|
|
|
Hankekoodi: S22369
Hankkeen nimi: MetsäRekry Lappi
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen metsäkeskus - Finlands skogscentral
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2440921-4
Jakeluosoite: Ounasjoentie 6
Puhelinnumero: 050 305 9406
Postinumero: 96200
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.metsakeskus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ulla Huusko
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Elinkeinopäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.huusko(at)metsakeskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 432 5311
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lapin metsien hakkuumahdollisuuksien kestävän hyödyntämisen ja uuden metsäbiotalouden liiketoiminnan syntyminen edellyttää riittävää määrää riittävän osaamisen omaavaa työvoimaa. Työvoiman saatavuus nähdään yhtenä pullonkaulana Lapin metsäbiotalouden laajemmissa strategisissa tavoitteissa. Hankkeessa selvitetään Lapissa tarjolla olevat metsätalouden työpaikat ja etsitään niihin potentiaaliset työntekijät. Hanke ennakoi tulevaisuuden työvoimatarpeita tilanteessa, jossa suunnitteilla olevat metsäbiotalouden investoinnit toteutuvat. Lisäksi kartoitetaan alasta kiinnostuneille tarvittava koulutus. Ohjataan heikossa työmarkkinatilanteessa olevia, sesonkityötä tekeviä kausityöttömyydestä kärsiviä, syrjäytymisvaarassa olevia ja alaansa etsiviä nuoria metsäalan työllistymispolulle sekä edistetään ulkomaisen työvoiman hyödyntämistä. Hanke ohjaa työn hakijoita ja työvoimaa tarvitsevia yrityksiä lähemmäs toisiaan.
MetsäRekry-hankkeen tavoitteena on parantaa työvoiman ja työn tarjoajien välistä kohtaanto-ongelmaa ja edistää metsäalalle hakeutumista lisäämällä tietoisuutta Lapin metsäalan tarjoamista työmahdollisuuksista.
Metsäalan työpaikat ovat usein sesonkiluonteisia, mikä johtaa alan veto- ja pitovoiman heikentymiseen. Hanke edistää eri alojen ja järjestöjen välistä verkostoitumista, joka mahdollistaa Lapissa ympärivuotisen työllistymiseen tähtäävää monialayrittäjyyttä. Hanke järjestää yrittäjille ja metsäalan organisaatioille suunnattua koulutusta, jonka tarkoituksena on nostaa tietämystä kohderyhmälle tarjolla olevista työllistämisen tukimuodoista.
Hankkeessa tehdään metsätalouden mainetyötä kirkastamalla mielikuvia nykyaikaisen metsäalan työpaikoista hankkeen kohderyhmälle suunnatun viestinnän keinoin. Hankkeen viestintää kohdistetaan myös ammattialaa valitsemassa oleviin nuoriin. Kokemuksia metsäalasta viestitään vertikaalisesti kohderyhmän suosimilla kanavilla.
Metsäalasta viestitään kaikille soveltuvana alana sukupuolesta riippumatta.
Metsäalan vetovoimaa kohennetaan yhteistyönä järjestöjen, metsäalan organisaatioiden kuten alueellisten Metsänhoitoyhdistysten, puunhankintayritysten ja muiden metsäalan toimijoiden sekä Lapin alueen järjestöjen kanssa. Käytännössä työ toteutetaan monikanavaisen, uuden tyyppisen viestinnän ja tapahtumien keinoin. Mainetyössä hyödynnetään soveltuvin osin muiden vastaavien hankkeiden ja metsäalan organisaatioiden jo tekemää työtä.
Hanke on jaettu neljään työpakettiin:
Työpaketti 1: Metsäalan työvoiman ja työllistäjien kohtaanto ja työllisyyspolkujen viitoittaminen, Suomen metsäkeskus
Työpaketti 2: Metsäalan vetovoimaisuuden lisääminen viestinnän keinoin, Metsähallitus Tiedekeskus Pilke
Työpaketti 3: Metsäyrittäjyyden ja -osaamisen lisääminen koulutuksen ja viestinnän avulla, Suomen 4H-liitto
Työpaketti 4: Työllistymisselvitys, REDU
Hanketta hallinnoi Suomen metsäkeskus. Hankekumppaneina toimivat Suomen 4H-liitto, Metsähallitus Tiedekeskus Pilke, Lapin koulutuskeskus REDU, Lapin TE-toimisto sekä Lapin kuntien työllisyyspalvelut (Lapin työllisyyden kuntakokeilu). Hanke alkaa 1.3.2021 ja päättyy 30.6.2023.
Hankkeen toimet kohdistuvat heikossa työmarkkina-asemassa oleviin ihmisiin ja työperäisiin maahanmuuttajiin (Lapin maakunnassa asuva ulkomaalaistaustainen väestöryhmä), pitkäaikaistyöttömiin, alan tai ammatin vaihtajiin, ammattiaan valitseviin ja työelämään siirtyviin nuoriin ja yleensä metsäalasta ja yrittäjyydestä kiinnostuneisiin ihmisiin. Kohderyhmänä on myös omaa alaansa etsivä ja hankkeen kohderyhmään kuuluva väestönosa, jolle metsäala näyttäytyy nykyisin vanhanaikaisena alana. Metsäalan sukupuolittumista pyritään kaventamaan kohdentamalla hanketoimia erityisesti naisiin ja viestimällä metsäalasta sukupuolesta riippumatta kaikille soveltuvana alana. Hankkeessa pyritään tavoittamaan kohderyhmä laajasti kautta Lapin peilaten asuinpaikkaan, ikään, kiinnostuksen kohteisiin ja sukupuoleen.
Hanke tekee kohderyhmien tavoittamiseksi yhteistyötä mm. TE-hallinnon, kuntien työllisyyspalveluiden, Lapin koulutuskeskus REDU:n, metsäalan yritysten ja yksityismetsätalouden parissa työskentelevien metsänhoitoyhdistysten, Lapin Koneyrittäjien liiton sekä maahanmuuton parissa toimivien organisaatioiden ja eri ammattialojen järjestöjen kanssa. Hankeyhteistyö on tärkeässä osassa hankkeen toimintaa: hyviä ja toimiviksi osoittautuneita käytänteitä pyritään imuroimaan muista hankkeista MetsäRekry Lappi -hankkeen käyttöön. Soveltuvin osin tehdään hankeyhteistyötä muiden hankkeiden kanssa esimerkiksi tilaisuuksien järjestämisen osalta.
Hankkeen toimet edistävät työvoiman tarpeen ja tarjonnan kohtaamista ja kohdistuvat siten myös Lapin alueella toimiviin pieniin ja suuriin metsäalan yrityksiin. Hanketoimilla on myös metsäalan työllistämismahdollisuuksia ja liiketoimintaa parantava ja ympärivuotista työllistämistä edistävä vaikutus. Kohderyhmiä ovat myös julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin työllistymistä edistävien palveluiden tuottajat. Työllisyyden parantumisella on luonnollisesti vaikutusta Lapin kuntataloudelle.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ja hyödynsaajia ovat Lapin alueen kunnat, metsäalan yritykset sekä metsänomistajat.
Lapin alueella on paljon hoitorästejä erityisesti nuorissa metsissä ja taimikoissa. Lisätyövoiman saaminen on edellytys tilanteen korjaamiselle.
Mekaaninen ja kemiallinen puunjalostus ja suunnitteilla olevat investoinnit lisäävät toteutuessaan tarvetta tekeville käsille Lapin metsiin ja hyötyvät näin ollen puun saatavuuden turvaamisesta. Lapin alueen kuntatalous hyötyy yleisesti siitä, että puuta saadaan liikkeelle.
Metsänomistajat hyötyvät puun kysynnän kasvusta, koska se parantaa puutavaran hintaa ja lisää metsänomaisuuden arvoa. Metsänomistajat hyötyvät myös palvelutarjonnan lisääntymisestä. Vaikutukset säteilevät näin ollen koko arvoketjuun. Hanketoimet edistävät välillisesti koko Lapin metsäbiotalouden toimialaa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 365 425
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 328 064
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 437 958
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 382 621
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Itä-Lapin, Torniolaakson, Rovaniemen
Kunnat: Rovaniemi, Sodankylä, Keminmaa, Enontekiö, Pello, Simo, Ylitornio, Posio, Savukoski, Kolari, Salla, Tornio, Inari, Pelkosenniemi, Muonio, Ranua, Kittilä, Tervola, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi
Jakeluosoite: Ounasjoentie 6
Postinumero: 96200
Postitoimipaikka: Rovaniemi
Suunniteltu: 25
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 38
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 8 |
| Metsäala toimii sosiaalisesti, taloudellisesti, ekologisesti sekä ilmastollisesti kestävällä tavalla. Ekologista kestävyyttä painotetaan kansallisissa ja alueellisissa metsäohjelmissa sekä metsäsertifiointien kriteereissä. Suunniteltujen metsäbiotalouden investointien toteutuessa raaka-aine saadaan tuotantolaitosten läheltä, mikä edesauttaa Lapin nuorten metsien tilaa hakkuurästien purkautuessa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 8 |
| Metsätalouden toimenpiteitä kehitetään jatkuvasti ilmastoystävällisempään suuntaan. Metsät kasvavat osin metsällisten toimien myötä nopeasti ja sitovat hiiltä tehokkaasti. Puupohjaiset tuotteet sitovat hiiltä. Puu korvaa fossiilisia polttoaineita ja hillitsee ilmaston lämpenemistä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Ekologisesti kestävillä metsällisillä toimilla parannetaan luonnon monimuotoisuutta. Monipuoliseen luonnonhoitoon satsataan nykyisin paljon panoksia, mikä parantaa monimuotoisuuden tilaa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 6 |
| Hyvien metsänhoidon menetelmien kautta huomioidaan myös pinta- ja pohjavesien sekä maaperän kunto. Suomessa on useita toimia, joiden avulla parannetaan pinta- ja pohjavesien kuntoa, yhtenä esimerkkinä valtakunnallinen Freshabit Life-hanke. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toimet eivät suoranaisesti kohdistu Narura 2000 -ohjelman kohteille. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 8 |
| Ei suoranaisia vaikutuksia. Hanke edistää kuitenkin välillisesti Lapin metsäbiotaloutta, jonka olennainen osa on kiertotalous: tuotannon sivutuotteet käytetään toisen tuotteen raaka-aineena ja lopputuotteissa pyritään pitkän elinkaaren tuotteisiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 8 |
| Bioenergian raaka-ainetuotanto on yksi nykyisen metsätalouden tuotteista. Lisäksi metsäteollisuus käyttää yhä enenevässä määrin puupolttoaineita tuotantolaitostensa energianlähteenä. Työvoimaan saatavuuden parantuminen edistää näin ollen uusiutuvan energian käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää Lapin metsäelinkeinojen kehittämistä, työvoimaan saatavuutta ja raivaamalla polkuja uusien yritysten synnylle. Hankkeen avulla syntyvät työpaikat parantavat Lapin kuntien taloudellista tilaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa pyritään edistämään metsiin perustuvien yritysten ja syntymistä ja ympärivuotista yrittäjyyttä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 7 |
| Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat metsäalan kuljetusyrityksiin, joiden toiminnan tehokkuus parantaa puun logistiikka. Työvoiman saatavuuden parantuminen edesauttaa suunniteltujen metsäbiotalouden investointien toteutumista ja toimintaa, jolloin paikallisten raaka-aineiden jalostus pienentää tarvetta kuljettaa raaka-ainetta kaukaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke edistää maakunnassa asuvien ja maakuntaan muuttajien mahdollisuuksia kouluttautua ja työllistyä metsiin perustuviin ammatteihin omassa maakunnassa. Hanke pyrkii edistämään maakunnan pito- ja vetovoimaa työllistymismahdollisuuksia parantamalla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Hanketoimenpiteet kohdistuvat molempiin sukupuoliin. Metsäalasta viestitään molemmille sukupuolille soveliaana alana | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeen toimet kohdistetaan työperäisiin maahanmuuttajiin ja ulkomaiseen kausityövoimaan. Toimenpiteet edistävät monimuotoisuutta myös metsäalan työmarkkinoilla ja lisäävät erilaisuuden hyväksymistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Kestävällä periaatteella toimiva metsänhoito pitää Lapin metsät hyvässä kunnossa. Metsiin perustuvilla elinkeinoilla, muillakin kuin perinteisellä metsätaloudella, on nykyisin tunnistettu ja tunnustettu asema Lapissa. Metsätalouden kokonaiskuvassa huomioidaan myös muut metsiin perustuvat elinkeinot (mm. matkailu, riistatalous, luonnontuotteiden keruu, porotalous) sekä mm. saamelaiskulttuurin erityispiirteet. Tämä lähtökohta luo edellytykset metsistä monipuolisen toiminnan virkistäytymisen paikkana. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Ympäristöasiat ovat olennainen osa metsätalouden toimintaa. Välillisesti hankkeen toimenpiteet hyödyttävät Lapin metsäbiotaloutta, jonka oleellinen osa on ympäristöteknologia ja ympäristöosaaminen. | ||
MetsäRekry-hankkeen tavoitteena oli parantaa työvoiman ja työn tarjoajien välistä kohtaanto-ongelmaa ja edistää
metsäalalle hakeutumista lisäämällä tietoisuutta Lapin metsäalan tarjoamista työmahdollisuuksista. Hankkeen toteutus oli jaettu neljään työpakettiin:
Työpaketti 1: Metsäalan työvoiman ja työllistäjien kohtaanto ja työllisyyspolkujen viitoittaminen, Suomen metsäkeskus
Työpaketti 2: Metsäalan vetovoimaisuuden lisääminen viestinnän keinoin, Metsähallitus Tiedekeskus Pilke
Työpaketti 3: Metsäyrittäjyyden ja -osaamisen lisääminen koulutuksen ja viestinnän avulla, Suomen 4H-liitto
Työpaketti 4: Työllistymisselvitys, REDU
Työpaketissa 1 selvitettiin suunnitelman mukaisesti alan rekrytointitarpeet, rekrytointimahdollisuudet, alan työllisyyspolut sekä työhakijoiden ja työnantajien kohtaantoon liittyviä kysymyksiä. Työpaketti 2 toteutettiin suunnitelman mukaisesti uudelle työvoimalle suunnatulla viestintäkampanjalla sekä metsäreportteri työllä alan yrityksissä. Työpaketissa 4 edistettiin alan yrittäjyyttä sekä tuotiin metsäalan työpaikkoja tutuksi hankkeen kohderyhmälle. Työpaketti 4:n työllistymisselvitys toteutettiin pito- ja vetovoimaselvitysten kautta.
Hankkeen toteuttaminen edistyi suunnitelman mukaisesti, ja hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin pääosin päästen.