Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22489

Hankkeen nimi: Välistä väylälle

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonlinnan Seudun Kolomonen ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 2101432-1

Jakeluosoite: Pappilankatu 3

Puhelinnumero: 0500-691574

Postinumero: 57100

Postitoimipaikka: Savonlinna

WWW-osoite: http://www.kolomonen.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kolistaja Sirpa Satu Elina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sirpa.kolistaja(at)kolomonen.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0500-691574

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Välistä väylälle -hankkeella haetaan kolmannen sektorin toiminnalla sekä yhteiskunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden verkostoyhteistyötä kehittämällä apua erityisesti koronaepidemian aiheuttamien syrjäytymisriskien minimointiin.

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat yksilötasolla pandemian vuoksi etäopiskelujaksoista kärsineisiin opiskelijoihin, poikkeuksellisiin työsuhdetilanteisiin sekä palvelu- ja tukiverkkojen heikennysten vuoksi erityiseen syrjäytymisuhkaan joutuneisiin henkilöihin ja heidän perheidensä tarvitsemiin tukitoimiin. Yhteisötasolla hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat myös sellaiset kolmannen sektorin toimijat, jotka jo perinteisesti toimivat hankkeen kohderyhmän parissa tai jotka ovat uusina toimijoina aktivoitavissa hankkeen kohdehenkilöjen auttamiseen ja tukemiseen.

Hankkeen keskeinen toimintamalli on tarjota kohderyhmille turvallinen matalan kynnyksen aikuis- ja vertaistukikontakti, joka tukee heitä ja kulkee heidän rinnallaan arkipäivän tilanteissa ja auttaa heitä löytämään opiskelujen jatkamiseen, työllistymiseen ja sosiaalis-taloudellisesti turvatumpaan tilanteeseen johtavan väylän alkupään tai auttaa kohdehenkilöitä palaamaan koronan vuoksi "kadonneelle väylälle".

Toimintamalli toteutetaan aktivoimalla ja valmentamalla kolmannen sektorin toimijoista ”toimintaluotsien”, vapaaehtoistyöntekijöiden joukko, jotka ottavat ohjattavakseen hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvia henkilöä, innostavat heitä kohdehenkilöjen "luontaisen kiinnostuksen" pohjalta vastaavanlaista/läheistä toimintaa järjestävien kolmannen sektorin toimintojen piiriin ja tarjoavat tätä kautta kohdehenkilölle yhteisöllisyyden ja onnistumisen kokemuksia.

Tässä toiminnassa vahvistetaan kohdehenkilöjen omaa osaamista sekä mahdollistetaan kehittyminen ja uudet onnistumiset etsien yhdessä kohdehenkilön kanssa olevasta palvelutuotannosta kohdehenkilölle tähän vahvuusalueeseen ja onnistumisen kokemuksiin liittyviä opiskelun, työskentelyn, elämänhallintaan ja sosiaalis-taloudellisen tilanteen myönteistä kehittymistä antavia palveluja. Yhdistyksistä valmennetut toimintaluotsit kulkevat tässä vaiheessa kohdehenkilön tukena näiden palvelujen hyödyntämisessä.

Hankkeen uutuusarvo on kolmannen sektorin toimijoiden rekrytoiminen ja valmentaminen toimijoiksi, jossa niiden toimintaan pystytään integroimaan syrjäytymisuhan alla olevia henkilöitä, tarjoamaan heille yhteisöllisiä onnistumisen kokemuksia, sekä ohjaamaan heitä vierellä kulkien toiminta-, opiskelu- ja työkykyä vahvistavalle jatkoreitille kevyestä harrastustoiminnasta vahvemman sitoutumisen ja itsensä kehittämisen poluille.

Hanketta on valmistelu Savonlinnan Seudun Kolomonen ry:n johdolla yhdessä alueen kuntien, Sosterin, alueen yhdistysten kanssa sekä Savonlinnan Seudun Hankepoolissa. Valmistelutyön pohjalta hankkeen toteutuspaikkakunniksi lähtivät Rantasalmi ja Savonlinna sekä toiminnalliseksi yhteistyökumppaniksi Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Välistä väylälle hankkeen varsinaiset yksilölliset kohderyhmät ovat koronapoikeusolosuhteiden vuoksi:

- rajoitustoimien (esimerkiksi lasten harrastusrajoitukset,etäkoulu/opiskelu, perheen karanteeni) kohteeksi joutuneiden perheiden työikäiset henkilöt
- peruskoulun jälkeen jatkokoulutuspaikkaa ja työtä vaille jääneet, toisen asteen pudokkaat tai putoamisuhassa olevat sekä toisen asteen koulutuksen jälkeen työllistymättömät työikäiset henkilöt ja heidän perheensä
- palvelu- ja tukiverkkojen rajoitusten vuoksi erityiseen syrjäytymisuhkaan joutuneet työikäiset henkilöt ja heidän perheensä
- lomautetuksi, työttömäksi tai epätyypilliseen työsuhteeseen joutuneet työikäiset henkilöt ja heidän perheensä
- muuten sosiaalis-taloudellisesti tai osallisuudeltaan erityisen haavoittuvaan joutuneet työikäiset henkilöt ja heidän perheensä


Välistä väylälle hankkeen varsinaiset yhteisölliset kohderyhmät ovat koronapoikeusolosuhteiden vuoksi:
- mielekästä toimintaa sekä uusia toimijoita etsivät yhdistykset, järjestöt ja muut yhteisöt
- heikkoon toimintakuntoon ajautuneet yhdistykset, järjestöt ja muut yhteisöt
- hankkeeseen määriteltyjä kohderyhmiä tavoittelevat, heille palveluja tarjoavat ja kohderyhmien osallisuutta, sosiaalista, terveydellistä ja taloudellista hyvinvointia tukevat yhteiskunnan toimijat.

”Muutoshakemus 10/2022”

· Korona-aikana jatko-opinnoissa etäopiskelun vuoksi haasteelliseen tilanteeseen ajautuneet nuoret opiskelijat ja heidän perheensä
· Heikoimmassa asemassa ja pudokkuusvaarassa olevat opiskelijat
· Jatkoa-aikasuunnitelmassa hankkeen pitkäkestoiset toiminnot/aktiviteetit kohdennetaan vain 2 oppilaitoksissa olevalle ryhmälle TuVa ja Telma
· Ammattiopisto Samiedussa TuValaiset = tutkintoon valmentava koulutuksen nivelvaiheen opiskelijat
· Ammattiopisto Spesian Savonlinnassa opiskeleva nivelvaiheen Telma- opiskelijat = työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus
· Opiskelijoiden pitkäkestoista osallistumista seurataan aktiivisesti työnjaon mukaisesti olemalla paikalla suunnitelluissa aktiviteeteissa/toiminnoissa kohtaamassa, tukemassa ja ohjaamassa opiskelijoita yhteistyöverkoston kanssa

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välistä väylälle -hankkeen välillistä kohderyhmää ovat hankkeen varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvien kansalaisten lähipiiri sekä näiden ihmisten auttamiseen jo keskittyneet kolmannen sektorin ja yhteiskunnan toimijat ja palvelutuottajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 298 401

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 297 053

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 363 788

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 362 370

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Savonlinnan

Kunnat: Rantasalmi, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 13

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 30

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 190

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmän määrittelyssä on kerätty tietoa sukupuolien välisistä eroista syrjäytymisen, opiskelujen keskeyttämisen, palvelujen käytön yms. tunnuslukujen osalta. Hankkeen kumppaneiden kohderyhmäkokemusten osalta on pyydetty näkemyksiä sukupuolierojen huomioimisesta hankkeen toteutuksessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimintaympäristön sukupuolianalyysiä sekä rinnallakulkijaksi tavoiteltavien yhdistysten vahvuuksia eri sukupuolten tavoittamisessa on hyödynnetty hankkeen suunnittelussa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikka syrjäytymisriskin osalta naiset ovat hieman vahvemmin edustettuna, tavoitellaan hankkeessa tasapuolisesti sekä naisten että miesten auttamista hankkeen työskentelyn ja toiminnan kautta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Hanketta toteutetaan lähihankkeena ja rinnallakulkijoiksi rekrytoitavat yhdistykset ja yhteisöt ovat lähitoimijoita, jolloin esimerkiksi matkoihin käytetään vähemmän energiaa. Hankkeen materiaalihankinnoissa huomioidaan luonnonvarojen mahdollisimman alhainen kulutus.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Hanketta toteutetaan lähihankkeena ja rinnallakulkijoiksi rekrytoitavat yhdistykset ja yhteisöt ovat lähitoimijoita, jolloin esimerkiksi matkoihin käytetään vähemmän energiaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei erityistä painotusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei erityistä painotusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei erityistä painotusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hankkeen tuottamissa materiaaleissa suositaan kierrätystä, materiaaleista merkittävä osa toteutetaan digitaalisina, materiaaleja toteutetaan pääasiassa tulosteita kulloisenkin tarpeen mukaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeessa ei ole merkittävää energiakäyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 5
Hankkeen ostopalvelutoiminnoissa yhtenä valintakriteerinä on paikallisuus ja lähituotanto.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeen kohdehenkilöille tuottamat palvelut ja tuotteet ovat pääasiassa aineettomia.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hanke on lähialuehanke, jolloin palvelujen ja tuotteiden kuljettaminen kohdehenkilöjen käyttöön pyritään minimoimaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeen keskeinen tavoite on sosiaalis-taloudellisen hyvinvoinnin sekä osallisuuden lisääminen niin kohdehenkilöjen elämässä kuin toimialueella laajemminkin.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeen keskeinen tavoite on parantaa kohdehenkilöjen sosiaalis-taloudellisen asemaan ja osallisuuden tilaa tasa-arvoisemmaksi "keskiarvokansalaisiin" verraten.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeen yksi tavoite on parantaa kohdehenkilöjen yhteiskunnallista ja kulttuurista asemaa sekä elämänhallintaa heidän elinympäristösään.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeen kohderyhmän yhtenä aktivointikeinona hyödynnetään kulttuuripanotteista toimintaa.
Ympäristöosaaminen 3 3
Hankkeen kohderyhmän yhtenä aktivointikeinona hyödynnetään luontolähtöisiä toimintamenetelmiä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen varsinaista kohderyhmää olivat korona-aikana haasteelliseen tilanteeseen, syrjäytymisvaaraan ajautuneet työikäiset sekä etäopiskelujaksojen vuoksi pudokkuusvaaraan joutuneet toisen asteen opiskelijat sekä
Koronapandemian aikana toimintaedellytyksiä menettäneet yhdistystoimijat ja pienet yritykset

Lähialuehankkeena toteutimme Savonlinnassa, Punkaharjulla, Kerimäellä, Savonrannalla ja Rantasalmella 37 alueellista toiminnallista, osallistavaa ja yhteisöllistä tapahtumaa korona-ajan terveysturvallisuusohjeistukset ja rajoitukset huomioiden.
Toteutimme hankealueella hävikkiruokakokkausta, alkusammutus- ja perusensiaputaitojen harjoittelemista, joulukorttipajoja, pikkujouluja, lautapeli-iltoja, ystävänpäivätapahtumia, pääsiäistapahtumia sekä ulkoliikuntatapahtumia

Alueellisiin iltatapahtumiin osallistui vaihtelevasti 10- 20 hlöä koronatilanteen ja rajoitusten vuoksi
Ostopalvelujen kilpailuttamisessa huomioitiin alueellisesti potentiaaliset palveluntuottajat, joiden kesken ensisijaisesti aktiviteettien toteutus kilpailutettiin.

Hankeaikana toiminnallisia aktiviteetteja ja tapahtumia kanssamme toteuttamassa oli 25 yhdistystoimijaa ja 30 pientä yritystä.

Pitkäaikaisesti hankkeen työikäisille asiakkaille kohdennettuja työ- ja toimintakykyä, osallisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja elämänhallintaa tukevia pienryhmiä hankealueella toimi 19. Pienryhmiin osallistui hankeaikana 271 hlöä. Pienryhmille suunniteltiin/toteutettiin asiakkaiden toiveiden pohjalta 3-4 viikon välein erilaisia liikunnan-,vapaa-ajan ja harrastustoiminnan aktiviteetteja ja lajikokeiluja. Lajikokeiluina kokeilimme sulkapalloa, keilausta,yinjoogaa, pilatesta, kuntosalia/uintia, kuntojumppaa, ulkoliikuntaa, aistiolympialaisia, tuolijumppaa, tanssiliikuntaa, itsepuolustusta, biljardia ja golfia. Nautimme pienryhmien kanssa luontoretkeilystä, pelasimme pihapelejä, järjestimme musiikki- ja yhteislaulutuokioita, tarinateatteria, puistopicnikit ja maisemaristeilyjä.

Toiminnallisten aktiviteettien lisäksi hankkeen punaisena lankana oli vahvasti asiakkaiden elämänhallinnan tukeminen. Kokosimme hankkeessa Hyvinvoinnin ja elämänhallinnan tueksi-kirjasen ja jokainen hankkeen asiakas sai itselleen painetun version. Kirjasia jaettiin myös yhteistyöverkoston pienryhmien ohjaajille. Myös Hävikistä hyödyksi-kirjanen koottiin sähköiseen muotoon. Siinä on ajankohtaista tietoa hävikin minimoimisesta ja elintarvikkeiden hyötykäytöstä sekä paljon ruoka -ja leivontaohjeita.

Maa- ja kotitalousnaisten sekä Marttayhdistysten ohjauksessa toteutettiin pienryhmille 10 hävikkiruokatapahtumaa, jossa yhteiskumppaneina oli 8 kauppiasta hankealueelta. Osallistujia tapahtumiin oli 109 hlöä.

VPK:n ja SPR:n toteuttamiin alkusammutus- ja perusensiaputaitojen harjoitteluun hankealueen 5 tapahtumassa osallistujia 155 hlöä.
Varautuminen 72tuntia-koulutuksia tilapäisten sähkö-
ja vesikatkosten varalle järjestettiin 7 ja niihin osallistui 122 hlöä.

Hankealueella toteutettiin 10 koulutusiltaa kolmannen sektorin toimijoille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Poikkeustilanteessa halusimme tarjota kolmannen sektorin toimijoille valmiuksia kohdata ukrainalaisia pakolaisia hankealueella. Koulutukset toteuttivat Savonlinnan kansanopisto ja Itä-Karjalan kansanopisto. Osallistujia 1. koulutusilloissa (5) oli 35 hlöä 18 eri yhdistyksestä. 2.koulutusilloissa (5) osallistujia oli 29 hlöä 22 eri yhdistyksestä.
Toteutimme hankeaikana yhteistyöverkostolle tuolitanssiohjaaja-koulutuksen, johon osallistui 13 hlöä.

Kevään -23 aikana, hankkeen jatkoaikasuunnitelman mukaisesti edistimme kolmannen sektorin toimijoiden ja oppilaitosten ammattikorkeakoulu
Xamk, ammattiopisto Samiedu ja ammattiopisto Spesian yhteistyötä.

Oppilaitosyhteistyön vahvistamiseen ja kehittämiseen sitoutuneita aktiivisia yhdistystoimijoita saimme mukaan hankealueelta 12. Yhdistystoimijat osallistuivat myös esittelyvideon, Webinaari-tallenteen toteuttamiseen Xamkin opiskelijoille ja henkilöstölle.
Xamkin ja kolmannen sektorin toimijoiden välille syntyi paljon uusia kontakteja ja yhteistyömahdollisuuksia: harjoittelupaikkoja, ryhmänohjausmahdollisuuksia, yhteisiä teemapäiviä ja tapahtumia sekä kehittämistehtäviä ja opinnäytetyön aiheita.

Samiedun opiskelijoille tarjoutui useita työelämälähtöisiä kehittämistehtäviä yhdistystoimijoiden tarpeiden pohjalta ja uudet yhteistyömahdollisuudet tarjoavat matalan kynnyksen työssäoppimisen paikkoja jatkossakin opiskelijoille julkisen sektorin ja yritysyhteistyön lisäksi.

Samiedun -tutkintoon valmentava ryhmä osallistui aktiivisesti OLKA-toiminnan koordinoimana tapahtumien toteuttamiseen Kansalaistorilla ja tutustuivat yhdistystoimintaan ja vapaaehtoistyöhön
Spesian opetushenkilöstö loi aktiivisesti uusia verkostokontakteja yhdistystoimijoiden ja muiden yhteisöjen kanssa, jotka mahdollistavat yhteistyön jatkuvan tulevaisuudessakin.