|
|
|
Hankekoodi: S22467
Hankkeen nimi: Mintissä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon hyvinvointialue
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 3221315-8
Jakeluosoite: Keskussairaalantie 6
Puhelinnumero: +358444172949
Postinumero: 57120
Postitoimipaikka: Savonlinna
WWW-osoite: http://www.etela-savo.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kautonen Juuso Joonas Tapani
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juuso.kautonen(at)etelasavonha.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358444172949
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa kehitetään ja yhtenäistetään kunnan, tulevan hyvinvointialueen sekä järjestökentän toimintatapoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi. Hankkeen päämääränä (tai tavoitteena) on sitouttaa palvelukentän esimiehet ja johto nostamaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kohentaminen keskeiseksi osaksi liikkumattomuudesta aiheutuvien sairauksien ennaltaehkäisyä Savonlinnan seudulla.
Hankkeen tarkoitus on vahvistaa työhyvinvoinnin strategista johtamista yhdistämällä alueen organisaatioiden johtohenkilöt kehittämään yhteinen työhyvinvoinnin johtamisen malli. Hankkeessa nostetaan työhyvinvointi organisaatioissa jalustalle ja otetaan koko henkilöstö mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Hankkeen kohderyhmät ja niihin kohdistuvat toimenpiteet:
1. Esimiehet ja johto
- Annetaan työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen koulutusta
- Järjestetään työpajoja, joista saadut ajatukset ja ideat viedään konkreettisesti työyhteisöön käyttöön.
2. Työyhteisöt julkiselta sektorilta, 3. sektorilta ja yksityiseltä sektorilta
- Kuuden kuukauden hyvinvointiprojekti työyhteisöissä etävalmentamalla käyttäen hyödyksi digitaalisuutta ja tämän päivän sovelluksia.
3. Yli 54-vuotiaat työyhteisöjen jäsenet
- Kootaan ikääntyvistä työntekijöistä ryhmiä ja toteutetaan kohdennettuja toimenpiteitä hyvinvoinnin kohentamiseksi.
Hankkeessa on neljä työpakettia:
Työpaketti 1. Työhyvinvoinnin johtamisen toimintamallin rakentaminen yhteistyössä organisaatioiden kanssa
- Tavoitetaan organisaatioiden avainhenkilöt ja tehdään nykytila-analyysi kyselyin ja haastatteluin.
- Järjestetään vertaiskehittämisen työpajat verkossa työhyvinvoinnin johtamisen osalta mukana olevien organisaatioiden kanssa. Tapaamiset noin kahden kuukauden välein 2-3 tuntia - tavoitteena kehittää ja juurruttaa työhyvinvoinnin johtamisen toimintamalli.
- Kirkastetaan työhyvinvoinnin rooleja ja vastuita organisaatioiden eri tasoilla.
Työpaketti 2. Kuuden kuukauden hyvinvointiprojekti työyhteisöissä
- Kuuden kuukauden hyvinvointiprojekti työyhteisöissä
- Vahvistetaan työyhteisön jäsenten kokonaisvaltaista hyvinvointia työyhteisöissä. Mukaan haetaan työyhteisöjä, joiden sote-palveluiden käyttö on jo lisääntynyt tai joilla on elintavoista johtuvia riskitekijöitä.
- Projektin alussa objektiivinen ja subjektiivinen mittaus. Puolen vuoden aikana yhteisöllisiä hyvinvointihaasteita, sekä työhyvinvoinnin tietoiskuja. Projektin lopussa toistetaan alussa tehdyt mittaukset.
Työpaketti 3. Kohdennettuja toimenpiteitä yli 54-vuotiaille työyhteisöjen jäsenille
- Haetaan eläkeikää läheneviä työntekijöitä kuuden kuukauden prosessiin, jonka aikana henkilöille tarjotaan kohdennettuja toimenpiteitä, kuten liikunnanohjausta, ravintotietoutta, keinoja työssä jaksamiseen, sekä ikäjohtamisen koulutusta.
Työpaketti 4. Työhyvinvoinnin kehittämisryhmät henkilöstölle
- Haetaan työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneita henkilöstön jäseniä noin kahden kuukauden välein järjestettäviin työpajoihin. Puolen vuoden aikana järjestetään neljä2-3 tunnin työpajaa, joissa on tavoitteena löytää vertaiskehittämällä keinoja kohentaa työhyvinvointia konkreettisesti työyksiköissä.
Tuotokset:
- Työhyvinvoinnin johtamisen toimintamalli.
- Toimintamalli työhyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen.
- Organisaatioiden päivitetty työhyvinvointisuunnitelma.
Lyhyen aikavälin tulokset:
- Organisaatioiden lisääntynyt tieto strategisesta työhyvinvoinnin johtamisesta, työhyvinvoinnista ja näiden yhteydestä.
- Esimiesten kyky ja osaaminen johtaa työhyvinvointia paranee.
- Työyhteisöt kokevat hyvinvointinsa aiempaa paremmaksi.
- Työyhteisöt lähtevät tekemään elintapamuutoksia omassa arjessaan.
Pitkän aikavälin tulokset:
- Subjektiivinen työkyky paranee.
- Elintavoissa on syntynyt pysyviä muutoksia parempaan.
- Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveydestä johtuvat sairauspoissaolot vähenevät.
- Hyvinvoivat ja tuottavat työntekijät.
- Työurat pitenevät.
1. Esimiehet ja johto
- annetaan työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen koulutusta
- järjestetään työpajoja, joista saadut ajatukset ja ideat viedään konkreettisesti työyhteisöön käyttöön.
2. Työyhteisöt julkiselta sektorilta, 3. sektorilta ja yksityiseltä sektorilta
- Kuuden kuukauden hyvinvointiprojekti työyhteisöissä etävalmentamalla käyttäen hyödyksi digitaalisuutta ja tämän päivän sovelluksia.
3. Yli 54-vuotiaat työyhteisöjen jäsenet
- Kootaan ikääntyvistä työntekijöistä ryhmiä ja toteutetaan kohdennettuja toimenpiteitä hyvinvoinnin kohentamiseksi.
- Organisaatiot ja työnantajat, joiden tuottavuus paranee työntekijöiden työhyvinvoinnin kohentamisen johdosta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 356 268
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 353 935
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 440 335
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 437 659
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Savonlinnan
Kunnat: Enonkoski, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 6
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 350
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Hieman välillistä vaikutusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Hieman merkitystä. Tarkoituksena on nostaa esim. työmatkaliikkuminen esille. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Hieman merkitystä. Luonnon hyödyntäminen on yksi stressinhallintakeino. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei merkitystä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei merkitystä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Hieman merkitystä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei merkitystä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 8 |
| Tavoitteena on työhyvinvoinnin kautta tuottavuuden kohentuminen. Välillisesti hyötyvät paikalliset hyvinvointialan yritykset uusista asiakkaista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeella on iso merkitys aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Otetaan huomioon hankkeessa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeella on iso merkitys hyvinvoinnin edistämisessä, sillä kaikki toimenpiteet tähtäävät hyvinvoinnin kohentumiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Tasa-arvo toteutuu hankkeessa, sillä kaikki ovat yhdenvertaisessa asemassa hankkeen toimenpiteissä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Jonkin verran merkitystä hyvinvoinnin ja itsetunnon kohentamisen kautta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 7 |
| Kulttuuri on myös hyvinvoinnin kohentamista. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
| Jonkin verran merkitystä. | ||
Henkilöstön hyvinvointi on yksi keskeisimmistä työn tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Sen ylläpitäminen ja edistäminen vaatii organisaatioilta uudenlaisia panostuksia, tukea ja yhteisöllisyyden vahvistamista työelämän vaatimusten yhä kasvaessa. Mintissä-hankkeessa toteutimme neljä erilaista toimenpidekokonaisuutta edistämään osallistuvien organisaatioiden henkilöstön hyvinvointia.
Työhyvinvoinnin johtamisen jatkuvan parantamisen malli vastasi tarpeeseen sitouttaa organisaatioiden johtoa ja esihenkilöitä työntekijöiden hyvinvoinnin huomioimiseen. Työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisen työpajoihin osallistuneet organisaatiot saivat hankkeen tuottamana työkykyinterventioiden vaikuttavuutta käsittelevän tietopaketin sekä työhyvinvoinnin johtamisen jatkuvan parantamisen mallin, joita organisaatiot voivat hyödyntää omassa työhyvinvoinnin kehittämistyössään. Kehittämiskokonaisuus koostui neljästä työpajasta, joissa jaettiin tietoa niin asiantuntijan kuin vertaistenkin toimesta. Työpajoissa työstettiin mukana olleiden organisaatioiden omista tarpeista noussutta kehittämistehtävää, jonka lopputuloksena Etelä-Savon hyvinvointialue kirkasti organisaatioon perustetun työhyvinvointiyksikön roolia ja sen tarjoamia palveluita ja Savonlinnan kaupunki selkeytti ja konkretisoi työhyvinvointia edistäviä toimia osana sen työyhteisöjen toimintaa.
Työyhteisöjen puolen vuoden mittaiset hyvinvointiprojektit keskittyvät liikkumattomuuden ja elämäntapojen aiheuttamien riskien kuten elintapasairauksien ja tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisyyn. Hyvinvointiprojekteissa osallistujille tehtiin hyvinvointimittauksia, he pääsivät kokeilemaan aktiivisuusrannekkeen ja hyvinvointisovelluksen käyttöä sekä pohtimaan konkreettisia keinoja, miten saada terveellisemmät elämäntavat aiempaa paremmin osaksi omaa arkea. Osallistujilta saadun palautteen mukaan projekti mm. herätteli pohtimaan omia elämäntapoja, lisäsi liikunnan määrää, sai ruokailurytmin muuttumaan säännöllisemmäksi sekä auttoi ymmärtämään unen ja palautumisen tärkeyttä. Elämäntapojen muutosten vaikutukset näkyivät positiivisina muutoksina myös osallistujien kehonkoostumuksessa. Tulosten perusteella kuuden kuukauden hyvinvointiprojektilla oli positiivisia vaikutuksia osallistujien työkykyyn ja työyhteisöjen ilmapiiriin ja yhteisöllisyyteen.
Eläkeikää lähestyville tarkoitetuissa Konkarit-hyvinvointiprojekteissa keskityttiin niin ikään kohentamaan osallistujien kokonaisvaltaista hyvinvointia kohderyhmäläisten ikä ja elämäntilanne huomioiden. Tapaamisiin sisältyi liikuntakokeiluita sekä tietopaketteja oman hyvinvoinnin tukemiseen. Kokeilemaan päästiin sauvakävelyä, kuntosalia ja joogaa. Vinkkejä puolestaan saatiin mielen hyvinvointiin, liikuntaan, uneen ja palautumiseen sekä ravitsemukseen liittyen. Toiminnassa korostui samassa elämäntilanteessa olevien vertaistuki. Osallistujilla oli myös mahdollisuus käydä kehonkoostumusmittauksissa sekä saada Fibion-arkiaktiivisuusmittari viikoksi käyttöön 3-4 kk kestäneen hyvinvointiprojektin alussa ja lopussa. Konkarit -hyvinvointiprojektin aikana moni osallistuja teki tärkeitä havaintoja henkilökohtaiseen hyvinvointiinsa liittyen ja useat saivatkin käynnistettyä elämäntapamuutoksia, joilla varmistavat terveet ja hyvinvoivat viimeiset työvuodet sekä tulevat eläkepäivät.
Työhyvinvoinnin kehittämisryhmä Liekittäjissä osallistimme työyhteisöjen jäsenet vertaiskehittämisen keinoin ideoimaan ja viemään konkreettisia työhyvinvoinnin edistämisen keinoja omiin työyhteisöihinsä. Näin työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä tulee entistä enemmän kaikkien yhteinen asia – se ei ole pelkästään johdon ja esihenkilöiden vastuulla. Liekittäjien työyhteisöihin viemiä työhyvinvoinnin edistämisen konkreettisia keinoja olivat mm. henkilöstön yhteisen työhyvinvoinnin kehittämispäivän toteuttaminen, työhyvinvoinnin eri osa-alueiden käsittely Dobre-työhyvää -pelin avulla sekä työhyvinvointiviikon järjestäminen työpaikalla, jossa jokaisena päivänä oli jotain työhyvinvointiin liittyvä ohjelmaa. Työpaikoilla pelattiin myös työhyvinvointibingoa, vietettiin Kehu Kaveria -viikkoa, pidettiin kävelypalavereja sekä järjestettiin etätyötä tekeville yhteisiä virtuaalikahveja.