|
|
|
Hankekoodi: S22460
Hankkeen nimi: Verkostosta elinvoimaa yrityksille - SYP 2.0
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2296962-1
Jakeluosoite: Hallituskatu 3 B, PL 8060
Puhelinnumero: 0295 037 042
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/lappi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Olli Lehtoniemi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: olli.lehtoniemi(at)ely-keskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 380 7570
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Korona mullisti globaalin talouden ja osattomaksi tästä ei ole jäänyt lappilainen yrityskenttä. Uudet toimintamallit (etätyö, digitaaliset välineet ja ohjelmat), toimintaohjeet, viranomaismääräykset sekä liiketoimintaan liittyvät rajoittamistoimenpiteet että rajaliikenteiden sulkemiset ovat luoneet täysin ennakoimattoman toimintaympäristön monille aloille ja yrityksille.
Usealla yrityksellä on selviytymisvaihe meneillään. Tästä huolimatta on katsottava eteenpäin ja rajoitusten purkamisen yhteydessä katsottava avautuvaa maailmaa ja toimintaympäristöä. Uuteen normaaliin siirtyminen on vaatinut ja vaatii yrityksiltä uudenlaista osaamista, ajattelua ja toimintatapoja. Hankkeessa vahvistetaan yritysten kokonaisvaltaista kehittämistä, siten että huomio keskittyy työyhteisöjen työhyvinvoinnin näkökulmasta tapahtuvaan kehitystyöhön.
Konkreettisesti tämä on huomioitu hankkeen koulutus- ja konsultointitilaisuuksien teemoissa, jotka ovat esimerkiksi:
- Vertaistuki
- Globaalit megatrendit haastavat liiketoimintaa - muutokseen vastaaminen työyhteisöissä
- Digiajan TKI prosessien yhteinen kehittäminen yrityksissä
- Etä- ja digiajan johtamisen haasteet
- Esimiestyö ja kriisijohtaminen (mm. tunneäly)
- Työnantajabrändin parantaminen (henkilöstön työhyvinvointi perustana)
- Työergonomia
- Itsensä johtaminen (mm. yrittäjän ja henkilöstön jaksaminen)
Muuttunut toimintaympäristö on otettava huomioon myös seudullisia yrityspalveluita tuottavissa organisaatioissa. Etäyhteydet ja digitaaliset työvälineet yhdistettynä muuttuviin asiakastarpeisiin ja asiakkuuksien palvelemiseen vaativat uusia toimintamalleja ja palveluita. Yrityspalveluverkostolle suuntautuvassa koulutuksessa huomioidaan soveltuvin osin samantyylisiä sisältöjä kuin yrityksille suunnatuissa palveluissa. SYP-toimijoiden osaamisen vahvistamisen tärkeänä näkökulmana on sekä muutosvalmiuiden (resilienssi) että yritysasiakkaiden kokonaisvaltaisen kehittämisajattelun vahvistamista.
Hankkeen tavoitteet jakaantuvat neljään osaan:
Tavoite 1. Yrityksille suunnattujen muutostilanteeseen sopivien palvelujen kehittäminen etenkin koronatilanteesta kärsiville yrityksille, kuten matkailu- ja matkailuun sidonnaiset yritykset, naisvaltaiset alat sekä nuoret (1-3 vuotta toimineet) yritykset.
Tavoite 2. Lappilaisen seudullisen yrityspalveluverkoston kehittäminen vastaamaan koronamuutostilanteen tuomiin haasteisiin.
Tavoite 3. Lappilainen toimintamalli yrityspalveluihin sekä yritysten kehittämiseen poikkeustilanteeseen
Tavoite 4. Tehokas viestintä ja hallinto
Erilaisten koulutustilaisuuksien, selvitysten ja kokeilujen kautta lappilainen SYP-verkoston osaaminen vahvistuu, yhteistyö tiivistyy ja uudenlaisia palvelumalleja on kehitetty ja testattu.
Lappilaisia, hankkeen kohderyhmän mukaisia, yrityksiä on osallistunut 100 kpl hankkeen koulutus- ja konsultointitilaisuuksiin. Sekä SYP-verkoston että yritysten osaamisen vahvistamisella muutostilanteessa, on välitön vaikutus kohderyhmien tuottavuuteen, tehokkuuteen sekä työhyvinvointiin. Uudenlainen osaaminen ja toimintamallit ovat keskeisessä roolissa tulosten saavuttamisessa.
Hankkeen välitön kohderyhmä, johon hankkeen vaikuttavuusindikaattorit kohdennetaan ovat lappilaiset yritykset. Painotuksena ovat mikro- ja pk-yritykset painottuen palvelu, matkailu- ja naisvaltaisille aloille.
Lisäksi kohderyhmänä ovat erityisesti 1-3 vuotta toiminnassa olleet yritykset, jotka useasti ovat vaiheessa, jossa mietitään yritystoiminnan jatkamista ja tavoitteiden kirkastamista tulevaisuuteen: jatketaanko toimintaa ylläpitävällä tasolla, kasvu-uralla vai toimintaa supistaen? Lisäksi alle kolme vuotta toimineilla yrityksillä ei välttämättä ole (johtuen mm. alkuinvestoinneista, asiakaskunnan kokoamisesta, markkinoinnista) pääomia, joiden avulla yritys kykenee selviämään pitempää aikaa pienemmällä kassavirralla.
Tavoitteena on löytää olemassa olevien verkostojen kautta kohderyhmän yrityksiä, joita voimme ohjata kehityspoluille vahvistamaan näiden tuottavuutta ja työhyvinvointia.
Hankkeessa toimenpiteitä kohdennetaan myös seudullisten yrityspalveluverkoston osaamisen kasvattamiseen uudessa toimintaympäristössä. Tavoitteena on, että yrityspalveluverkoston osaamisen vahvistaminen lisää lappilaisessa yrityskentässä työhyvinvointia, tuottavuutta sekä yritysten muutosvalmiutta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 337 200
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 315 269
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 337 200
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 315 269
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Torniolaakson, Itä-Lapin, Rovaniemen, Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin
Kunnat: Ranua, Enontekiö, Savukoski, Inari, Sodankylä, Rovaniemi, Posio, Kolari, Ylitornio, Kittilä, Muonio, Keminmaa, Pelkosenniemi, Pello, Salla, Simo, Tornio, Tervola, Kemijärvi, Utsjoki, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 100
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 106
Suunniteltu: 160
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Lappilainen Green deal tähtää siihen, että myös lappilaiset yritykset ovat tietoisia kestävän kehityksen ja kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksista sekä vaatimuksista. Hankken koulutusteemoista kestävä liiketoiminta kattaa laajasti mm. kierrätykseen, energian käyttöön ja ympäristön huomioimiseen liittyvät kysymykset. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Hanke toteutetaan sähköisellä alustalla, jossa palvelut tarjotaan yrityksille. Yrityksille tai yrittäjille tarjolla olevat koulutukset ja työpajat sekä muut palvelut tuotetaan ja tarjotaan verkkopainotteisesti. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Hankkeessa huomioidaan luonnon monimuotoisuus osan kestävää kehitystä ja sen osaamisen vahvistamista. Erikseen kasvillisuus ja eliöt eivät ole erityisesti hankkeessa huomioitu. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Hankkeen toimet ovat palvelua- ja digitaalipohjaisia, näillä ei ole suoraa vaikutusta veteen, ilmastoon tai maaperään. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeessa voi olla osallisena yritys jonka liiketoiminnan tavoite on tukea natura 2000- ohjelman kohteita ja edistää sekä ylläpitää luonnollista luonnonmonimuotoisuutta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 2 |
| Digitalisaatioon ja älykkääseen toimintaan siirtyvä toiminta vähentää jätteen määrää ja säästää materiaaleja. Toiminnassa huomioidaan myös kiertotalous näkökulma. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Tietoisuus uusiutuvien energiaratkaisujen hyödyntämisestä tulee esille yhteisten koulutusten kautta. Tieto on siirrettävissä oman yritystoiminnan kehittämiseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen aikana vahvistetaan lappilaista elinkeinorakennetta välittömästi tukemalla yritysten (etenkin palvelu-, matkailu- ja naisvaltaiset alat) toimintaa tarjoamalla ajankohtaista koulutusta. Sisällöt liittyvät mm. ajankohtaisiin megatrendeihin / teemoihin, kuten digitalisaatio, kestävä kehitys sekä näiden kytkeminen yrityksen arkeen, jotta yritsten tuottavuuskehitys ja työhyvinvointi kehittyisi positiiviseen suuntaan. Hankkeen toimenpiteiden avulla yritykset voivat välittömästi ottaa uutta osaamista käyttöön. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen aikana luodaan yrityksille edellytyksiä ja osaamista kehittää omaa liiketoimintaansa mukaan lukien tuotteet ja palvelut. Uusien tuotteiden ja palvelujen kytkeminen tuottavuuden kehittämiseen on luontevaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 4 |
| Hankkeessa hyödynnetään etä- ja digitaalisia välineitä, jolloin yritysten osaamisen kehittäminen ei toimipaikasta riippuvaista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 6 |
| Kohderyhmänä hankkeessa ovat lappilaiset mikro- ja pk-yritykset. Suurin osa lappilaisista yrityksistä ovat 0-4 työllistäviä yrityksiä. Yrityksen liiketoiminnan kehittämisen yhteys yrittäjän sekä työntekijöiden hyvinvointiin on vahva. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa on nostettu yhdeksi kohderyhmäksi naisvaltaiset alat. Lisäksi hankkeessa on valmius viestiä ja järjestää toimintaa englanninkielisenä, mikä mahdollistaa maahanmuuttajataustaisten yrittäjien sekä erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisyrittäjien osallistumisen hankkeeseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 0 |
| Pienten yritysten mahdollisuuksia parannetaan vastaamaan isompien toimijoiden vaatimuksiin. Toimintaa on mahdollista järjestää paitsi suomen- niin myös englanninkielisenä, mikä mahdollistaa yhdenvertaisemmat osallistumismahdollisuudet yrittäjän taustasta riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 0 |
| Lappilaisen yritystoiminnsn kehittäminen, osaamisen vahvistaminen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien vahvistaminen tukevat kaikki lappilaisuutta ja Lapin kulttuuriympäristöä | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Kestävään liiketoimintaosaamiseen liittyy olennaisesti ympäristöosaaminen. Teema nousee esille yrityksille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa. | ||
Hanketta lähdettiin työstämään keväällä 2021, samalla kun elettiin vahvasti koronarajoitusten aikaa. Korona mullisti globaalin talouden eikä osattomaksi jäänyt myöskään lappilainen yrityskenttä. Useilla yrityksillä oli etenkin hankkeen alkuaikana selviytymisvaihe päällä ja tulevaisuus näytti hyvin epävarmalta. Hankkeella pyrittiin tuomaan alueen yrityksille uudenlaista osaamista, ajattelua ja toimintatapoja haastavaan sekä alati muuttuvaan toimintaympäristöön. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa yritysten kokonaisvaltaista kehittämistä siten, että huomio keskittyy työyhteisöjen työhyvinvoinnin näkökulmasta tapahtuvaan kehitystyöhön.
Koronavuodet olivat myös yrityspalvelutoimijoille täysin uudenlainen tilanne ja vaati uutta osaamista sekä nopeaa reagointia. Etäyhteydet ja digitaaliset työvälineet yhdistettynä muuttuviin asiakastarpeisiin ja asiakkuuksien palvelemiseen vaativat uusia toimintamalleja ja palveluita. Hankesuunnitelmaan kirjattiin hanketta työstettäessä Seudullisten Yrityspalvelutoimijoiden (SYP-) toimijoiden osaamisen vahvistamisen tärkeänä näkökulmana sekä muutosvalmiuden (resilienssi) että yritysasiakkaiden kokonaisvaltaisen kehittämisajattelun kehitys.
Hankkeen aikana järjestettiin yrityksille sekä Seudullisille yrityspalvelutoimijoille (SYP-toimijoille) erilaisia pilotteja osaamisen sekä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi. Yritysten pilotit koostuivat kolmenlaisista kokonaisuuksista; klinikoista, lyhytkestoisista konsultoinneista sekä verkostoitumisen tukemisesta. SYP-toimijoille järjestettiin verkostoitumista edistäviä tilaisuuksia sekä erilaisia asiantuntijapuheenvuoroja ja - koulutuksia, jotka tähtäsivät osaamisen kehittämiseen.
Hankkeen määrälliset kuin laadullisetkin tavoitteet täytettiin. Hankkeen palveluihin on osallistunut 106 yritystä, joista 96 on mikroyrityksiä ja 10 pieniä yrityksiä. Hankesuunnitelmaan kirjatut kohderyhmät (koronatilanteesta kärsivät yritykset, kuten matkailu- ja matkailuun sidonnaiset yritykset, naisvaltaiset alat sekä nuoret) saavutettiin hyvin. Erityisesti naisvaltaiset alat / yrittäjät onnistuttiin tavoittamaan hankkeeseen mukaan; hankkeen osallistujista 75 % olivat naisia. Myös matkailuyrityksiä oli mukana 36 % osallistuneista yrityksistä sekä nuoria yrityksiä 25 % yrityksistä.
Tärkeimmät tulokset hankkeessa ovat seuraavat:
1. Hankkeessa pilotoitu onnistuneesti matalan kynnyksen palveluita erityisesti pienille lappilaisille mikro- ja pk-yrityksille. Yrityspalvelutoimijoiden tietoisuutta on kasvatettu tuotettavien palveluiden tarpeista.
2. Osallistuneiden yritysten tuottavuus ja työhyvinvointi on edistynyt osaamisen kehittymisen kautta.
3. Seudullisen yrityspalveluverkoston toimintaa on kehitetty vastaamaan koronamuutostilanteen tuomiin haasteisiin.
Kysyntää ja tarvetta matalan kynnyksen palveluille on erityisesti mikro- ja pienyrittäjillä. Hankkeessa on saatu positiivista palautetta klinikoiden yhteydessä järjestettävistä henkilökohtaisista sparrauksista, joissa on päästy viemään käytäntöön opittuja asioita. Lisäksi täysin räätälöitävät, henkilökohtaiset konsultoinnit ovat olleet erittäin suosittuja ja neljässä tunnissa on saatu vietyä paljon yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia eteenpäin. Räätälöitäville, matalan kynnyksen palveluille on jatkossakin selkeää tarvetta.
Hankkeen aikana lappilaisten yritysten toimintaympäristö on muuttunut paljon. Hankehakemuksessakin mainittu kasvun aika sekä korona-exit toteutui hankkeen aikana. Erityisesti matkailun osalta tuleva sesonki näyttää ennätykselliseltä. Hanketta kirjoittaessa ei kuitenkaan osattu ennustaa Ukrainan sotaa, rajua inflaatiota, korkojen nousua sekä uhkakuvia tulevasta taantumasta. Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö haastaa yrittäjiä sekä vaatii jatkuvaa osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Toimintaympäristön haasteet sekä nopeat muutokset näkyvät myös yrityskehittäjien arjessa ja myös heidän osaamisensa ylläpito sekä verkostoitumisen edistämisen ovat tärkeitä alueen yritysten elinvoimaisuuden kannalta.