|
|
|
Hankekoodi: S22261
Hankkeen nimi: TUKEE2
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.3.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2388924-4
Jakeluosoite: PL 1001
Puhelinnumero: 044 710 3451
Postinumero: 28101
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.samk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Kahala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori, projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.kahala(at)samk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3129
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Aikaisempien tutkimusten ja hankkeiden mukaan suurimman osan suomalaisista nuorista voidessa yhä paremmin, saattavat sosiaalinen huono-osaisuus, elämänhallinnan ongelmat ja mielenterveydelliset haasteet kumuloitua aiheuttaen osalle nuorista huomattavia vaikeuksia selvitä monella eri elämän osa-alueella. Satakunnan alueella ajankohtaisen haasteen tuo mielenterveyspalveluiden huono saatavuus erikoissairaanhoidon ulkopuolella. Pahimmillaan nämä vaikeudet johtavat opintojen keskeytymiseen sekä koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymiseen. Osaamisen vahvistaminen pelkästään mielenterveys- ja sosiaalipalveluissa ei ole yksinomaan riittävää ennalta ehkäisemään nuorten henkisestä pahoinvoinnista johtuvaa syrjäytymiskehitystä, vaan osaamisen valuttamista näiden haasteiden tunnistamiseen ja kohtaamiseen tarvitaan myös nuorten muissa kasvu- ja kehitysympäristöissä.
TUKEE! -hankkeessa toteutetun arvioinnin perusteella kohderyhmän nuoret kokivat saaneensa uutta tietoa, apua omiin ongelmiinsa sekä kokemuksen osallisuudesta ja tasa-arvoisesta kumppanuudesta hankkeen toimintoihin osallistuessaan. TUKEE2 -hankkeen tarkoituksena on jatkaa TUKEE! -hankkeessa aloitettua nuoria osallistavaa, mielenterveyttä edistävää ja näyttöön perustuvaa menetelmäosaamisen jalkauttamista. Hanketyötä tehdään nuorten luonnollisissa kasvuympäristöissä sekä nuorten että heidän kanssaan toimivien osaamisen vahvistamiseksi mielenterveydellisten ja neuropsykiatristen haasteiden tunnistamisessa ja kohtaamisessa.
TUKEE2 -hankkeessa tavoitellaan kokemuksellisuuteen ja vertaisuuteen perustuvaa yhdessä tekemisen kulttuuria, jossa nuoren ääni saadaan kuuluviin aktiivisen osallisuuden sekä kokemus- ja kehittämisasiantuntijuuden kautta. Kokemustieto ja vertaisuus nostetaan tiedollisen ja taidollisen osaamisen rinnalla merkittäväksi osaksi hankkeen kehittämistyötä.
Hankkeen toimenpiteiden tuloksena nuorten valmiudet ammatilliseen koulutukseen suuntaamisessa, opintojen saattamisessa loppuun sekä työelämän siirtymisessä vahvistuvat ja heidän tulevaisuuden työelämäntaitonsa paranevat. Merkittävänä pitkän aikavälin tuloksena on kohdennetun mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevien nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden lisääminen.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat 16 – 25 –vuotiaat kohdennetun mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevat nuoret (kuten neuropsykiatrisesti oireilevat ja käyttäytymisen häiriöistä kärsivät), joilla oireilunsa vuoksi on haastetta suoriutua koulutuksen ja työelämän asettamista haasteista.
Hankkeen toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat myös em. nuorten kanssa toimivat ammattilaiset ja muut tahot, kuten työpaikkaohjaajat, joilla ei ole koulutuksen tuomaa osaamista vastata mielenterveydellistä tukea tarvitsevien nuorten kohtaamiin haasteisiin. Valmius, osaaminen ja asiantuntemus nuorten mielenterveyden tukemiseen vahvistuu hankkeen toimintojen kautta.
Hankkeen kehittämistyön välillisenä kohderyhmänä ovat hankeen toimenpiteisiin osallistuvien nuorten läheiset, perheenjäsenet ja sosiaaliset verkostot.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Satakunnan ammattikorkeakoulun sekä Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijat, jotka osallistuvat hankkeen toimenpiteiden toteuttamiseen ja saavat näin valmiuksia kohdennetun mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevan nuoren kohtaamiseen ja tukemiseen, monialaiseen yhteistyöhön ja jalkautuviin työmenetelmiin sekä työelämävalmiuksia ja –yhteyksiä, jotka parantavat heidän mahdollisuuksiaan työllistyä valmistumisensa jälkeen.
Hankkeesta hyötyvät myös siinä toimivat Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijat, joiden osaaminen ja asiantuntemus liittyen nuorten mielenterveydelliseen tukemiseen kasvaa.
Välillisenä kohderyhmänä ovat myös alueella toimivat, toiminnallista ja elämyksellistä palvelua tarjoavat yritykset ja järjestöt.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 146 313
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 146 313
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 209 021
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 209 021
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Porin
Kunnat: Kankaanpää, Nakkila, Ulvila, Pori, Kokemäki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 9
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3
Suunniteltu: 70
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 4 |
| Hankkeessa hyödynnetään kattavasti digitaalisia sekä sähköisen viestinnän muotoja (kuten HILL –verkkoneuvotteluohjelman käyttö) ja pyritään näin samalla vähentämään turhaa paperin käyttöä sekä tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Hankkeessa luotujen pelillisten ja sosiaalista mediaa hyödyntävien työvälineiden avulla voidaan edistää kestävän kehityksen periaatteita. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 6 |
| Vältetään tulostamista, syntynyt jätemateriaali kierrätetään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 7 |
| Hankkeeseen osallistuvien palveluntuottajien yhdessä tekemä työ edesauttaa elinkeinorakenteen kehittymistä verkostomaisempaan suuntaan. Samalla luodaan mahdollisuuksia uusien innovaatioiden ja liiketoimintamahdollisuuksien syntymiselle ja vähennetään keskinäistä kilpailua sekä toimintojen päällekkäisyyttä. Hanke vaikuttaa paikalliseen yrityskulttuuriin osaamisen tunnistamisen sekä hyödyntämisen kautta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 6 |
| Hankkeessa kehitetään erityisesti aineettomia palveluja ja tuotteita. Hankkeessa kehitettävien terveyttä ja hyvinvointia lisäävien yhteistoimintatapojen myötä luodaan uudenlaista, innovatiivista palvelukulttuuria, jossa asiakas on keskiössä ja asiantuntijana omassa tilanteessaan. Hankkeen tuloksena on aineeton tuote, joka edistää sekä kohderyhmän osallisuutta ja hyvinvointia, että toimijoiden osaamista ja rohkeutta uusien palveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen välittömät vaikutukset kohdistuvat kohderyhmänä olevien nuorten hyvinvoinnin/terveyden ja osallisuuden lisääntymiseen. Kaikkien hankkeessa toimivien osaaminen, tiedon saatavuus sekä luovuuden toteuttaminen lisääntyvät hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden seurauksena. Hankkeella on positiivinen vaikutus myös kohderyhmän työllistymiseen koherenssin ja minäpystyvyyden tunteiden lisääntyessä omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon osallistumisen kautta. Hankkeella on myös vaikutus kohderyhmän harrastemahdollisuuksien lisääntymiseen heidän tullessaan tietoisemmiksi alueella olevasta palvelutarjonnasta monialaisuuteen perustuvan toimintamallin johdosta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 7 |
| Hankkeella on vaikutusta naisten ja miesten sosiaalisen tasa-arvon edistämiseen ja hanke edistää sukupuolinäkökulman huomioimista mielenterveyttä tukevien ja vahvistavien toimintamallien suunnittelussa sekä toteutuksessa. Hankkeella on vaikutusta myös perinteisten sukupuolikäsitysten purkamiseen toimintamenetelmien soveltuvuudesta sukupuoleen kytkeytyen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 8 |
| Hankkeen kantavana periaatteena on monialainen sekä kokemus- ja vertaistoimintaan perustuva työskentelytapa, mikä auttaa erilaisten tarpeiden esiin nostamisen ja yhteensovittamisen toimintamalleja suunniteltaessa ja tuottaessa. Hankkeeseen toiminnoissa osallistujat yli sektorirajojen vaihtavat ajatuksia ja kokemuksia, mikä tukee alueen työpaikkojen kehittymistä suvaitsevaisempaan ja entistä yhdenvertaisempaan suuntaan. Kohderyhmän nuorten toimiessa aktiivisina osallisina hankkeen toimenpiteissä, heidän eriarvioisuutensa vähenee ja heidät nähdään asiantuntijoina omassa tilanteessaan. Kohderyhmän nuorten oman äänen kuuleminen auttaa myös toimijoita ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta sekä näkemään vaihtoehtoisia toimintatapoja perinteisten menetelmien rinnalle. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hankkeessa on tavoitteena tukea satakuntalaisten hyvinvointia tuottavien palveluiden verkostoitumista yli sektorirajojen samalla välillisesti vahvistaen yhdessä tekemisen kulttuuria ja laajemmin hyvinvointia edistävää toiminta- ja palvelukulttuuria. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 6 |
| Hankkeeseen toivotaan osallistujia myös alueella elämys- ja luontomatkailua tuottavista toimijoista, tätä kautta hankkeella on vaikutusta myös ympäristöosaamisen ja –tietoisuuden vahvistumisessa. | ||
TUKEE2 hankkeessa jatkettiin TUKEE! hankkeessa aloitettua nuoria osallistavaa, mielenterveyttä edistävää ja näyttöön perustuvaa menetelmäosaamisen jalkauttamista. Hanketyötä toteutettiin strukturoituna ryhmätoimintana nuorten luonnollisissa kasvuympäristöissä. Hankkeessa vahvistettiin myös kohderyhmän nuorten parissa toimivien ammattilaisten ja tulevien ammattilaisten osaamista mielenterveydellisten ja neuropsykiatristen haasteiden tunnistamisessa ja kohtaamisessa erityisesti oppilaitosympäristössä.
Ryhmätoiminnan painopisteinä oli tukea nuoria omien vahvuuksiensa ja haavoittuvuuksiensa tunnistamisessa sekä niiden keinojen käyttöönotossa, jotka edesauttavat pärjäämistä arjen haasteissa. Hanketyön puitteissa myös mallinnettiin ryhmätoiminnan kokonaisuutta ja luotiin erillinen fasilitaattorin käsikirja, joka tukee vastaavanlaisen toiminnan toteuttamista myös niissä yksiköissä ja toimintaympäristöissä, jotka eivät olleet hanketyössä mukana.
TUKEE2-hankkeessa toteutettu ryhmätoiminta tuotti paljon erilaisia tuloksia ja se loi esimerkiksi hyvän pohjan sosiaalisten taitojen ja ryhmässä toimimisen harjoittelulle. Hankkeessa kerättyjen palautteiden perusteella nuoret kokivat erittäin tärkeäksi mahdollisuuden päästä itse ideoimaan ja suunnittelemaan heille suunnatun ryhmätoiminnan sisältöjä. Palautteiden perusteella yhteenvetona voi todeta, että yhteistyö, yhdessäolo, positiiviset kokemukset, toiveiden huomioiminen, monipuoliset aktiviteetit sekä hyvä ruoka olivat keskeisiä asioita, jotka hankkeeseen osallistuneet kokivat mielekkäinä. Nuoret ovat nauttineet hankkeen järjestämästä toiminnasta ja ovat saaneet kokea osallisuutta mielekkään tekemisen kautta. Positiivisen mielenterveyden (WEMWBS) mittarilla kerätyn aineiston perusteella voidaan päätellä, että nuoret kokivat itsevarmuutensa sekä ongelmanratkaisukykynsä positiivisemmin ryhmätoimintojen loppuessa.
Hankkeessa ryhmätoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneiden ammattilaisten palaute oli positiivista. Ammattilaisille suunnatun kyselyn perusteella TUKEE2 hankkeen ryhmätoimintaan osallistumisen koettiin rikastaneen perustyötä ja vahvistaneen ammatillisuutta.
Kohderyhmän parissa työskentelevien ammattilaisten osaamista vahvistettiin sparraustoiminnalla ja Lapset puheeksi menetelmäkoulutuksella. Palautteiden perusteella sparraustoimintaan osallistuneiden mukaan oli tärkeää, ettei hankkeen keskeisiä teemoja käsitelty vain pulmien ja vaikeuksien kautta vaan pohdittiin myös paljon niihin liittyviä voimavaroja, vahvuuksia ja arjen apukeinoja. Lapset puheeksi -menetelmäkoulutukseen osallistuneet antoivat hyvää palautetta koulutuksen sisällöstä ja käytettävyydestä ammatillisen oppilaitoksen arjessa. Osallistujien kokemusten mukaan nuorten vanhemmat kokevat hyväksi sen, että oppilaitoksessakin ollaan kiinnostuneita nuoren kuulumisista. Kiitosta sai myös Lapset puheeksi -menetelmän keskittyminen nuoren vahvuuksiin eikä vain heikkouksiin.
Hankkeessa toteutettiin myös TAOK:n Porin ammatillisen opettajakoulutuksen opiskelijoille ryhmätoimintamalliin sisältyvää opetuskokonaisuutta nepsy- ja mielenterveyspulmista sekä Lapset puheeksi -koulutusta. Opiskelijoiden taitoja ohjata erilaisia opiskelijoita tuettiin aihepiireissä ohjauksellinen opettajuus inklusiivisessa toimintaympäristössä sekä selkokieli, kielitietoisuus ja omakielinen ohjaus. Nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten ja tulevien ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi tuotettiin matalan kynnyksen periaatteella hankkeen keskeisiin teemoihin pohjautuva ”Käännä vielä yksi kivi” -verkkoaineisto, joka on löydettävissä osoitteesta https://www.tukee.fi/tyokalupakki/