|
|
|
Hankekoodi: S22413
Hankkeen nimi: NETTA - Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllisyyden ja osaamisen tuki
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 30.6.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1046216-1
Jakeluosoite: Ratatie 22
Puhelinnumero: 09 8868 7150
Postinumero: 01300
Postitoimipaikka: Vantaa
WWW-osoite: http://www.laurea.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laitinen Jukka Tapani
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.laitinen(at)laurea.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-5935059
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työmarkkinoilla tarvitaan uutta osaamista ja asenteita ottaa töihin ja työharjoitteluun erityistä tukea tarvitseva henkilö, jolla on jokin vamma tai kehityksen häiriö tai jolla muuten on taustansa vuoksi esimerkiksi puutteelliset kommunikaatiotaidot. Netta-hankkeessa on tarkoitus kehittää toimintamallia ja vahvistaa työelämän osaamista tukemaan näiden henkilöiden mahdollisuuksia edetä työelämässä ja kehittää omaa osaamistaan.
Kohteena ovat erityisesti nuoret, jotka vasta etsivät paikkaansa työelämässä, mutta myös muita tukea tarvitsevia henkilöitä voidaan toimintamallilla tukea. Netta-hankkeessa kehitetään toimintamallia ja palveluita, jotka tukevat sekä työnhakijoita että työnantajia ja mahdollistavat vuorovaikutuksen, jonka ansiosta toisaalta tunnistetaan työnhakijoiden vahvuudet ja osaamiset paremmin ja toisaalta osataan muokata toimenkuvia työpaikalla niin, että erityistä tukea tarvitsevien osaamiselle on aitoa käyttöä.
Hanke etenee vaiheittain: Aluksi kartoitetaan mukaan tulevat toimijat työnantajapuolelta ja työpaikkaa hakevien tahoilta, jotta voidaan muodostaa pilottikohteet toimintamallin rakentamiseksi, kehittämiseksi ja testaamiseksi. Tämän jälkeen järjestetään kummallekin taholle ensin omat yhteiskehittämisen pajat nykyrakenteiden ja käytäntöjen vahvuuksien ja puutteiden tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Sen jälkeen järjestetään yhteinen työpaja, jossa muodostetaan visio halutusta tulevaisuudesta niin, että sekä työnantaja- että työntekijäpuolen näkemykset otetaan huomioon. Askeleet kohti haluttua visiota hahmotetaan myös. Työpajojen jälkeen käynnistetään pilotit, joiden kaikkien tarkoituksena on löytää käytännön ratkaisuja mukana olevien toimijoiden pulmiin: työnantajille sopivat osaajat, työnhakijalle työpaikka.
Näistä piloteista kerättyjen oppien avulla tarkennetaan toimintamallia niin, että sen pohjalta voidaan antaa käytännön suosituksia ekosysteemin eri toimijoille erityistä tukea tarvitsevien työllistymisen parantamiseksi ja heidän osaamisensa hyödyntämiseksi työelämässä.
Hanke tuottaa uutta osaamista, joka koostuu paitsi tiedoista ja taidoista, myös arvoista ja asenteista sekä uudenlaisen ekosysteemin rakentamisen myötä tulleista kontakteista, jotka varmistavat monitoimijaisen yhteiskehittämisen polun.
Erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja aikuiset työnhakijat ovat hankkeen ensisijainen kohderyhmä yhdessä osaajia tarvitsevien työllistäjien kanssa. Työllistäjät voivat olla yksityisiä työnantajia, erikokoisia yrityksiä ja yrittäjiä, mutta myös muita työllistäjiä, kuten järjestöjä ja kuntia, jotka toki ovat enemmän ehkä mahdollistajan roolissa erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistämisen polulla. Nappi-hankkeessa pohdittaessa erityistä tukea tarvitsevien nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämistä ja siihen tarvittavien liikuntakavereiden rekrytointia tuotiin kuitenkin esille, että näihin tehtäviin kunnat ja järjestöt voisi rekrytoida myös erityistä tukea tarvitsevia ja siten edistää osaltaan myös kohderyhmän työllistymistä.
Tarkastelun kohteena on erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten työllistyminen. Tukea tarvitsevien ympärillä on monitoimijainen ekosysteemi, johon kuuluvat kaikki nuorten kanssa ja nuorten aikuisten kanssa toimivat tahot. Ekosysteemin lähi- ja tukitoimijoihin kuuluvat esimerkiksi oppilaitokset ja opintojen ohjaajat, joiden tehtävänä on oman alan löytyminen ja ammattikoulutuksessa myös sopivien harjoittelupaikkojen löytyminen. Jo peruskoulussa opettajat ovat tärkeässä roolissa, kun erityistä tukea tarvitseville etsitään sopivia TET-harjoittelupaikkoja. Opetukseen ja ohjaukseen liittyvien toimijoiden lisäksi erilaiset mahdollistajat yhteiskunnan eri toimijoiden joukosta esim. työllistymispalveluista TEMistä ja ELY-keskuksista sekä tukipalveluista Kelasta. Myös erilaiset kolmannen sektorin toimijat ovat välilliseen kohderyhmään kuuluvia toimijoita, jotka kaikki kutsutaan osallistumaan hankkeen työpajoihin, sillä yhteisen vision ja yhteisten pelisääntöjen sekä suositusten muodostaminen ovat tärkeitä läpi koko ekosysteemin, jotta ei muodostu mitään linnakkeita esteeksi tarvittavan muutoksen aikaansaamiseksi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 127 640
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 126 801
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 159 550
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 158 501
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Loviisan
Kunnat: Askola, Vantaa, Nurmijärvi, Hyvinkää, Lapinjärvi, Pornainen, Lohja, Hanko, Loviisa, Vihti, Sipoo, Karkkila, Pukkila, Tuusula, Myrskylä, Kirkkonummi, Porvoo, Espoo, Järvenpää, Inkoo, Siuntio, Kerava, Raasepori, Helsinki, Mäntsälä, Kauniainen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 60
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet materiaalivalinnoissa sekä toteuttamalla osa hankkeen tilaisuuksista virtuaalisesti. Viestinnässä höydynnetään sähköisiä kanavia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet toteuttamalla osa hankkeen tilaisuuksista virtuaalisesti. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole selvää yhteyttä Natura 2000 ohjelmaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 4 |
| Hankkeessa keskitytään aineettoman pääoman kasvattamiseen. Kaikkia materiaaleja käsitteleviä tilanteita (esim. paperijätteen tuottaminen) pyritään minimoimaan käyttämällä sähköisiä työkaluja. Hankkeen julkaisut ovat ensisijaisesti sähköisiä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole selvää yhteyttä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Paikallista elinkeinorakennetta edistetään etenkin sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta, taloudellista ja ekologisesta näkökulmaa unohtamatta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 3 |
| Hankkeessa kehitetään toimintamalli työnhakijan ja osaajaa tarvitsevan työnantajan kohtaamiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 3 |
| Hankkeen toteuttajat pyrkivät välttämään turhaa liikkumista. Yhteydenpidossa ja kokouksissa hyödynnetään verkkotyökaluja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Hanke edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten hyvinvointia,kun heidän työnsaantimahdollisuutensa paranevat. Hyvinvointi sisältää psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen näkökulman. Työnantajatahojen hyvinvointi paranee, kun he saavat toimintamallin erityistä tukea tarvitsevien nuorten rekrytointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteet eivät ole sukupuolesta riippuvaisia. Hankkeen toteuttamiseen ja kohderyhmään kuuluu sekä miehiä että naisia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Hanke keskittyy yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden edistämiseen. Hankkeen toimintaan voi osallistua kaikkien kulttuurin edustajia, toiminnan pääkieli on kuitenkin suomenkieli. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 2 |
| Hankkeessa huomioidaan kulttuurin monimuotoisuus ja osallistujien erilaiset taustat. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 3 |
| Hankkeen toiminnassa huomioidaan ympäristöosaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Verkossa tapahtuva työskentely pienentää hankkeen hiilijalanjälkeä ja näistä asioista voidaan kertoa toiminnan ohella. | ||
NETTA – Erityistä tukea tarvitsevan nuoren työllisyyden ja osaamisen tuki -hankkeessa kehitettiin toimintamallia ja keinoja siihen, kuinka työnhakijan ja -tekijän vahvuudet ja osaaminen saadaan parhaalla mahdollisella tavalla kohtaamaan työnantajien rekrytointitarpeet. Hankkeen ensisijainen kohderyhmä olivat erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja aikuiset työelämän poluillaan sekä työnantajat, jotka tarvitsevat sitoutuneita työntekijöitä.
Hankkeen vahvuusperusteisen rekrytoinnin pilottikokeiluissa ja yhteiskehittämisessä oli mukana monen kokoisia yrityksiä ja muita organisaatioita, esimerkiksi Suur-Seudun Osuuskauppa, Scania Oy, SOL Palvelut, Hoiwa Oy sekä Gluteeniton unelma -kahvila. Toissijaisena kohderyhmänä oli koko ekosysteemi eli myös kaikki ne tahot, jotka toimivat nuorten ympärillä tavalla tai toisella. Hankkeessa toimijat olivat esimerkiksi oppilaitoksia ja opintojen ohjaajia sekä yhteiskunnan eri toimijoita nuorten työllistämiseen liittyen. Hankkeessa tarkasteltiin ekosysteemissä esiintyviä vauhdittajia ja esteitä. Tuloksena syntyi ymmärrystä ekosysteemissä tarvittavasta osaamisesta. Tuotettiin uutta osaamista, joka koostuu paitsi tiedoista ja taidoista, myös arvoista ja asenteista.
Hankkeen ydintoimintaa olivat työpaikkakävelyt, täsmätyön muotoilu sekä niiden pohjalta toteutetut työkokeilut. Kehittämistyötä tehtiin erilaisissa yhteiskehittämisen työpajoissa, joissa tarkasteltiin nuorten työelämäpolkuja palvelumuotoilun keinoin. Yhteiskehittämisen työpajoja järjestettiin yhteensä 15 ja ne mahdollistivat myös eri toimijoiden verkostoitumista sekä yhteistä dialogia ja reflektointia asian äärellä.
Työn muotoilun tuotoksena syntyneet työkortit sekä rakennettu yhteistoimintamalli ovat käytössä esimerkiksi Lohjan seudulla, jossa erityisesti kehitettiin ekosysteemin toimintaa. Hankkeen tärkeitä arjen yhteistyökumppaneita olivat esimerkiksi nuorten ohjauksesta ja valmennuksesta vastaavat tahot, kuten Lohjan Ohjaamo, Nuorisotyöpaja Tuuma, Kiipulasäätiön työhönvalmennus ja Rinnekodit.
Hankkeen tuotoksia ja tuloksia on koottu hankkeen verkkosivuille (www.laurea.fi/netta) sekä Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi) kaikkien hyödynnettäviksi.