Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22392

Hankkeen nimi: Prikka kiertoon - työllisyyden, osallisuuden ja kiertotalouden kehittämishanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: 0407190094

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hdl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Aalto Satu Susanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.aalto(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503654907

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on tarjota erilaisia sosiaalisen työllistämisen mahdollisuuksia työelämän ulkopuolella, haasteellisessa työmarkkina-asemassa oleville oululaisille. Hankkeella edistetään laajemmin kohderyhmiin kuuluvien työkykyisyyttä, hyvinvointia ja voimavaroja sekä tehostettua ura- ja koulutusohjausta. Lisäksi tavoitteena on työllistymiseen liittyvän kohtaannon parantaminen ja alueen elinvoimaisuuden edistäminen hävikkiruuan jakamiseen keskittyvän logistiikkakeskuksen ja sen yhteyteen rakentuvien työllisyyttä ja kiertotaloutta tukevien toimintojen avulla. Hankkeessa huomioidaan myös koronan aiheuttamat työllisyyshaasteet.

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat työttömät, työttömyysuhan alla olevat ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt (nuoret, ikääntyvät, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, osatyökykyiset, vammaiset henkilöt, maahanmuuttajat, romanit). Kohderyhmänä ovat myös kohderyhmän mahdolliset työllistäjät (yritykset ja organisaatiot). Välillisenä kohderyhmänä ovat työttömien kanssa työskentelevät työntekijät (sosiaali-, terveys, työllisyys-, koulutuspalvelut).

Hankkeen vaikutuksena eri organisaatioiden kanssa tehtävän yhteystyön kautta saadaan työharjoittelu-, palkkatuki- ja työkokeilupaikkoja kohderyhmään kuuluville. He saavat yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa ura- ja opinpolkujen löytämisessä. Hankkeen myötä osallisuus vahvistuu ja yksinäisyys sekä syrjäytyminen vähenee. Hanke tarjoaa osallisuutta edistävää vapaaehtoistoimintaa ja sitä kautta vahvistetaan kaupunkilaisten hyvinvointia. Hanke vaikuttaa positiivisesti Oulun kaupungin imagoon. Logistiikkakeskuksen toiminta lisää osallistavan ruoka-avun määrää. Hankkeessa keskeistä on kiertotalouden edistäminen ja toiminta tukee Oulun kaupungin ympäristöohjelman 2026-kohti hiilineutraalia Oulua tavoitteita ja EU:n komission tavoitteita ruokahävikin vähentämiseksi puoleen vuoteen 2030.

Hankkeen päätoteuttajana on Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö ja osatoteuttajina Oulun kaupunki, Diak-ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö ja Oulun Ev.Lut. Seurakuntayhtymä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat työttömät, työttömyysuhan alla olevat ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt (nuoret, ikääntyvät, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät). Kohderyhmänä ovat myös yritykset ja organisaatiot, jotka tarjoavat työpaikkoja sekä työkokeilu- ja harjoittelupaikkoja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat työttömien kanssa työskentelevät sosiaali-, terveys, työllisyys-, koulutuspalvelujen työntekijät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 685 102

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 672 483

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 776 988

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 762 677

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 71

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 34

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 550

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu on sisältänyt toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli kohderyhmän sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä kohderyhmän syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Koulutus- ja työuraa valitessa nuorilla on tiedostettuja tai tiedostamattomia tapoja suhtautua, ajatella ja toimia eri lailla sukupuolesta riippuen. Ihmisillä on usein vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tilastojen valossa naiset työllistyvät sosiaali-, terveys- ja yhteiskunnallisille aloille, kun taas miehet luonnontieteellisille, teknisille ja matemaattisille aloille. Hankkeessa tunnustetaan se, että miehiä ja naisia kouluttautuu ja työllistyy erityyppisiin tehtäviin ja sukupuolten koulutuspolut ovat usein rakenteeltaan erilaisia. Henkilökohtaisia kykyjä ja valintoja pyritään kuitenkin työstämään ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia rajoituksia. Myös perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa toimintaa ja valintoja arvostetaan ja tuetaan. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Pohdittaessa kohderyhmän työllistymispolkuja, pyritään lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 6
Hankkeessa huomioidaan ekologinen ajattelu ja edistetään alueen asukkaiden tietoisuutta luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Toiminnassa hyödynnetään ja edistetään kierrätystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 5
Hanketoiminnassa hyödynnetään etäkokous- ja etäosallistumismahdollisuuksia, jolloin matkustamisen aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat mahdollisimman pienet. Logistiikkakeskuksen toiminta itsessään vähentää kasvihuonepäästöjen syntymistä keskitetyn hävikkiruokatoiminnan kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
Hanke keskittyy hävikkiruuan hyödyntämiseen ja kiertotalousosaamisen sekä toiminnan vahvistamiseen jota kautta ruoka- ja muiden jätteiden määrä vähenee. Hankkeessa vähennetään paperijätteen määrää, käyttämällä digitaalisia menetelmiä ja cleantech -ratkaisuita
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta uusien energialähteiden käyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 7
Hanke avaa mahdollisuuksia uudenlaisille kokeiluille ja kestävään kehitykseen perustuvalle yritystoiminnalle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 6
Osaamisen ja työkykyisyyden vahvistaminen sekä osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on hankeen toiminnassa keskeistä.
Liikkuminen ja logistiikka 6 7
Hyötyruuan kerääminen liikkeistä ja yrityksistä sekä jakaminen ruuan jakopisteisiin toteutetaan keskitetysti jolloin henkilöliikenne vähenee. Ruokajakelupisteitä on eri puolilla kaupunkia, jolloin hävikkiruokaa tarvitsevien ruuan hakumatkat ovat lyhyet. Hanketoiminnassa hyödynnetään digitaalisia välineitä ja käytetään mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti joukkoliikennettä ja vähäpäästöisiä kuljetusratkaisuja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tavoitteena on työllisyyden ja työllistymisvalmiuksien edistäminen. Hankkeen toiminta edistää kohderyhmään kuuluvien voimavaroja, osallisuutta ja kokonaishyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeessa edistetään kohderyhmään kuuluvien ihmisten työllisyyttä, työ- ja opiskelukyvykkyyttä, tasa-arvoa, hyvinvointia ja osallisuutta. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden, kumppaneiden kohderyhmän jäsenten kanssa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke vahvistaa yhdenvertaisuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Toiminta on kulttuurisensitiivistä, kaikkia toimintaan osallistuvia arvostavaa sekä monikulttuurisuutta edistävää.
Kulttuuriympäristö 7 8
Kulttuuriympäristö (johon kuuluvat mm. perinteet, rakennukset, maisemat, asuinympäristö, luonto sekä tarinat) nähdään hankkeessa voimavarana. Hanke edistää tietoisuutta oman kulttuurin ja kulttuuriympäristön merkityksestä hyvinvoinnille ja osallisuudelle. Hanke liittyy keskeisesti ruokakulttuuriin, ruokaan liittyvään asennekasvatukseen ja kestävän ruokailun edistämiseen. Hankkeella on myös liittymäpinta ruokamatkailun kehittämiseen.
Ympäristöosaaminen 8 9
Ympäristöstä huolehtiminen on yhteinen asia. Se koskettaa kaikkia hankkeessa toimivia. Hanke vahvistaa siihen osallistuvien ympäristöosaamista. Hankkeessa painotetaan kierrätystä, kestävää kehitystä ja eettisyyttä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Prikka kiertoon hanke tarjosi erilaisia sosiaalisen työllistämisen mahdollisuuksia työelämän ulkopuolella, haasteellisessa työmarkkina-asemassa oleville oululaisille. Hankkeen toimintaa osallistui 466 henkilöä. Keskitetty hävikkiruokalogistiikkakeskus tarjosi työkokeilun, palkkatukityön ja työllistymistä edistävää ryhmätoimintaa kohderyhmän henkilöille. Keskuksen työtehtävät ovat matalan kynnyksen tehtäviä ja niitä voi tehdä, vaikka ei ole aikaisempaa kokemusta alalta. Toiminta vahvisti osallisuuden kokemusta ja edisty koulutus- ja työelämään siirtymistä. Keskus tarjosi viikoittain noin 20–30 henkilölle mielekästä, osallisuutta tukevaa toimintaa. Hankkeen toimintaa osallistui 43 ruoka-apua tarjoavaa toimijaa sekä yli 50 lahjoittajaa, joilta haettiin ylijäämäruokaa. Logistiikkakeskuksen verkostoon tuli toimijoita, jotka eivät aikaisemmin lahjoittaneet ylijäämäruokaa hyväntekeväisyyteen. Hankkeen aikana keskuksen toimintamallia kehitettiin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tämän hankkeen jälkeen organisaatiot jatkavat logistiikkakeskuksen toimintaa ja käynnistävät ruoka-apua ja yhdenvertaista osallisuutta edistävän hankkeen. Hankkeen toteuttivat Helsingin Diakonissalaitos sr päätoteuttajana sekä Oulun kaupunki, Oulun Diakonialaitoksen säätiö sr, Oulun Ev.Lut Seurakuntayhtymä ja DIAK-ammattikorkeakoulu Oy osatoteuttajina.