|
|
|
Hankekoodi: S22449
Hankkeen nimi: TarMU Tarinoilla muutosta palliatiivisen hoidon työntekijöiden hyvinvointiin
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: PL207
Puhelinnumero: +358 20 743 8100
Postinumero: 40101
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Järvelä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.jarvela(at)jamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504738593
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
TarMu-hankkeen päätavoitteena on parantaa palliatiivisen terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvointia ja työorganisaatioiden uudistumista kehittämällä työssä jaksamista, työn merkityksellisyyttä ja työn organisointia. Kehittämistyö toteutetaan käyttäen tarinallisuuden ja palvelumuotoilun sekä yhteiskehittämisen keinoja, jotta tavoiteltu muutos työn sujuvuuden ja voimavarojen vahvistamiseksi saavutetaan.
Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan potilaan ja hänen läheistensä kokonaisvaltaista hoitoa, kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus aiheuttaa potilaalle monenlaista kärsimystä ja heikentää heidän elämänlaatuaan. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Hoitotyö parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten parissa on henkisesti raskasta ja myös tutkimukset osoittavat palliatiivisen terveydenhuoltohenkilöstön lisääntyneen alttiuden stressiin, myötätuntouupumukseen ja jopa burnoutoireyhtymään sairastumiseen. Kuormittavuustekijöinä voidaan mainita mm. huonon ennusteen kommunikointi, negatiivisten tunteiden läsnäolo, työnkuvan epäselvyys, riittämättömyyden tunteet, jatkuva kuoleman kohtaaminen ja potilaiden kärsimys. Arviolta 50 % henkilöstöstä kärsiikin negatiivisista psykologisista seurauksista. Työn kuormittavuutta on yhä enenevästi lisännyt viimeisen vuoden aikana COVID-19 pandemia, joka on koetellut työssäjaksamista ja työhyvinvointia myös henkilöstöresurssien näkökulmasta: virus on aiheuttanut karanteeneja, altistumisia, ja jopa sairastumisia myös terveydenhuoltohenkilöstöön, mikä puolestaan on johtanut poissaoloihin, resurssipulaan ja siten heikentyneeseen työhyvinvointiin.
Yritysmaailmassa työhyvinvointia ja tuottavuutta on kehitetty aiemmin menestyksekkäästi työyhteisöä osallistavin yhteiskehittämisen menetelmin. Myös Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan yhteiskehittäminen on hyvä keino toteuttaa muutoksia ja juurruttaa uusia, osallistavia toimintamalleja työyhteisöihin. Yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun menetelmillä voidaan löytää ne keskeisimmät toimintojen ja prosessien kohdat, jotka eivät edistä terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvointia tai potilaiden palvelukokemusta. Potilaat ovat hetkittäin osa työyhteisöä ja vaikuttavat siten työilmapiiriin. Lisäksi asiakaskeskeisen ja ihmislähtöisen työotteen on todettu itsessään parantavan työhyvinvointia useissa tutkimuksissa.
Yhteiskehittämisen työkaluina TarMu-hankkeessa käytetään tarinallisuutta ja palvelumuotoilua. Tarinat kuvataan merkityksenannon ja viestinnän tavaksi, jossa kertoja kuvaa tapahtumia subjektiivisesta näkökulmasta ja usein kronologisesti. Tarinat ovat myös luonteenomainen tapa hahmottaa elämää ja ympäröivää maailmaa ja niitä käytetäänkin ammatillisina työvälineinä sillä niiden avulla voidaan tuoda esiin vallitsevia ajatusmalleja ja näin mahdollistuu kehittämistyö työhyvinvointia edistävään suuntaan. Kielen ja tarinoiden avulla voidaan myös löytää esimies- alaissuhteisiin uusia näkökulmia. Tarinoiden avulla kerätään tietoa ja niitä käytetään keinoina avaamaan ja kuvaamaan työn merkityksellisyyttä, arjen käytäntöjä ja henkilöiden tapaa tehdä työtä. TarMu-hankkeessa tarinallisuutta käytetään työstämällä henkilöstöltä kerättyjä tarinoita ja työstämään niitä edelleen palvelumuotoiluin keinoin. Mukaan otetaan myös palliatiivisen hoidon piirissä olevilta potilailta ja heidän läheisiltään kerättyjä narratiiveja asiakasnäkökulman esiin tuomiseen, sillä terveydenhuollon kehittämisessä asiakaslähtöisyys lisääntyy ja asiakkaan rooli passiivisena palvelujen kuluttajana muuntuu yhä enemmän aktiivisesti hoitoon osallistuvaksi yhteistoimijaksi.
Hankkeen osatavoitteita ovat:
- Tunnistaa ja syventää ymmärrystä palliatiivisen hoidon terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä hyödyntämällä tarinallisuutta ja huomioimalla työn vaativuus ja asiakaskokemuksen merkitys.
- Kehittää palliatiivisen hoidon terveydenhuoltohenkilöstön työn merkityksellisyyttä ja työympäristöä määrittelemällä työhyvinvoinnin ja työn organisoinnin kehittämiskohteet yhdessä henkilöstön kanssa palvelumuotoilun keinoin.
- Tukea palliatiivisen hoidon henkilöstöä työssä jaksamisessa ja työhyvinvoinnin muutoksen toteutuksessa käytännön pilottien kautta.
- Arvioida palvelumuotoilun ja tarinallisuuden tulokset ja vaikutukset palliatiivisen hoidon terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisessä.
- Juurruttaa tarinallisuus ja palvelumuotoilun työkalujen hyödyntäminen osaksi hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden työhyvinvointitoimintaa.
- Edistää palliatiivisen hoidon työorganisaatioiden keskinäistä verkostoitumista ja yhteiskehittämistä.
TarMu-hankkeen toteutus on jaettu kuuteen työpakettiin. Työpaketti 1 keskittyy kokonaiskuvan muodostamiseen palliatiivisen terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvoinnin nykytilanteesta tarinallisuuden keinoin. Paketissa suoritetaan myös lähtömittaus työhyvinvointikyselyn avulla sekä kartoitetaan työhyvinvoinnin mittareiden tunnusluvut kuten sairauspoissaolojen määrä ja henkilöstön vaihtuvuus. Asiakas- ja ihmislähtöinen näkökulma otetaan mukaan keräämällä palliatiivisen hoidon piirissä olevilta potilailta ja heidän läheisiltään elämäntilanteeseen ja palliatiiviseen hoitoon liittyviä narratiiveja. Työpaketissa 2 terveydenhuoltohenkilöstö työstää työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman fasilitoiduissa työpajoissa yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun menetelmiä käyttäen. Työpaketissa 3 pilotoidaan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat työorganisaatioissa. Hanke mentoroi ja tukee pilottien toteutumista. Pilotteja myös arvioidaan säännöllisillä check point –tapaamisilla ja tarvittaessa tehdään muutoksia. Työpaketissa 4 testataan, miten työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat juurtuvat osaksi työorganisaatioiden toimintaa. Työorganisaatiot jatkavat pilottien toteuttamista ja arviointia itsenäisesti, ilman hankkeen aktiivista tukea. Itsenäisen pilottivaiheen jälkeen juurtumista ja tuloksia reflektoidaan yhteisessä ja erillisissä organisaatiokohtaisissa työpajoissa. Tarvittaessa kehittämisprosessia muutetaan vielä siten, että se saadaan vahvemmin juurrutettua osaksi työorganisaation työhyvinvointitoimintaa. Työpaketissa 5 arvioidaan tarinallisuuden ja palvelumuotoilun vaikutukset työhyvinvointiin. Työpaketin 6 toimenpiteet liittyvät hankkeen hallinnointiin ja viestintään. Metodeista ja parhaista käytänteistä rakennetaan käsikirja, jota muut työyhteisöt voivat hyödyntää työhyvinvointitoiminnassaan.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on palliatiivisessa hoidossa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palliatiivisella poliklinikalla, kaupunginsairaalan (Kyllö) osastolla 5 sekä kotisairaalassa työskentelevä terveydenhuoltohenkilöstö. Lisäksi hankkeen toimintoihin voi osallistua em. organisaatioiden esimiestehtävissä ja henkilöstöhallinnossa työskentelevä henkilöstö.
Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat ja heidän läheisensä.
Tuloksena sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä työhyvinvoinnin paraneminen vähentää työstä aiheutuvaa kuormittumista ja stressiä, sairauspoissaoloja, henkilöstön vaihtuvuutta ja ennenaikaista eläköitymistä. Kaikki em. tekijät puolestaan lisäävät työn tuottavuutta. Lyhyen aikavälin vaikutuksina voidaan nähdä työn prosessien sujuvoitumista, työhyvinvointia vähentävien tekijöiden vähenemistä ja myös henkilöstön verkostoitumista hankkeeseen osallistuvissa yksiköissä ja niiden välillä. Pitkän aikavälin vaikutuksina voidaan nähdä jatkuvan työhyvinvoinnin edistämisen mahdollistaminen juurrutettavien, osallistavien ja ratkaisukeskeisten yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun työkalujen sekä käytänteiden avulla. Hankkeen tuloksena saadaan myös uutta tietoa ja lisää ymmärrystä asiakaskokemuksista ja niiden merkityksestä terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvoinnille. Voidaan myös olettaa palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan ja hänen läheistensä kokemuksen hoitoon liittyvästä palveluprosessista paranevan.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on terveydenhuoltohenkilöstö, joka työskentelee palliatiivisessa hoidossa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palliatiivisella poliklinikalla, kaupunginsairaalan (Kyllö) osastolla 5 sekä kotisairaalassa. Palliatiivisen hoidon terveydenhuoltohenkilöstöön sisällytetään hankkeessa lääkärit, lähi-, perus- ja sairaanhoitajat ja mahdollisuuksien mukaan myös palliatiivista hoitoa tukeva henkilöstö kuten esimerkiksi fysioterapeutit, toimintaterapeutit, ravitsemusterapeutit ja psykologit.
Kyseinen henkilöstö toimii palliatiivisessa hoidossa erityistasolla, jossa STM:n mukaan saattohoito on pääasiallinen toimi ja henkilökunta on erityiskoulutettua. Erityistasoon kuuluvat palliatiivisen hoidon ja saattohoidon yksiköt, kuten kotisairaala ja saattohoitopaikat, saattohoito-osastot tai saattohoitokodit, palliatiiviset poliklinikat sekä konsultaatiotiimit (Saarto, 2017.)
Lisäksi hankkeen toimintoihin voi osallistua em. organisaatioiden esimiestehtävissä ja henkilöstöhallinnossa työskentelevä henkilöstö.
Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuu yhteensä 60 henkilöstön edustajaa.
Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat ja heidän läheisensä.
Tuloksia voivat hyödyntää myös muut Suomen palliatiivisen hoidon yksiköt ja terveydenhuollon toimijat yleensä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 199 984
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 199 984
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 249 982
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 249 982
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän
Kunnat: Jyväskylä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 60
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Hankkeessa suositaan digitaalisia materiaaleja ja turhaa tulostusta ja hankintoja vältetään. Hanke toteutetaan Jyväskylässä, joten liikkumisessa suositaan julkista liikennettä. Kestävän kehityksen periaatteet nousevat yhä tärkeämpään rooliin työelämässä ja niillä voidaan nähdä olevan vaikutusta työhyvinvointiin niin työntekijän yksilöllisten kuin työyhteisön arvojen kautta. Hankkeen toiminta pohjautuu alkuvaiheessa kerättäviin narratiiveihin, joiden sisällöistä ei voida etukäteen tietää. Mikäli kestävä kehitys nousee esiin narratiiveissa, niitä käsitellään hankkeen työpajoissa ja niiden jälkeen kehittämissuunnitelmien piloteissa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Hankkeessa suositaan digitaalisia materiaaleja ja turhaa tulostusta ja hankintoja vältetään. Hanke toteutetaan Jyväskylässä, joten liikkumisessa suositaan julkista liikennettä. Kestävän kehityksen periaatteet nousevat yhä tärkeämpään rooliin työelämässä ja niillä voidaan nähdä olevan vaikutusta työhyvinvointiin niin työntekijän yksilöllisten kuin työyhteisön arvojen kautta. Hankkeen toiminta pohjautuu alkuvaiheessa kerättäviin narratiiveihin, joiden sisällöistä ei voida etukäteen tietää. Mikäli kestävä kehitys nousee esiin narratiiveissa, niitä käsitellään hankkeen työpajoissa ja niiden jälkeen kehittämissuunnitelmien piloteissa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 0 |
| Suositaan digitaalisia materiaaleja, vältetään ylimääräisiä hankintoja ja suositaan joukkoliikennettä hankkeen toimenpiteisiin siirtymisissä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Hankkeen toteutuksessa huomioidaan materiaalien oikeaoppinen kierrätys ja lajittelu. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa parannetaan palliatiivisen hoidon terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvointia, joka edistää henkilöstön työssä jaksamisesta ja työn tuottavuutta niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 4 |
| Hankkeen työpajat toteutetaan hyödyntämällä yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun metodeja, jotka on tarkoitus juurruttaa osaksi hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden kehittämistoimintaa. Siten niillä voi olla jatkossakin vaikutusta organisaatioiden toiminnassa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen päätavoitteena on kehittää palliatiivisen hoidon terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvointia. Parantuneella työhyvinvoinnilla on myös myönteisiä vaikutuksia palliatiivisen hoidon palveluprosessiin työntekijän ja potilaan ja heidän läheistensä välillä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 2 |
| Hankkeessa huomioidaan statistisesti esiin nouseva naisvaltaisuus mm. siten että tarinalliset aineistot anonymisoidaan ennen niiden työstämistä ja myös viitteet sukupuoleen poistetaan. Hankeen tarkoituksena ei ole erotella työhyvinvointia sukupuolen eikä myöskään mahdollisen sukupuolettomuuden näkökulmasta. Hankkeessa käytetään sukupuolitietoista viestintää. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 2 |
| Hankkeen toteutuksessa huomioidaan yhteiskunnan monimuotoistuminen ja valmistaudutaan huomioimaan ja tarvittaessa työstämään mahdollisesti näihin liittyviä esiin nousevia työhyvinvointiin liittyvä asioita. Hankkeessa toimitaan yhdenvertaisuuden periaatetta noudattaen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. | ||
Hankkeen päätavoitteena oli vahvistaa palliatiivisen terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvointia ja työorganisaatioiden uudistumista kehittämällä työssä jaksamista, työn merkityksellisyyttä ja työn sujuvuutta. Hankkeen varsinaista kohderyhmää oli moniammatillinen palliatiivinen terveydenhuoltohenkilöstö neljästä eri työyhteisöstä. Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluivat palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat ja heidän läheisensä.
Hanketta toteutettiin seuraavien työpakettien kautta työhyvinvoinnin muotoilun prosessia noudattaen:
1. Tarinallisuus ja työhyvinvointi
2. Työn tuunaus palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen keinoin
3. Hyvän olon työpaikka: työn merkityksellisyys, työssä jaksamisen tuki ja työhyvinvoinnin muutoksen johtaminen –pilotit
4. Palvelumuotoilun prosessin juurruttaminen työhyvinvoinnin kehittämiseen
5. Muutoksen arviointi ja kuvaaminen
Kehittämistyö perustui työyhteisölähtöiseen kehittämiseen, ratkaisukeskeisyyteen ja positiiviseen työn psykologiaan. Kehittämistä toteutettiin tarinallisuuden, palvelumuotoilun ja työhyvinvoinnin muotoilun sekä yhteiskehittämisen keinoin. Menetelmien avulla oli mahdollista löytää ne keskeisimmät toimintojen ja prosessien kohdat, jotka eivät edistä työhyvinvointia ja joita voidaan muokata sujuvammaksi. Yhteiskehittämisellä tarkoitettiin tässä projektissa kaikkia osapuolia osallistavaa kehittämistä, jonka tavoitteena oli sujuvoittaa olemassa olevia työn käytäntöjä ja löytää myös uusia toimintatapoja ja ratkaisuja työyhteisöjen arkeen työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Yhteiskehittäminen eri yksiköiden välillä mahdollisti uusien ideoiden tuottamisen ja arvioimisen yhdessä tukien myös verkostoitumista. Palvelumuotoilu on muotoiluajatteluun perustuva osaamisala, jonka periaatteita ovat ihmiskeskeisyys, yhteiskehittäminen, monialaisuus, konkreettisuus, kokeileminen ja kokonaisvaltaisuus. Hanke sovelsi työhyvinvoinnin muotoilua, joka sekä käsitteenä että lähestymistapana uusi. Työhyvinvoinnin muotoilulla tarkoitettiin tässä hankkeessa muotoiluajattelun periaatteiden, palvelumuotoilun prosessin ja työkalujen sekä yhteiskehittämisen soveltamista työn tuunaamiseen työhyvinvoinnin kehittämiseksi organisaatiossa. Keskiössä olivat työntekijöiden ajatukset, toiveet ja tarpeet.
Hankkeessa työn merkityksellisyyttä ja työn tuunaamista tarkasteltiin erityisesti työn voimavaratekijänä. Työn tuunaamisella tarkoitettiin työn muokkaamista työntekijä- ja työyhteisölähtöisesti. Työtä tuunaamalla sujuvoitettiin arjen työtä pyrkien vahvistamaan työn merkityksellisyyttä ja työn imua, työssä jaksamista ja työn myönteisiä voimavaratekijöitä. Yhteiskehittäminen toimi osallistavana ja keskustelevana toimintatapana, jonka avulla kehitettiin nykyistä toimintaa ja löydettiin uusia ratkaisuja. Tarinallisuuden ja kerättävien kokemusten avulla syvennettiin ymmärrystä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Yksittäisistä tarinoista koottiin teemoja, joita työstettiin yhdessä työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Työhyvinvoinnin muotoilun prosessi eteni tuplatimanttimallin mukaisesti, joka on yksi tunnetuimpia palvelumuotoilussa käytettyjä prosessimalleja. Käytännössä prosessi eteni vaiheittaisena työpajatyöskentelynä. Kehittäminen tapahtui työntekijälähtöisesti henkilöstön etsiessä yhdessä ratkaisuja tunnistettuun, rajattuun haasteeseen. Verkostoituminen ja tutustuminen toisten yksiköiden toimintaan koettiin tärkeänä.
Saavutetut konkreettiset tulokset:
- Yksikkökohtaiset työhyvinvoinnin tuunaussuunnitelmat
- Podcast-sarja: Kohtaamisia palliatiivisessa hoidossa
- Julkaisusarja: Työn tuunaaminen, työn merkityksellisyys ja muotoiluajattelu työhyvinvoinnin kehittämisessä.
- Käsikirja: Kehitä työhyvinvointia työtä tuunaamalla. Käsikirja työyhteisöille.
Hanke vahvisti henkilöstöstä lähtevää asioiden tunnistamista ja niiden ratkaisemista työyhteisö- ja työntekijälähtöisesti. Hankkeen yhteiskehittämiseen ja palvelumuotoiluun perustuva työpajaprosessi tarjosi työyhteisön jäsenille aktiivisen toimijan roolin, jossa käytännön haasteisiin etsittiin työn sujuvuutta vahvistavia ratkaisuja. Työhyvinvoinnin muotoilu on prosessina kokeileva ja joustava, mistä oli etua, koska hankkeen aikana kohdattiin monia muutoksia työyhteisöissä ja toimintaympäristössä.