|
|
|
Hankekoodi: S22226
Hankkeen nimi: Älykäs ennakointi - kestävä kasvu 2020-2022
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 0204023-3
Jakeluosoite: Myllykyläntie 8
Puhelinnumero: 02 760 810
Postinumero: 32201
Postitoimipaikka: Loimaa
WWW-osoite: https://www.novida.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Mähönen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Laatupäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.mahonen(at)novida.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 771 4890
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Varsinaissuomalaisten pk-yritysten on jatkuvasti varauduttava toimintaympäristön muutoksiin, ennakoitava tulevaisuutta ja uudistettava liiketoimintaansa. Yrityksissä tarvitaan lisää osaamista tulevaisuustiedon hyödyntämiseen. Yritysten ja toimialojen kasvu sekä muutokset heijastuvat myös varsinaissuomalaisiin koulutusorganisaatioihin, joissa pohditaan jatkuvasti, millaisia valmiuksia tulevien ammattilaisten tulisi hallita menestyäkseen uudenlaisessa työelämässä ja pystyäkseen ratkomaan aiempaa moniulotteisempia haasteita.
Hankkeessa lähestytään ennakointia erityisesti yritysten tarpeiden ja maakunnan paikallisten työmarkkinoiden näkökulmasta. Älykäs ennakointi -hankkeessa toteutetaan yritysten ja koulutusorganisaatioiden välisiä kohdennettuja osaamisalakohtaisia työpajoja. Näiden tarkoituksena on suora tiedonsaanti opintopolkujen ja koulutusten suunnittelua sekä yritysten uudistumista ja liiketoiminnan kehittämistä varten. Hankkeessa ennakointi- ja ohjausprosessi tullaan toteuttamaan opintopolkuajattelua hyödyntäen.
Lisäksi hankkeessa kerätään data-analytiikan keinoin tietoa osaamisen kysynnän ja tarjonnan tasapainosta Varsinais-Suomessa. Tätä tietoa hyödynnetään oppilaitosten koulutussuunnittelun, opintopolkujen profiloinnin sekä työelämäohjauksen tukena yhdessä yritysten kanssa. Hankkeessa hyödynnetään tekoälyä, mikä helpottaa yritysten tarpeiden ja oppilaitosten tuottaman osaamisen kohtaamista. Datan kerääminen ja hyödyntäminen sekä työpajatoiminta kytketään sekä koulutusorganisaatioiden prosesseihin osaksi koulutussuunnittelua ja ohjaustoimintaa että yritysten henkilöstösuunnittelun ja rekrytoinnin jatkuvaksi tueksi.
Hankkeen hyödyt yrityksille muodostuvat suorista vaikutusmahdollisuuksista koulutustarjontaan, palveluihin, koulutuksen kehittämiseen sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin (esim. henkilöstön täydennyskoulutus). Hanke tarjoaa myös mahdollisuuden uusien työntekijöiden rekrytointiin sekä turvaa osaavien työntekijöiden saatavuutta myös pidemmällä aikajänteellä.
Opiskelijoille ja koulutusorganisaatioille välittömiä hyötyjä ennakointiyhteistyöstä ovat suorat kontaktit yrityksiin, mikä konkretisoituu työ- ja harjoittelupaikkoina. Koulutusorganisaatioille etuna on monikanavainen vuorovaikutus yritysrajapinnassa. Tämä helpottaa ja ohjaa koulutuksen ja opintokokonaisuuksien ja työpaikalla oppimisen suunnittelua. Opiskelijoiden työelämäohjaus taas saa uusia työkaluja toimintansa tueksi ja ajantasainen ennakointitieto välittyy ohjaustyöhön entistä tehokkaammin.
Hanke kohdistuu meri- ja valmistavan teknologiateollisuuden yrityksiin Varsinais-Suomessa.
Hankkeen päätoteuttajana toimii Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä sekä osatoteuttajina Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto/ Brahea-keskus ja Raision seudun koulutuskuntayhtymä. Liitännäispartnereina toimivat Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Varsinais-Suomen yrittäjät ry.
Varsinaissuomalaisista yrityksistä käynnistyvään hankkeeseen ovat jo sitoutuneet: Dinolift Oy, Langh Tech Oy, Pemamek Oy, Vahterus Oy, Wihuri Oy ja Meyer Turku Oy:n laivanrakennusoppilaitos.
Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti varsinaissuomalaiset yritykset meri- ja valmistavan teknologiateollisuuden toimialoilta. Kärkiyritysten lisäksi hanke painottuu pienten- ja keskisuurten yritysten verkostoihin Turun-, Loimaan- ja Vakka- Suomen seutukunnissa sekä Liedon alueella. Hankkeessa on toimijoina myös yrittäjien ja elinkeinoelämän etujärjestöjä, kuten Varsinais-Suomen yrittäjät ry.
Toinen keskeinen kohderyhmä on varsinaissuomalaisten koulutusorganisaatioiden opiskelijat ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa erityisesti tekniikan ja teknologian aloilla. Muita keskeisiä kohderyhmiä ovat koulutusorganisaatioiden opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä niiden johto.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat yritysneuvojat kehittämisyhtiöissä ja kunnissa, TE-hallinnon asiantuntijat, uraneuvojat, maakuntahallinto, maakunnan yhteistyöryhmä, KEHA-keskus, ELY-keskus, tutkijat, ammattiliittojen paikalliset toimijat, poliittiset päätöksentekijät ja virkamiehet sekä muiden maakuntien ennakointitoimijat ja -hankkeet (kuten Uudenmaan Ennakointikamari, Lapin luotsi, Etelä-Savo ennakoi -verkosto).
Kansallisesti hanke tekee yhteistyötä muun muassa Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Sitran, Opetushallituksen ennakointifoorumin, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sekä osallistuu aktiivisesti ennakointi- ja tulevaisuuskeskusteluun eri foorumeilla ja tapaamisissa
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 373 018
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 342 283
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 497 521
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 456 528
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Loimaan, Turun, Vakka-Suomen
Kunnat: Paimio, Kustavi, Rusko, Vehmaa, Masku, Nousiainen, Turku, Mynämäki, Pöytyä, Naantali, Aura, Oripää, Lieto, Koski Tl, Pyhäranta, Taivassalo, Raisio, Kaarina, Uusikaupunki, Loimaa, Marttila, Laitila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 25
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 57
Suunniteltu: 84
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Joukkoliikenteen ja etäyhteydenpidon suosiminen hankkeen toimenpiteitä toteutettaessa ovat luonnonvarojen käytön kannalta kestäviä ratkaisuja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Virallisissa kokouksissa ja epävirallisessa yhteydenpidossa hyödynnetään etäyhteydenpitovälineitä ja sähköisiä viestintäkanavia (www, some). Kohderyhminä olevien yritysten toiminta ei saa olla ilmastomuutosta kiihdyttävää. Ympäristöä huomioivan (yritys-)toiminnan esiintuominen on hanketoiminnassa korostettava asia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hanke pyrkii suosimaan toimintatapoja, jotka eivät lisää kasvihuonepäästöjä (ks. perusteluja edellisistä kohdista). | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei ole vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä: sähköisen viestinnän käyttö, jaetut digitaaliset yhteistyöalustat hankeyhteistyössä (esim. Teams) ja vain digitaalisessa muodossa toteutetut lopputuotokset (verkkosivustolle materiaalin tuottaminen jne.) edistävät osaltaan tätä taloudellisen kestävyyden osa-aluetta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 5 |
| Hankkeessa hyödynnetään V-S alueen teknologiateollisuuden ja merialan verkostoitumisen synergiahyötyjä osaamistarpeiden ennakoinnin kannalta, mm. ilmasto- ja kierrätystalous näkemysten tarjoaminen kohdeyrityksille. Tämä edistää kohdeyritysten innovointivalmiuksia, kehittämispotentiaalia ja ennakointikyvykkyyttä hankeajan jälkeenkin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Älykäs ennakointi -hankkeessa kehitetään ja testataan kohdeyrityksissä erilaisia aineettomia työkaluja / palveluja / verkkoympäristöjä yhteisen kehittämisen tukena. Hankkeen tulosten jakamisessa käytetään sähköisiä toimintaympäristöjä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Maakunnallisessa yhteistyössä hyödynnetään sähköisiä toimintaympäristöjä. Hankkeen tulokset raportoidaan eri tavoin huomioiden kohdeyleisön tarpeet – keskitytään sähköiseen viestintään. Joukkoliikenteen suosiminen hankkeen toimenpiteitä toteutettaessa edistävät osaltaan taloudellisesti kestävää hanketoimintaa | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 4 |
| Hankkeessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet luovat vaikutusmahdollisuuksia eri henkilöstötasoilla. Esimerkkinä sujuvat opintopolut koulutuksesta työelämään. Välillisesti ennakointiosaamisen kehittäminen lisää ko. toiminta-alueen yrityskentän innovointi- ja ennakointikykyä ja tuottaa edelleen ”hyvinvointia ja tuottavia” yrityksiä, millä on työllisyysvaikutuksia alueellisesti. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hanke lisää mahdollisuuksien tasa-arvoa eri henkilöstöryhmien (omistajat/johto, HR-alan asiantuntijat, yritysten työntekijät yleisesti?) näkökulmasta. Se luo paikkoja ns. matalan kynnyksen innovoinnille ja osaamistarpeiden ennakointityölle sekä yhteistoiminnalliselle kehittämiselle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hanke lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta vahvistamalla kohdeyritysten henkilöstön ennakointiasennetta / -toimintaa riippumatta esim. henkilöstön sosio-ekonomisesta taustasta. Samoin eriasteisten koulutusorganistaatioiden ja opiskelijoiden yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus lisääntyy. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
| Hankkeen toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöosaamisen kehittämiseen. Ennakoinnin tuloksena ympäristö- ja kiertotalousosaaminen saattaa edistyä. | ||
Älykäs ennakointi – kestävä kasvu
LÄHTÖKOHDAT: Älykäs ennakointi -hankkeen tavoitteena oli kerätä ja jalostaa ennakointitietoa meri- ja valmistavan teknologiateollisuuden yrityksiä, koulutussuunnittelua ja maakunnallista työmarkkinaymmärrystä varten.
Hanke vastasi yritysten osaamistarpeen ja ennakoinnin kysyntään konkreettisella toiminnalla: Hankkeen aikana suunniteltiin ja pilotoitiin koulutussisältöjä yritysten tulevaisuuden tarpeisiin, kehitettiin opiskelijoiden ohjausta erityisesti nivelvaiheessa toiselta asteelta korkeakouluun /työelämään sekä vahvistettiin hankkeeseen osallistuneiden yritysten, sidosryhmien ja oppilaitosten edustajien ennakointikyvykkyyttä useissa webinaareissa ja tilaisuuksissa.
ERITYISPIIRRE TIEDONKERUUSSA: Ennakointitiedon kerääminen ja jalostaminen toteutui hankkeessa hyvin. Uutta näkemystä tiedon hankkimiseen haettiin datalouhinnan ja data-analytiikan avulla. Datalouhinta kohdistui seuraaviin aineistoihin: Opinnäytetyötietokanta, työpaikkailmoitukset, e-perusteet ja Futures Platform -ilmiökortit. Hankkeen myötä vahvistettiin myös tekoäly- ja data-analyyttisen ajattelun juurruttamista osaksi oppilaitosten linjanvetoja, koulutussuunnittelua sekä opetussisältöjen ja ohjauksen uudistamista.
Ennakointitietoa kartutettiin datalouhinnan lisäksi useista lähteistä: a) Ennakointitilaisuudet ja -webinaarit/ keskustelujen kooste b) Yritysten ennakointikyselyt 25 kpl c) Työskentely Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian työryhmissä, skenaario- ja osaamisprofiilityön tieto myös hankkeen käytössä d) oppilaitosten oma tiedonkeruu mm. neuvottelukunnat, amk valtakunnallinen työuraseuranta, työpaikkaohjaajapalaute, rinnakkaiset hankkeet jne.
TILAISUUDET JA TYÖPAJAT: Hankkeen aikana on järjestetty 12 omaa tilaisuutta, ja 11 yhteistilaisuutta. luotiin malli aamuwebinaareille, joissa on kaksi lyhyttä alustusta (uuden teknologian aihe sekä työvoimaan/ osaamiseen liittyvä aihe), keskustelu sekä ryhmissä tehtävä ennakointiaiheinen pohdinta. Ryhmätöissä pystyttiin joukkoistamaan ja validoimaan ennakointitiedon keräämisessä saatua aineistoa. Webinaarien alustusten jakaminen ja keskustelun kooste ilmestyivät muutaman päivän sisällä artikkelina Ennakointiakatemia.fi:ssä.
Tilaisuuksissa on tavoitettu 57 yritystä. Lisäksi on tavoitettu sidosryhmien jäseniä, teknologia-alan opettajia ja opiskelijoita sekä opinto-ohjaajia yhteensä yli 1 000. Yhteistilaisuuksissa on ollut usein 70–80 henkilön osanottajajoukko. Omissa tilaisuuksissa on ollut keskimäärin 40–50 osallistujaa. Monet ovat osallistuneet kahteen tai useampaan tilaisuuteen. Työmme vaikuttavuus on hyvällä tasolla.
Ennakointitietoa jalostamalla ja jakamalla on tavoitettu erityisesti pienempiä yrityksiä työpajoihin verkostoitumaan ja tarkastelemaan tulevaisuuden osaajatarvetta. Pienemmät yritykset osallistuivat tilaisuuksiin, kun mukana oli heiltä esim. alihankintaa ostavia keskisuuria yrityksiä tai muita verkoston vetureita.
Webinaarit, ammatillisten opettajien ja yritysten yhteispäivät, opinto-ohjaajien tilaisuudet sekä ammattikorkeakouluopiskelijoiden teollisuusyritysvierailut jäävät jatkossa pysyviksi tapahtumiksi.
NIVELVAIHETUTKIMUS (hanketoimijoiden työnä) selvitti nuorten osaamisvalmiuksia ja ohjaustarvetta siirryttäessä lukiosta ja ammattiopinnoista ammattikorkeakouluun; kaikkiaan kyselyyn vastasi 321 amk:n ensimmäisen vuoden opiskelijaa. Laajassa tutkimuksessa korostuivat nivelvaiheen tiedonsaannin ja ohjauksen merkitys sekä opiskelijan oman elämänhallinnan ja itsenäisen opiskelun haasteet.
Tutkimus tuotti ennakointitietoa ja -tulkintaa ja avasi keskustelua. Sen perusteella nivelvaiheen ohjausta kehitetään monipuolisemmaksi. Kysely aiotaan toistaa muutaman vuoden välein.
DATALOUHINTA: Datalouhinta toteutettiin kahdessa jaksossa. Turun AMK:ssa dataa on hyödynnetty opettajien kanssa keskustellen OPS-prosessin yhteydessä ja vuosisuunnittelussa. Hanketoimijoista ammattiopistot Novida ja Raseko sekä Turun yliopisto ovat käyttäneet tuloksia alla olevassa koulutussuunnittelussa.
Toisessa louhinnassa on tarkasteltu erityisesti Varsinais-Suomen meri- ja teollisuusyritysten työpaikkatietoa ja sitä kautta osaamisvaatimuksia. Tietoa on peilattu ammatilliseen opetukseen ja viety mm. ristiinajettavaksi tutkinnon perusteiden datan kanssa. Tällöin on voitu tarkastella koulutustarjontaa verrattuna yritysten kohtaanto-ongelmaan.
KOULUTUSSUUNNITTELU: Hankeoppilaitokset ovat toteuttaneet hankkeessa tuotetun ennakointitiedon avulla koulutusten ja ohjauksen suunnittelua sekä pilotointia.
Novidassa on valmisteltu ja pilotoitu digitaalisiin valmiuksiin liittyvää kone- ja tuotantotekniikan tutkinnon valinnaista osaa (3osp), joka keskittyy tuotantomenetelmien oikean vaiheistuksen suunnitteluun. Lisäksi on rakennettu Ilmastovastuullinen toiminta (15 osp) -tutkinnon osaa. Digitaalisuus ja vihreä siirtymä ovat nousseet aiheina esiin yritysten ennakointikyselyssä sekä työpajakeskusteluissa.
Rasekossa kone- ja tuotantotekniikkaan on rakennettu uusi koulutuspolku haettavaksi kevään 2022 yhteishaussa. Osaamisalana on koneautomaatioasentaja, ja polku suuntaa toisen asteen jälkeen amk-opintoihin. Raseko on vahvistanut myös opinto-ohjaustaan, tästä hyvänä esimerkkinä on järjestetty jatko-opintomessut.
Turun ammattikorkeakoulu on hyödyntänyt ennakointitietoa ja dataa tarkastellessaan opetussuunnitelmia. Lisäksi uuden syksyllä 2023 alkavan sähkötekniikan koulutuksen suunnittelussa on hyödynnetty datalouhinnan tuottamia sanapilvien rajapintoja vertaillen jo olemassa olevaan automaatio-koulutuksen sisältöihin. Datalouhinnan aihekohtaiset haut auttavat myös opinnäytetöiden suunnittelussa.
Turun yliopisto on suunnitellut merialan ennakointikoulutuksen täydennyskoulutuksena. Yritysten on oman toimintansa turvaamiseksi kyettävä ennakoimaan yhteiskunnan ja alan kehitystä ja niiden vaikutuksia omaan toimintaan. Koulutuksen toteutuksessa hyödynnetään hankkeen tuottamaa ennakointitietoa, yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen osaamista sekä myös alan viranomaisten ja järjestöjen näkemyksiä.
Ennakointitiedon käyttäminen koulutussuunnittelussa on koettu merkittäväksi. Pilottikoulutukset tulevat työstämisen jälkeen käyttöön, samoin yliopiston merialan ennakoinnin täydennyskoulutus ja myös jatko-opintomessuista on tulossa käytäntö. Amk:n opetussuunnitelmatarkastelu jatkuu, kun uusia ops:eja suunnitellaan.
TILAISUUDET OPETTAJA- JA OPINTO-OHJAAJARYHMILLE: Tekniikan alan varsinaissuomalaisille ammatillisille opettajille ja opinto-ohjaajille on järjestetty tilaisuuksia. Tilaisuuksissa on ollut ennakointia käsittelevä alustus ja keskustelu ja verkostoituminen sekä tutustumista ammattikorkeakoulun innovatiivisiin laboratorioihin. Samaan aikaan on järjestetty teknologiateollisuuden yritysten yrityspäivä, jossa opiskelijat kohtaavat yrityksiä ja tutustuvat työmahdollisuuksiin. Myös opettajat ovat päivän aikana vierailleet yritysten standeillä. Opinto-ohjaajille puolestaan on järjestetty kaksi tilaisuutta, joissa on esitelty hankkeen tuloksia, tekniikan alan opintopolkuja ammatillisesta amkiin ja yliopistoon sekä merenkulkualan koulutuksia, työpaikkojen osaamisvaatimuksia ja ennakointia.
Päivä on koettu erittäin hyödylliseksi erityisesti nivelvaiheen ohjaamisen kannalta sekä oppilaitos-yritysyhteistyön kannalta. Opettajien ja ohjaajien ennakointikyvykkyyden vahvistaminen on koettu erittäin keskeiseksi asiaksi erityisesti jatkuvan oppimisen asiakkaita kohdatessa. Ennakointikyvykkyys on jatkossa mukana uusissa hankevalmisteluissa.