RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22619, Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa Metropolia Ammattikorkeakoulu ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt sekä heidän työllisyyttään edistävät järjestötyöntekijät yhteiskehittävät palvelumuotoilua hyödyntäen kohde- ja sidosryhmien kanssa matalan kynnyksen digiosallisuutta edistävän ja digisyrjäytymistä estävän toimintamallin, joka juurtuu palveluksi Myllypuron kampukselle ja soveltuvin osin osaksi Sosped-säätiön toimintaa.

Tavoitteena on tunnistaa, kehittää, soveltaa ja hyödyntää olemassa olevia digiratkaisuja digiosallisuuden vahvistamiseksi. Tavoitteena on, että:
1. kohderyhmänä olevien pitkäaikaistyöttömien, työmarkkinoiden ulkopuolella olevien sekä muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien digivalmiudet, digitaidot ja digiosallisuus vahvistuvat
2. kohderyhmänä olevien työllistymistä edistävien järjestöjen työntekijöiden digivalmiudet ja digiosaaminen vahvistuvat sekä, että
3. kohderyhmänä olevat työntekijät saavat konkreettisia keinoja ja välineitä tunnistaa ja tukea digiosallisuutta

Hankkeen tuloksena syntyy:
1. työelämän ulkopuolella olevien ja pitkäaikaistyöttömien digiosallisuutta vahvistava matalan kynnyksen toimintamalli
2. toimintamalli joka huomioi ja edistää työllisyyteen vaikuttavaa hyvivointia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kohderyhmässä
3. toimintamalli joka juurtuu palveluksi Myllypuron kampukselle ja soveltuvin osin osaksi Sosped-säätiön toimintaa.

Suomen kestävän kasvun ohjelman alustavassa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi muuna muassa se, että työkyvyn tuen palveluiden saatavuus ja laatu vastaavat työttömien palvelutarpeita. (Valtioneuvoston julkaisu 2021: 134) Siksi palvelun muoto ja tuen kohdentuminen määritellään hankkeen aikana yhdessä kohderyhmän kanssa. Toimintamallin ja palvelun kehittämistä ohjaa sekä palvelumuotoilun periaatteet, että asiakaskeskeinen näkökulma jossa henkilö tai yhteisö, toimintaympäristö palveluineen ja sovelluksineen sekä tekeminen, eli taitojen ilmentyminen otetaan aidosti huomioon.

Koronapandemian aiheuttamat vaikutukset työmarkkinaan ovat nähtävissä myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Kestävään kasvuun tähtäävillä toimilla on suoria ja välillisiä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Digitalisaation vauhdittaminen voi helpottaa paikkariippumatonta työtä ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä naisilla että miehillä, ja samalla myös työllistymistä. Palveluiden, prosessien ja toimintatapojen kehittäminen on olennainen osa digitalisaatiota. (Valtioneuvoston julkaisu 2021: 21-22, 87) Tässä hankkeessa tavoitellaan digiosallisuuden vahvistumista kohderyhmässä, joka mahdollistaa mm. paikkariippumattoman etä-työn tekemistä jolloin myös henkilön potentiaali työllistyä työmarkkinoilla kasvaa. Toimintamallin kehittämisessä huomioidaan myös paikkariippumattoman tuen tarve.

Euroopan tasa-arvoinstituutti toteaa selvityksessään (2018), että digiosaamiseen liittyvän sukupuolten välisen eron poistaminen helpottaisi työmarkkinoiden pullonkauloja, lisäisi EU:n kilpailukykyä ja vähentäisi sosioekonomista eriarvoisuutta. Tämän hankkeen Kohderyhmän rekrytoimisessa kiinnitetään huomiota myös sukupuolijakaumaan, jotta sukupuolet ovat mahdollisimman tasapuolisesti edustettuina.

Palvelun potentiaalisilla käyttäjillä on oikeus tulla kuulluksi ja olla osallisia oman palveluunsa kehittämisessä, kehittämisen kaikissa vaiheissa. Asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen edellyttää monipuolista vuorovaikutusta palvelun käyttäjien ja muiden kokemustiedon tuottajien, palveluiden järjestäjien ja tuottajien sekä sidosryhmien välillä. (THL 2019)Kohderyhmän osallistaminen kehittämis-prosessin jokaiseen vaiheeseen on erityisen tärkeää palvelun osuuvuden varmistamiseksi. Tekemällä aktiivista yhteistyötä osatoteuttaja Sosped-säätiön kanssa, sekä yhteityökumppaneiden (Eskot ry ja Vates-säätiö sr)varmistamme moniäänisen toteuttamisen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä heikommassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, muun muassa päihde- ja mielenterveyskuntoutujat ja heidän kanssaan toimivat kolmannen sektorin työllisyyttä edistävät työntekijät.

Sospedin osalta mukaan tulevat henkilöt ovat työntekijöitä sekä kulttuuripajojen varsinaisia kohderyhmiä. Lohjan ja Helsingin kulttuuripajoilla oli vuonna 2021 vajaa 300 eri kävijää. Näitä kävijöitä kontaktoidaan yksilöidysti pyytäen heitä osallistumaan toimintaan. Erikseen pyritään määrittämään myös vaihe, jolloin kohderyhmän edustaja hyötyy parhaiten toimintaan mukaan tulemisesta. Toiminnasta informoidaan yhteistyöverkostoja ja tätä kautta tavoitetaan myös uusia osallistujia.

Kulttuuripajojen yhteisöpalaverit ja mentoroinnit toimivat asian markkinoinnin ja tietoisuuden lisäämisen välineinä. Oppilaitosharjoittelijat saavat kokemusta tällaisesta toimintamallista ja jakavat tietoa yhteisöissään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat Metropolia Amk:n SOTE- alan ja digitaalisen muotoilun ammattikorkeakouluopiskelijat, jotka saavat hankkeen kautta kokemuksia kehittämistyöstä ja työskentelystä hankkeen kohderyhmän parissa

Muut osatyökykyisten työllisyyttä edistävät järjestöt ja heidän jäsenet.

Järjestöt jotka haluavat edistää sekä jäsenten että työntekijöiden digitaalisia taitoja ja osaamista sekä ottaa käyttöön innovatiivisia ratkaisuja digiosallisuuden ja työllistämisen edistämiseen liittyen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 337 155

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 337 155

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 411 131

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 411 131

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Lohja, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Digisyrjäytymisriski koskettaa sekä naisia että miehiä ja koronapandemian aiheuttamat vaikutukset työmarkkinaan ovat nähtävissä myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Kestävään kasvuun tähtäävillä toimilla on suoria ja välillisiä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Selvitys osoittaa, että korona-aika on heikentänyt naisten työllisyyttä ja toimeentuloa ja lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. (Elomäki& Jokela & Räsänen& Sutela 2021) Digitalisaation vauhdittaminen voi helpottaa paikkariippumatonta työtä ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä naisilla että miehillä, ja samalla myös työllistymistä. Digiosallisuuden vahvistuessa vahvistuu myös digiosaaminen työmarkkinoilla ja samalla henkilön mahdollisuus ottaa vastaan työ joka vaatii digiosaamista. Jotta kukaan ei vastoin omaa tahtoaan jäisi digitaalisten palvelujen hyötyjen ulkopuolelle, on tärkeää, että digitaitoja parannetaan. Tarkkaa tietoa ei ole siitä kuinka monelta digitaidot puuttuvat tai ovat niin puutteelliset, ettei itsenäinen asiointi verkossa onnistu. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa digituen tarvitsijoita saattaa olla jopa miljoona.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolivaikutuksia on tärkeä huomioida myös suhteessa muihin eriarvoisuuden muotoihin joihin pyritään vaikuttamaan ja ovat tunnistettavissa hankkeen tavoitteisssa. Euroopan tasa-arvoinstituutti toteaa selvityksessään (2018) sukupuolten tasa-arvon ja digitalisaation tilasta Eu:ssa, että digiosaamiseen liittyvän sukupuolten välisen eron poistaminen helpottaisi työmarkkinoiden pullonkauloja, lisäisi EU:n kilpailukykyä ja vähentäisi sosioekonomista eriarvoisuutta. Hyödynnämme Hankkeessa Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa-opasta (Haataja & Leinonen & Mustakallio 2011 ). Tämä näkyy muun muassa siten, että hankkeessa toimitaan sukupuolineutraalisti joka tarkoittaa, että sukupuolella ei aidosti ole merkitystä hankkeen toiminnassa.(Haataja & Leinonen & Mustakallio 2011:12 ). Sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon sekä käytännön toiminnassa että viestinnässä. Sukupuolten tasa-arvon, sukupuolivähemmistöjen ja moninaisuuden tiedostamiseen kiinnitetään huomiota sekä hankkeen toteutuksessa että hankkeen viestinnässä käytettävässä kuvamateriaalissa (verkkosivut, videot, julkaisut). Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, millainen kuva alasta luodaan kuvavalinnoilla (esim. onko kuvissa vain pelkkiä miehiä, pelkkiä naisia, pelkästään tietyn etnisen ryhmänedustajia). Hankkeen viestinnässä ja hanketyössä pyritään tiedostamaan sukupuolisensitiivinen kielenkäyttö ja terminologia. Hankkeessa tiedostetaan sukupuolten tasa-arvo myös kootessa hankkeen ohjausryhmää ja rekrytoitaessa hankehenkilökuntaa. Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, että rohkaistaan vähemmistöön kuuluvien osallistumista hankkeen toimintaan sekä luodaan kaikkiin hankkeeseen osallistuville, myös vähemmistöille, henkisesti ja fyysisesti turvallinen toimintaympäristö (esim. toimittaessa ryhmissä pyritään löytämään joka toimintaan siihen parhaiten soveltuva ryhmäjako ja mahdollisuuksien mukaan selvitetään erityisesti vähemmistöjen toiveet ryhmäjaon suhteen). (Sukupuolisensitiivinen hanketyö, Mai Salmenkangas & Riikka Wallin, Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2019)

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta yhdenvertaisuuteen ja sukupuolinäkökulmaan kiinnitetään huomiota hankkeen toiminnassa koko hankkeen ajan.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	2
Digitalisaatio on ollut läpileikkaavana teeman jo aiemmassa strategioissa. Digitalisaatio muuttaa yritysten ja organisaatioiden toimintatapoja mm. siirtämällä asioita sähköisiin välineisiin. Samalla se luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tuotteita ja palveluja. (Uudenmaanliitto 5/2020: 7) Tämä hanke toimii vahvasti Myllypuron alueella, hyvien julkisten kulkuyhteyksien päässä sekä verkossa joka ei kuormita luonnon varaoja, vaan vastaa suoraan kestävän kehityksen startegiaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	3
Hankkeessa kehitetään ja tuloksena syntyy uudenlainen matalan kynnyksen toimintamalli ja palvelu Myllypuron alueelle ja osaksi Sosped-säätiön kultttuuripajatoimintaa. Palvelu on helposti saavutettavissa Myllypuron alueella, hyvien julkisten kulkuyhteyksien päässä. Suomen nykyisen hallitusohjelman tavoittee na on nostaa Suomi maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointiyhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä. Maakunnilla on tärkeä rooli strategisessa ja kokonaisvaltaisessa ilmastotyössä sekä yhteistyön edistämisessä (Uudenmaanliitto 6/2020: 11,14)
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	-3
Hankkeen toiminnalla ei suoraan vaikuteta alueen kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen mutta em. tekijöihin kiinnitetään huomiota Uudenmaan älykkään erikoitusmisohjelman mukaisesti.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	-1
Hankkeen toiminnalla ei suoraan vaikuteta alueen pinta- ja pohjavesiin mutta em. tekijöihin kiinnitetään huomiota Uudenmaan älykkään erikoitusmisohjelman mukaisesti. Kasvihuonekaasujen vähentäminen on huomioitu kehitettävän palvelun sijainnin valinnalla, eli palvelua kehitetään ja juurrutetaan Metropolia Amk:n Myllypuron kampuksen alueelle. Keskeinen sijainti hyvin julkisten kulkuyhteyksien päässä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	-5
Uudenmaan ELY-keskuksen alueella sijaitseville Natura 2000 -alueille on laadittu hoidon ja käytön yleissuunnitelma. Hankkeen erityisen vaikutusalueena oleva Myllypuron alue, ei ole Natura 2000 aluiden erityisen suunnittelun kohteena.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	5
Hankkeen toiminnassa noudtatetaan hyvän ja kestävän kierrätyksen periaatteita. Hankkeessa suositaan sähköisiä materiaaleja ja teknologiaa jätteen ja tarpeettomien materiaalikustannusten minimoimiseksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	-2
Hankkeessa huomioidaan vähähiilisyyden tekijöitä ja mahdollisuuksien mukaan käytetään uusiutuvia energialähteitä hankkeen eri toiminnoissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	0
Hankkeessa pyritään edistämään digiosallisuutta ja sitä kautta työllisyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia ja hanke huomioi paikallisten voimavarojen hyödyntämistä. EU:n Itämeren alueen strategian keskeisin tavoite on vaurauden ja hyvinvoinnin lisääminen. Rakennerahasto-ohjelmasta voidaan tukea tätä tavoitteita mm. investoimalla alueelliseen innovaatioiden kehittämisen ja hyödyntämiseen johon hankkeessa pyritään.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	0
Digitalisaatio on ollut läpileikkaavana teeman jo aiemmassa strategioissa. Digitalisaatio muuttaa yritysten ja organisaatioiden toimintatapoja mm. siirtämällä asioita sähköisiin välineisiin. Samalla se luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tuotteita ja palveluja. (Uudenmaanliitto 5/2020: 7) Hankkeessa pyritään edistämään kohderyhmän digiosaamista ja sitä kautta myös digitaalisten palveluiden käyttöä joka näin kehittää aineettomia palveluita
Liikkuminen ja logistiikka	4	0
Hankkeessa kehitetään ja tuloksena syntyy uudenlainen matalan kynnyksen toimintamalli ja palvelu Myllypuron alueelle. Palvelu on helposti saavutettavissa Myllypuron alueella, hyvien julkisten kulkuyhteyksien päässä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	0
EU:n Itämeren alueen strategian keskeisin tavoite on vaurauden ja hyvinvoinnin lisääminen. Rakennerahasto-ohjelmasta voidaan tukea tätä tavoitteita mm. investoimalla innovaatioiden kehittämisen ja hyödyntämiseen. Vuonna 2020 työttömiä oli keskimäärin 213 000, mikä on 29 000 enemmän kuin vuonna 2019. Työttömistä miehiä oli 114 000 ja naisia 98 000. Työttömiä miehiä oli 12 000 ja naisia 17 000 enemmän edellisvuoteen verrattuna. Työllisyysaste laski lähes kaikissa ikäryhmissä vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna, eniten 15–24-vuotiailla. (SVT 2020) Helsingin itäisellä alueella työttömyysprosentti oli vuoden 2018 lopussa 15 (Myllypuron alue 12,9 prosenttia), mikä on selvästi enemmän kuin Helsingissä keskimäärin (9,2 %) (Helsingin kaupunki 2020, 213). Päihde- ja mielenterveyskuntoutujia koskevissa tutkimuksissa on tuotu esiin, että asiakasosallisuuteen sisältyy myös osallisuus palveluiden kehittämiseen, ja sillä on positiivisia vaikutuksia yhteistyösuhteelle, asiakkaalle ja työntekijälle (ks. esim. Laitila 2010). Koronaepidemia on vaikeuttanut hankkeen kohderyhmän, mm. päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen tuen saantia. Hankkeen erityinen tarve nousee heikossa työmarkkina-asemassa olevien tarpeesta ja toiveesta ylläpitää heidän elämänhallintaansa ja osallisuuttaan tukevaa ammattilaisverkostoa ja omaksua ja kehittää digitaitoja työllistymisen ja yhteiskunnassa toimimisen edesauttamiseksi nykyisissä olosuhteissa ja tulevaisuudessa. Hanke fokusoi erityisesti hyvinvoinnin edistämiseen: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan digitalisaation visiossa vuoteen 2025 on linjattu, että ihminen on tärkein myös digitalisaatioon liittyvässä kehittämisessä. Visiossa tuodaan esiin asiakaslähtöisten ja yhdenvertaisten palvelujen kehittäminen.
Tasa-arvon edistäminen	6	0
Euroopan tasa-arvoinstituutti toteaa selvityksessään (2018) sukupuolten tasa-arvon ja digitalisaation tilasta Eu:ssa, että digiosaamiseen liittyvän sukupuolten välisen eron poistaminen helpottaisi työmarkkinoiden pullonkauloja, lisäisi EU:n kilpailukykyä ja vähentäisi sosioekonomista eriarvoisuutta. Hankkeen toteutusvaiheessa varmistetaan, että eri sukupuolet ovat edustettuina ohjausryhmässä, kyselyissä ja/tai haastatteluissa, yhteiskehittely-tilaisuuksissa ja hankkeen muissa toiminnoissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	0
Marinin hallitusohjelman (2019, 163) mukaan muuttuvan työelämän vaatimukset lisäävät jatkuvan oppimisen tarvetta merkittävästi ja sen myötä työllisyyden edistäminen edellyttää vahvaa panostusta osaamiseen. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden edistämisen näkökulmasta on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kuinka voidaan taistella ihmisten välisten digitaalisten osaamiskuilujen kasvamista vastaan Myllypuron alueelle on hyvät kulkuyhteydet julkisilla kulkuvälineillä myös muualta pääkaupunkiseudulta, mikä kannustaa uusmaalaisia paikallisen palvelun käyttöön, vahvistaa uskoa tulevaan ja on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän toiminnan mukaista. (Uudenmaan alueellinen selviytymissuunnitelma 2020-2023; Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033.) Lisäksi Myllypuron alueen asukkaiden keskuudesta on noussut tarve matalan kynnyksen digiosallisuutta vahvistavan tuen saamiselle. Metropolia Ammattikorkeakoulun laajojen ja monipuolisten verkostojen kautta matalan kynnyksen palvelun on mahdollisuus tavoittaa eri ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia henkilöitä.
Kulttuuriympäristö	3	0
Tässä hankkeessa ympäristö-käsite nähdään moniulotteisena jossa kulttuurinen ulottuvuus on yksi elementti. Hankkeen aikana osallistujien ymmärrys kulttuuri tekijöiden vaikutuksista vahvistuu ja tulosten myötä tieto leviää ja juurtuu myös laajemmin.
Ympäristöosaaminen	5	0
Hankkeessa ympäristö-käsite nähdään moniulotteisena. Fyysisen ympäristön lisäksi tunnistetaan osallistumiseen ja osallisuuteen vaikuttavina tekijöinä sekä sosiaalinen, kulttuurinen, poliittinen että taloudellinen ympäristö. Hankkeen aikana hanketoimjoiden ja kaikkien toimintaan osallistuvien henkilöiden ymmärrys em. tekijöiden vaikutuksista vahvistuu

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa oli tavoite luoda moniäänisen yhteiskehittelyn avulla käyttäjien tarpeita vastaava matalan kynnyksen digiosallisuutta parantava toimintamalli ja juurruttaa toimintamalli Metropolia Amk:n Myllypuron kampukselle sekä soveltuvin osin osaksi Sosped-säätiön kulttuuripajatoimintaa. Kehittämisen lähtökohdaksi asetettiin vahva asiakasymmärrys, jonka takia kohderyhmille toteutettiin hankkeen alussa kyselytutkimus. Kyselytutkimus tehtiin heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille sekä työllistymistä edistävien järjestöjen työntekijöille tammi-huhtikuussa 2022. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa ensisijaisten kohderyhmien digiosallisuuden kokemuksista sekä digitaitojen tasosta. Lisäksi kartoitettiin kohderyhmän toiveita digiosallisuuden vahvistamiseksi. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 85 kohderyhmiin lukeutuvaa henkilöä. Kyselyjen ja yhteiskehittelyjen perusteella hahmottui mm. tarve olemassa olevien digiratkaisujen kokoamisesta helposti löydettäväksi ja käytettäväksi palveluksi. Näin syntyi päätös rakentaa Työllistymisen tiedonhakupalvelu: digikulma.metropolia.fi. Työllistymisen tiedonhakupalvelu tarjoaa hyväksi todettuja työkaluja ja digiratkaisuja sote-ammattilaisten ja opiskelijoiden käyttöön työllistymisen ja digiosallisuuden tukemiseen.

Syksyllä 2022 kerättiin aineistoa digitaalisen työnhaun vaatimuksista hankkeen tutkimuksellisena toimintana. Aineiston kerääminen toteutui hankkeen välillisen kohderyhmän toimesta osana Metropolia Amk:n toimintaterapiatutkinnon opiskelijoiden oppimistehtävää. Tällä toimenpiteellä haluttiin tunnistaa ja analysoida digitaalisen työnhaun osaamisvaatimuksia sekä tilanteeseen vaikuttavia ympäristö- ja olosuhdetekijöitä. Tehtäväanalyysejä oli toteuttamassa yhteensä 26 opiskelijaa ja selvitystyön tulokset ovat nyt julkaistu ja raportti on vapaasti hyödynnettävissä digiosallisuuden edistämisessä (Halonen ym. 2023: https://www.theseus.fi/handle/10024/804584)

Useissa järjestöjen digitaalisissa palveluissa on lähdetty rohkeasti kokeilemaan uusia vertaistuen muotoja, niin myös Sosped-säätiön kulttuuripajatoiminnassa luomalla hybridi digiryhmiä Itä-Helsingin ja Lohjan kulttuuripajoilla. Digiryhmissä jokainen pääsi osallistumaan omalla tasollaan ja tavallaan nostaen esiin erilaisia näkemyksiä, ideoita ja mielipiteitä. Keväällä 2023 järjestettiin kulttuuripajojen vertaisohjaajille digivertaisohjaajan lisäkoulutus. Koulutuksen tavoite oli antaa työkaluja, näkökulmia ja muodostaa vertaisryhmä, jossa voidaan pohtia digitalisaatiota, sen tuomia hyötyjä erilaisissa ryhmänohjaustilanteissa ja myös avartaa digiosaamista jakamalla omaa osaamistaan muiden vertaisten kanssa. Digivertaisohjaajakoulutukseen osallistui 8 henkilöä eripuolilta Suomea. Digivertaisohjaajakoulutuksen pysyvä hyöty tulee näkymään ajan myötä, jolloin pajojen väliset etäryhmät käynnistyvät. Koulutuksen tuloksena nuoret ovat saaneet tietoa ja kokemusta etäryhmien ohjaamiseen liittyvistä aiheista, kuten tietoturvasta ja ohjaustavoista. Yksilölliset muutokset digiosaamisessa liittyvät nuoren oman osaamisen vahvistumiseen.

Hankkeessa tuotettiin myös monipuolista tietoa digiosallisuutta lisäävistä tekijöistä järjestämällä tapahtumia ja koulutuksia sekä artikkelien, blogikirjoitusten että tutkimuksellisen selvitystyön muodossa. Kyselytutkimuksen tuloksia huomioiden sekä kohderyhmää eri tilaisuuksissa kuunnellen suunniteltiin ja toteutettiin Rohkeutta Digimörön selättämiseen - Digiosallisuus Sote-ammattilaisen ja järjestötyöntekijän työssä koulutuskokonaisuus. Koulutuskokonaisuutta koordinoi Metropolia Amk ja toteuttajana oli Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hanke, Kakspy Palvelut Oy:n, Kakspy ry:n ja Niemikotisäätiön Digijuu Digime-hanke sekä Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:n Digityshanke. Koulutuskokonaisuuden eri osiin osallistui yhteensä yli 100 kohderyhmään lukeutuvaa sote-alan ammattilaista tai järjestötyöntekijää.

Hankkeessa rakennetun "Ratkaisuja digiosallisuuden ja työllistymisen vahvistamiseksi" -toimintamallin toiminnan muotoja pilotointiin hankeaikana ja hyväksi todettuja interventioita viedään nyt käytäntöön Metropolia Amk:n Myllypuron kampuksen Digi- &Duunikulman toimintana osana kampuksen HyMy-Kylän palveluvalikoimaa. Sote-alan opiskelijoita tarvitaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden digiosallisuuden ja työelämävalmiuksien vahvistamisessa ja Metropolia ammattikorkeakoulun innovatiiviset oppimisympäristöt tarjoavat tähän luontevan toimintaympäristön.

Ratkaisuja digiosallisuuden ja työllistymisen vahvistamiseksi -mallin tulokset ja monimuotoiset tuotokset ovat vapaasti hyödynnettävissä hankkeen verkkojulkaisussa ”Ratkaisuja digiosallisuuden ja työllistymisen vahvistamiseksi”: https://www.thinglink.com/scene/1750078525055959526 ja Innokylä -sivustolla: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/ratkaisuja-digiosallisuuden-ja-tyollistymisen-vahvistamiseksi

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat