|
|
|
Hankekoodi: S22173
Hankkeen nimi: Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 30.4.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: PL 6, 70201 KUOPIO
Puhelinnumero: 044 785 6910
Postinumero: 70210
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.savonia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jyri Wuorisalo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jyri.wuorisalo(at)savonia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 785 6914
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ilmastoturvallisuus on uusi näkökulma ilmastotyöhön. Ilmastoturvallisuus muodostuu ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Sopeutumista tarvitaan kaikkialla yhteiskunnassa pikaisesti, koska ilmastonmuutoksesta johtuvat sään ääri-ilmiöt lisääntyvät yhä nopeutuvassa tahdissa ja ne vaikuttavat suoraan alueiden kehitykseen ja elinkeinojen tulevaisuuteen. Hankkeen tavoitteena on lisätä Pohjois-Savon maa- ja metsätalouden varautumista ja resilienssikykyä suhteessa sään ääri-ilmiöihin. Tavoitteena on vaikuttaa myös ihmisten arkeen, inhimilliseen turvallisuuteen kuten vesi-, ruoka- ja terveysturvallisuuteen. Hankkeessa luodaan Pohjois-Savon maa- ja metsätalouden elinkeinoja tukeva ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto ja ilmastoturvallisuuden oppimisympäristö. Hanke edistää Pohjois-Savon maa- ja metsätaloussektorin ilmastoturvallisuuden osaamisen kautta alan elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämistä ja elinvoimaisuuden edistämistä sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön turvaamista.
Maa- ja metsätalouden yritykset, alan tutkimus- ja oppilaitokset ja kehittäjäorganisaatiot sekä kunnat ja kaupungit.
Maa- ja metsätalouteen kytkeytyvät toimialat ja valtion turvallisuusviranomaiset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 476 720
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 321 395
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 595 901
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 401 744
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Sisä-Savon, Ylä-Savon
Kunnat: Rautalampi, Tuusniemi, Vesanto, Sonkajärvi, Rautavaara, Tervo, Kaavi, Keitele, Lapinlahti, Suonenjoki, Kiuruvesi, Varkaus, Leppävirta, Vieremä, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 26
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 8 |
| Kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja kulttuurisesti kestäviä arvoverkkoja. Pyritään käyttämään digitaalista aineistoa paperiaineistojen sijaan. Julkisten kulkuneuvojen käyttö. Ratkaisujen löytyminen ympäristöongelmiin vaatii uudenlaisten ajattelu- ja toimintatapojen löytämistä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 8 |
| Ilmastoturvallisuuden resilienssin kehittäminen on keskeistä ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien vähentämiseksi, resilienssiä pyritään parantamaan monin eri tavoin oppimisen, innovaatio-ja liiketoimintaekosysteemin kautta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 3 |
| Luonnon monimuotoisuus edistää resilienssiä, esim. kestävä maa- ja metsätalous voi vähentää sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 6 |
| Vesiturvallisuuskonsepteilla, kestävällä maa- ja metsätaloudella turvataan puhdasta vettä ja vähennetään kasvihuonepäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Natura 2000 ei ole hankkeen perustehtävä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Kiertotalous ja jätteiden vähentäminen vähentää päästöjä ilmakehään, jota tavoitellaan kestävällä ekosysteemillä. Tähän liittyvää osaamista kehitetään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 4 |
| Päästöt vähenevät, osa kestävää ekosysteemiä. Tähän liittyvää osaamista kehitetään. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 9 |
| Tavoitellaan uutta kestävää liiketoimintaa Pohjois-Savossa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Palvelujen kehittäminen, IPR- asiat, luovien alojen mukaanotto osaksi kestävää ekosysteemiä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 8 |
| Liikkumisratkaisujen avulla voidaan vähentää päästöjä ja edistää resilienssiä. Supply chain management keskeinen, liittyy varautumiseen. Tähän liittyvää osaamista edistetään. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 5 |
| Hyvinvointiin liittyvää osaamista edistetään. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 5 |
| Tasa-arvo huomioidaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 5 |
| Tähän liittyvää osaamista edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 5 |
| Kulttuuriympäristö huomioidaan YK: kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 9 |
| Ympäristöosaamista edistetään ja fokusoidaan kestävien uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. | ||
Ilmastoturvallisuus on uusi näkökulma ilmastotyöhön. Ilmastoturvallisuus muodostuu ennen kaikkea ilmastonmuutoksen sopeutumisesta ja varautumisesta ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uhkiin kuten sään ääri-ilmiöihin. Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto hankkeessa lisättiin osaamista siitä, miten Ilmastonmuutokseen sopeutumalla ja varautumalla voimme lieventää siitä aiheutuvia haittoja ja samalla hyödyntää sen tuomia mahdollisuuksia erityisesti maa- ja metsätaloudessa. Hankkeen toimenpiteillä lisättiin ymmärrystä ilmastoriskeistä, joita aiheuttavat erilaiset ilmaston muuttumisesta johtuvat ympäristö¬katastrofit, kuten tulvat, kuivuus ja myrskyt.
Hanke toteutettiin laajassa yhteistyöverkostossa käyttämällä osallistavia työpajamenetelmiä ja hyödyntämällä kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Tuloksena syntyi Suomen ensimmäinen ilmastoturvallisuuden osaajakoulutus, joka on tarkoitettu kaikille ilmastonmuutokseen varautumisesta ja sopeutumisesta kiinnostuneille, jotka ovat suorittaneet vähintään ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon. Koulutus sisältää ilmastoturvallisuuden yleistietojen lisäksi alakohtaista tietoa terveys-, luonnonvara- ja teknologia-aloilta. Hanke tuotti maa- ja metsätalouden ilmastoturvallisuusoppaat Maaperä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa -opas ja Metsätalouden varautuminen ilmastoriskeihin -opas. Oppaat antavat käytännöllisiä vinkkejä sopeutumiseen ja varautumiseen.
Hanke kytki ilmastoturvallisuuden osaksi vihreän siirtymän toimia tuottamalla yrityksille suunnattua sparraustoimintaa ja itseopiskelumateriaalia, joilla yritykset kehittävät vastuullisuuden mittaamista, raportointia ja viestimistä. Näin yritykset ovat entistä valmiimpia vapaaehtoisiin ilmastotoimiin sekä tuleviin lakimuutoksiin, joilla ohjataan erityisesti yritysten vastuullisuutta.
Hanke tuotti ympäristö¬katastrofien ja suuronnettomuuksien simulointiharjoitusten avulla simulointimenetelmän, jolla viranomaisten ja yritysten yhteistyönä voidaan kehittää ja arvioida vaikuttavia ilmastotoimia ja uusia innovaatioita.
Hanke edisti myös yhteistyöverkostoa, joka jatkaa eri hankkeiden ja yhteistyöfoorumien kautta ilmastoturvallisuustyötä erityisesti Pohjois-Savon ilmastotiekartan toimeenpanossa tuottamalla sisältöä ilmastotiekartan teemaan Yhteistyöllä ilmastoturvallisuutta ja luonnon monimuotoisuutta. Hanke vahvisti ilmastoturvallisuuden roolia Suomen YK- ja EU-yhteistyössä erityisesti humanitaarisen yhteistyön ja kansainvälisen pelastustoiminnan saralla. Näin Pohjois-Savon elinkeinoklusterit saivat mahdollisuuden kansainvälistymiseen ja viennin edistämiseen ilmastoturvallisuuden osaamisesta.