAIKUTUS: Hanke pyrkii ylläpitämään ja tukemaan yrittäjyyttä vaikeina taloudellisina aikoina erityisesti digitaalisuutta hyödyntäen, joten hanke tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. VÄLILLINEN VAIKUTUS Mikroyritysten ja korkeakoulujen yhteistyö lisääntyy. Mikroyrittäjien määrä ei vähene taloudellisesti vaikeina aikoina dramaattisesti, elinkeinorakenteen säilyminen monipuolisena kestävällä tavalla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 7 |
| VÄLITÖN VAIKUTUS Hankkeen aikana mikoyrittäjät saavat uusia ideoita vaikesta taloudellisista tilanteesta huolimatta. Yrittäjyystaidot vahvistuvat ja kehittyvät erityisesti digitalisaatioon liittyen. VÄLILLINEN VAIKUTUS: Yrittäjien liiketoiminta- ja innovointiin liittyvä osaaminen paranee ja he saavat myös jatkuvan oppimisen taitoja, joiden avulla he kykenevät kehittämään asiantuntemistaan myös tulevaisuudessa. Tämä vaikuttaa pitkällä aikavaälillä siten, että uusia yrityksiä syntyy aiempaa enemmän tulevaisuudessa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 4 |
| VÄLITÖN VAIKUTUS: Hankkeessa hyödynnetään uusinta digitaalista teknologiaa, mikä vähentää fyysisen liikkumisen tarvetta. Hankkeessa käytetään sähköisiä aineistoja ja yhteydenpidossa ja neuvotteluissa hyödynnetään etäsovelluksia. VÄLILLINEN VAIKUTUS: Koulutuksessa kannustetaan kehittämään erityisesti liikkumisen ja logistiikan liittyviä ratkaisuja, jotka tähtäävät niiden kehittämiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 8 |
| VÄLITÖN VAIKUTUS Hanke lisää osallistujan valmiuksia jatkuvan oppimiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Näin ollen hyvinvointi lisääntyy. VÄLILLINEN VAIKUTUS Pitkällä aikavälillä alueellinen ja paikallinen hyvinvointi lisääntyy yritystoiminnan tuottavuuden kehittyessä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 7 |
| VÄLITÖN VAIKUTUS Hankkeen toimenpiteet edistävät tasapuolisesti kummankin sukupuolen tasa-arvoisuutta ja hyvinvointia. Hanke tukee samalla tavalla miesten ja naisten yrittäjyysvalmiuksien ja yrittäjyysidentiteetin kehittymistä. VÄLILLINEN VAIKUTUS Hankkeen puitteissa tehtävä mikroyrittäjien ja korkeakoulujen välisen yhteistyön lisääminen parantaa välillisesti myös hankkeen sidosryhmien tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| VÄLITÖN JA VÄLILLINEN VAIKUTUS: Yrittäjyystaitojen kehittäminen edesauttaa yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tasa-arvon kehittymistä, parantaa työllistymistä ja ehkäisee syrjäytymistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohteeseen | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 6 |
| Hankkeessa otetaan huomioon ympäristöosaaminen ja kestävän kehityksen näkökulma kaikessa toiminnassa ja tavoitteissa. | ||
Tässä hankkeessa tuettiin pohjoispohjanmaalaisten mikroyrittäjien kokonaisvaltaista koronakriisistä selviämistä. Hanke räätälöitiin vastaamaan nimenomaan koronakriisin aiheuttamiin äkillisiin haasteisiin. Hanke onnistui kokonaisuudessaan hyvin: hankkeen aikana tuettiin pohjoispohjanmaalaisia mikroyrittäjiä lisäämällä heidän osaamistaan ja valmiuksiaan toimia yrittäjinä kriisiaikana. Painopisteenä olivat digitaalisuus, oman työn johtaminen, yrittäjän hyvinvointi ja muutoskyvykkyys. Kertynyttä osaamista ja valmiuksia yrittäjät voivat hyödyntää tulevaisuudessa ja he ovat myös valmiimpia kohtaamaan tulevia kriisitilanteita.
Hankkeen kolme erityistavoitetta olivat: 1) Mikroyrittäjän digitaitojen lisääminen, 2) liiketoiminnan uudistaminen ja etäpalveluiden hyödyntäminen sekä 3) tietoisuuden lisääminen mikroyrittäjän kriisitaidoista.
Hankkeessa toteutettiin valmennuskokonaisuus, jossa osallistujaa tuettiin etäohjauksen, digimateriaalin sekä vertaisten ja yrittäjämentoreiden avulla vahvistaen yrittäjän aktiivista toimijuutta. Mikroyrittäjiä myös haastateltiin osana valmennuskokonaisuutta. Toimenpiteet kohdentuvat toimijuuden vahvistamiseen (oman toiminnan suunnittelu, arviointi ja uudelleen suuntaaminen), ongelmanratkaisutaitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyden mahdollisuuksien hahmottamista voimavarana. Käytännössä toimet toteutettiin kahden eri valmennuksen ja digitaalisen materiaalikokonaisuuden avulla. Tavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan erinomaisesti.
Hankkeen tulokset: 1) Hankkeen toimiin osallistuneiden mikroyrittäjien (noin 30 hlö) selviytyminen parantui Korona-kriisin aikana toimijuuden vahvistumisen myötä.
2) Hankkeen toimiin osallistuneiden mikroyrittäjien osaaminen lisääntyi liittyen digitaalisten välineiden hyödyntämiseen, verkostoitumiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen (palvelumuotoilu, asiakasprofiilit, asiakaspolut) sekä kriisivalmiuksiin.
3) Uudet mikroyrittäjien kumppani- ja yhteistyöverkostot kasvoivat.
4) Osallistujat laativat toimintasuunnitelman pitkittyvään COVID-19 johtuviin poikkeusoloihin huomioiden myös oman fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn.
5) Syntyi alustava malli siitä, minkälaisilla toimenpiteillä ja keinoilla mikroyrittäjän voimavaroja ja toimijuutta voidaan tehokkaimmin tukea erityisesti kriisiaikana (valmennusmallin konseptointi, kts. https://www.oulu.fi/sites/default/files/13/Sisua-ja-Digia-valmennus-ja-mentorointikonsepti-paivitetty.pdf ).
6) Hankkeen aikana työstettiin digimateriaalikokokonaisuus, jonka avulla mikroyrittäjät pystyvät kehittämään digiosaamistaan itsenäisesti myös hankekauden päättymisen jälkeen (kts. www.yrittajandigi.fi )