Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22397

Hankkeen nimi: ARVO ihmiselle – verkoston avulla moniammatillista tukea elämänhallintaan

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.3.2021 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: 02263350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: ICT-city

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Roininen Milla Johanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: milla.roininen(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403550528

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Syrjäytymisuhan alla olevalle tai jo syrjäytyneelle henkilölle on kohdennettuja palveluita tarjolla sekä julkisen että kolmannen sektorin ja diakoniatyön järjestämänä. Suuresta palveluntarjonnasta huolimatta osa palveluiden tarvitsijoista putoaa palveluiden väliin tai jää kokonaan ilman palveluita. Tällä hankkeella haetaan ratkaisua, miten kolmannen sektorin ja eri järjestöjen sekä diakoniatyön palveluita, tehtäviä, rooleja ja vastuita määritetään. Samalla pyritään madaltaa raja-aitoja eri sektorien välisessä työssä syrjäytymisuhan alla olevan tai jo syrjäytyneen henkilönsaattamisessa palvelupolulle tai pysymään palvelupolulla.


Tällä hankkeella pyritään löytämään palveluiden synergia, jossa eri järjestöjen ja diakoniatyön vahvuudet ja osaamisalueet tunnistetaan. Tavoitteena on pilotoida mukana olevien järjestöjen ja diakoniatyön verkostokartta henkilön elämänhallinnan tukemiseksi palvelupolulle tai pysymään palvelupolulla. Tavoitteena on myös vahvistaa ihmisen osallisuuden kokemusta verkostomaisessa yhteistyössä. Tällöin työntekijä, vapaaehtoistyöntekijä ja asiakas toimivat rinnakkain ja yhdessä jäsentävät asiakkaan elämäntilannetta ja muutostarpeita. Päämääränä on ihmisen osallisuuden kokemuksen vahvistamisen avulla edistää elämänhallintaa, terveyttä ja hyvinvointia, ja sitä kautta syntyvää eriasteista ja -muotoista työllistymistä tai syrjäytymisen estymistä. Hankkeen avulla pyritään minimoimaan työttömien, työelämän ulkopuolella olevien ja elämänhallinnaltaan vaikeassa asemassa olevien työikäisten palveluista väliin putoamista ja palveluitta jäämistä.


Lisäksi hankkeessa pyritään helpottamaan digiasiointia, koska digiasioinnin väliinputoajien määrä tulee kasvamaan entisestään, kun enenevässä määrin palvelut viedään verkkoon. Kaikilla henkilöillä kuten esimerkiksi elämäntilanteeltaan haasteellisessa asemassa olevilla henkilöillä ei välttämättä ole digivälineitä eikä osaamista käyttää niitä. Osalla heistä ei ole edes pankkitunnuksia eikä henkilökorttia. Verkostomainen moniammatillinen yhteistyö toteutuu järjestöjen ja diakonian kesken asiakkaan kanssa ja asiakkaan ympäristössä. Näiden kaikkien kohderyhmänä ovat eri syistä syrjäytymisuhan alla olevat tai syrjäytyneet henkilöt.


Tavoitteen saavuttamiseksi kehitetään osallisuutta tukevia toimintoja ruoka-apu ja matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa (järjestöt, diakoniatyö). Toiseksi kuvataan verkostokartan avulla alueelliset toimijat ja heidän vahvuutensa. Uusi verkostomainen työtapa ja työvälineet muuttavat järjestöjen ja diakoniatyön jo olemassa olevaa yhteistyötä yhteiskehittämisen kautta. Yhteiskehittämisen näemme ARVO-hankkeessa ihmisten ja organisaatioiden välisenä tavoitteellisena ja tasavertaisena yhteistyönä. Verkostokartta, verkostomainen työtapa ja työvälineet levitetään osaksi kaikkien toimijoiden arkea.


Palvelujen yhteensovittamista tarvitaan, koska heikossa elämäntilanteessa olevien ihmisten määrä ja välittömän palvelun tarve on korkea, ja erityisesti koronaepidemiasta aiheutuneen kriisitilanteen myötä heikommassa asemassa olevien ihmisten palveluohjaus ja -tarve ovat lisääntyneet. Ruoka-apu ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen toimijoiden moniammatillisessa yhteistyössä korostuu asiakaslähtöinen tuki, joka toteutuu asiakkaan kanssa ja hänen toimintaympäristössään.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat työttömät, työelämän ulkopuolella olevat ja työmarkkinoilla kaikkein heikoimmassa asemassa sekä haasteellisessa elämäntilanteessa olevat henkilöt. Toinen hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat vapaaehtoiset tai palkatut työntekijät ruoka-apupaikoissa ja matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa. Palkattujen työntekijöiden osalta kyseessä on muiden kuin osatoteuttajina toimivien yhdistysten työntekijät. Heidät otetaan mukaan hankkeen juurruttamistoimenpiteissä kutsumalla mukaan hankkeen verkostokartan koontiin ja seminaariin. Toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti 30–64- vuotiaisiin henkilöihin. Arviomme mukaan kohderyhmässä on enemmän miehiä kuin naisia. Toteutusalueena hankkeessa on Turku ja Kaarina. Varsinaisen kohderyhmän tavoitelukumäärä hankkeessa on 70.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti kohderyhmiä on organisaatiotasolla Turun kaupungin Hyvinvointipalveluissa ja TYP-palveluissa, Kaarinan kaupunki sekä laajemmin alueen kolmannen sektorin toimijoissa. Heidät kutsutaan mukaan hankkeen tapahtumiin ja loppuseminaariin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 155 346

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 136 571

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 183 503

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 160 778

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun

Kunnat: Turku, Kaarina

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Työttömyys ja syrjäytyminen kohdistuu molempiin sukupuoliin. Ei olla tehty toimintaympäristön analyysia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tiedostamme, että kohderyhmässä on tilastotiedon valossa enemmän miehiä kuin naisia. Hyödynnämme tässä aiempien hankkeiden tuloksia syrjäytymisvaarassa olevien tai syrjäytyneiden miesten osallistamisesta. Hankkeessa pyritään vastaamaan asiakas/kohderyhmälähtöisesti erilaisten ryhmien tarpeisiin. Pyydämme 1-2 kohderyhmäedustajaa mukaan ohjausryhmään. Tarkastelemme hankkeen toimenpiteiden vaikutuksia sukupuolen näkökulmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoitteena ARVO-hankkeessa ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan osallisuus ja yhdenvertaisuus. Työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden osallisuuteen vaikutetaan suoraan elämänhallintaryhmien avulla ja välillisesti lisäämällä ohjaajien ja vapaaehtoisten tukihenkilöiden palveluohjaukseen liittyvää tietoa ja ymmärtämystä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hankkeessa hyvin vähän matkustamista. Käytetään julkisia ja vähähiilisiä ratkaisuja liikkumisessa. Osa toiminnoista verkossa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 0
Pyritään tuottamaan mahdollisimman vähän paperijätettä. Tuloksena oleva verkostokartta on nettisivustolla ja loppujulkaisua painetaan vain toimijoille tarvittava määrä ja levitetään sähköistä linkkiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Verkostomaisen työtavan kehittäminen pohjautuu sähköiseen verkostokarttaan, joka tehostaa ruoka-apu ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen toimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 4 0
Liikkumisessa käytössä julkiset välineet ja vältetään turhaa liikkumista käyttäen etäyhteyksiä (Teams, zoom).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 6
Vaikutetaan suoraan työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien elämänlaatuun ja osallisuuteen elämänhallintaryhmillä sekä järjestöjen työntekijöiden lisääntyneellä ohjaustiedolla välillisesti.
Tasa-arvon edistäminen 6 0
Huomioidaan sukupuolten väliset eroavaisuudet: miehiä on todennäköisesti naisia enemmän kohderyhmässä, joten pyrimme ottamaan käyttöön heille paremmin toimivia menetelmiä elämänhallinnassa ja palveluohjauksessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Hankkeessa on vahvasti yhteiskunnallinen ote osallisuuden kautta. Verkostokartta tuo työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville näkyville alueelliset toimijat ja verkostomainen työtapa antaa myös paremmin tietoa heille kuuluvista ja tarjolla olevista palveluista ja ohjaa heitä paremmin palveluiden pariin.
Kulttuuriympäristö 1 0
Hankkeen toiminta on avointa eri kulttuuritaustoista tuleville työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville henkilöille.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen toiminnan ideana oli ruoka-apupaikkoja ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ylläpitävien toimijoiden kokoaminen yhteen ja heidän ohjauksellisen toimintansa tukeminen kohderyhmän auttamiseksi. Toiseksi tavoitteena oli löytää ja tukea jokaisen hanketoimijan erityisosaamista niin, että vähillä resursseilla saadaan enemmän aikaiseksi.

Kohderyhmänä hankkeessa olivat 30–64-vuotiaat työttömät, työelämän ulkopuolella olevat ja työmarkkinoilla kaikkein heikommassa asemassa sekä haasteellisessa elämäntilanteessa olevat henkilöt. Toinen hankkeen kohderyhmä ovat vapaaehtoiset tai palkatut työntekijät (ei hanketyöntekijä) ruoka-apupaikoissa tai matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa.

Hankkeen aikana toteutettiin kiertävät Hyvinvointia elämään -ryhmiä kuudessa eri matalan kynnyksen toimipaikassa Turun alueen lähiöissä. Ryhmät tavoitti noin 70 henkilöä. Ryhmien teemat:
- Digiapu-ryhmä: nosti esille digiosallisuuden tarpeen ja toisaalta digisyrjäytymisen haasteet.
- Kokemusasiantuntijan ryhmä: nosti esille kokemusasiantuntijan roolin tärkeyden verkostotyössä.
- Arjen toimijuus (kotivara -ryhmä): nosti esille säästövinkit.
- Toiminnallisen ruoka-avun erityisryhmäkokeilu 2022, joka jatkuu 2023 säännöllisenä ryhmätoimintana yhteistyössä aikuissosiaalityön, asumisneuvojan, Operaatio Ruokakassi ry:n ja Sininauhan kanssa.

Turun alueen järjestöjen ja diakoniatyön palveluista luotiin alueellisen verkostokartan pohja (arvoihmiselle.fi) yhteistoiminnan helpottamiseksi, joka auttaa löytämään tiettyjä palveluita, joita työikäinen työtön ja haasteellisessa elämäntilanteessa oleva henkilö tarvitsee. Palvelut on otsikoitu 1) digituki, 2) ruoka-apu, 3) kohtaamispaikat ja 4) tuettu työllistyminen. Verkostokartta jatkaa olemassaoloaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniatyön ylläpitämänä.

Hankkeessa etsittiin yhteiskehittämisen kautta yhteisiä rajapintoja tekemiseen ja työkaluja niiden toteuttamiseen arjessa. Niitä löytyi muun muassa Hyvinvointia elämään -ryhmissä kokemusasiantuntijan ja diakoniatyöntekijän yhteistyöstä; digituen järjestämisestä ja arjen taidot yhdistettynä toiminnallisuuteen hävikkiruuan parissa. Ylipäänsä tärkeää on toiminnallisuus lähellä osallistujien kotia, lähiöissä. Toiminnallisuuden avulla on helpompaa lisätä osallisuutta.

BIKVA-arvioinnin perusteella esiin nousi useita kehitettäviä asioita toiminnassa, mutta tiivistettynä voidaan nostaa kolme tärkeintä teemaa. Ensimmäinen on yhden luukun periaate palvelujen saamiseksi järjestö- ja diakoniatoiminnalta eli ns. asiakkaan saattaminen palvelujen piiriin. Toiseksi tärkeimmäksi nimettiin tiedonkulku ja yhteistyö kentän toimijoiden välillä. Mainittiin myös tarve koulutukselle ja verkkokartan tutuksi tekemiselle. Kolmanneksi tärkeimmäksi teemaksi nousi palveluista viestintä asiakkaiden suuntaan. Asiakassuhteen rakentuminen vaatii pidempiaikaista luottamuksellisen suhteen luomista, mikä edellyttää jalkautumista ja kohtaamista.