|
|
|
Hankekoodi: S22622
Hankkeen nimi: Yhdessä vapaaehtoiseksi – Tuettua vapaaehtoistoimintaa Joensuussa
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 30.4.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kotikartanoyhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1082352-9
Jakeluosoite: Torikatu 30 B, 2 krs.
Puhelinnumero: 0503021054
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.kotikartanoyhdistys.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jounila Piia
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: piia.jounila(at)kotikartanoyhdistys.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503021054
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa tavoitteena on erityistä tukea tarvitsevien osallisuuden ja hyvinvoinnin, sekä työ- ja toimintakyvyn lisääminen tuetun vapaaehtoisuuden avulla Joensuun kantakaupungissa. Tavoitteeseen tullaan pääsemään yksilöllisen työotteen avulla ja vahvojen verkostojen kautta.
Hankkeessa hyödynnetään Lahdessa kehitettyä tuetun vapaaehtoistoiminnan mallia, jota edelleen kehitetään paikalliseen toimintaympäristöön sopivaksi. Hankkeen kohderyhmää ovat 16–54-vuotiaat, mutta hankkeessa keskitytään erityisesti alle 29-vuotiaisiin heikossa työmarkkina-asemassa oleviin henkilöihin. Tuetun vapaaehtoistoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa vapaaehtoistoiminta myös heille, joilla on erityisen tuen tarve, eikä vapaaehtoisena toimiminen ilman vankkaa tukea ole mahdollista. Heitä polutetaan tuetusti henkilön oman mielenkiinnon mukaisiin paikkoihin ja tehtäviin. Hankkeen tavoitteena on tuetun vapaaehtoistoiminnan mallin avulla osallistaa osallistujia yhteisölähtöiseen toimintaan ja näin lisätä heidän työ- ja toimintakykyään.
Hankkeessa lähestytään vapaaehtoisuutta uudenlaisesta näkökulmasta: myös tuettuna vapaaehtoisena toimivalle voidaan rakentaa tavoitteellinen polku työllistymiseen, työkokeiluun, opiskelupaikkaan tai vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoinen saa onnistumisen kokemuksia toimiessaan vapaaehtoisena. Malli koostuu jalkautuvasta ja etsivästä kohderyhmähankinnasta, osallistujan elämäntilanteen alkukartoituksesta ja motivaatiokartoituksesta toimia tavoitteellisesti vapaaehtoistoiminnassa, vapaaehtoistoiminnan paikan löytämisestä ja toiminnan aloittamisesta, sekä siirtymisestä tuetusta vapaaehtoistoiminnasta itsenäiseen vapaaehtoistoimintaan. Mallissa huomioidaan yksilöohjauksen menetelmät, ryhmäohjaus ja verkostotyö. Lopputuloksena hankkeessa käynnistyy Joensuussa uusi toimintamuoto, joka tukee yksilöiden osaamisen vahvistumista ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä.
Hankkeen kohderyhmää ovat 16-54-vuotiaat, joita tuettuna vapaaehtoisena toimiminen ja hankkeen toimenpiteissä mukana oleminen ohjaa kohti työmarkkinoita. Hankkeessa keskitytään erityisesti alle 29-vuotiaisiin heikossa työmarkkina-asemassa oleviin henkilöihin.
Valtakunnallisesti nuoria 15-24 vuotiaista työttömänä oli 56 000 henkilöä (12/2020). Kyseinen työttömyysaste oli 5,2 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. (Tilastokeskus.) Pohjois-Karjalassa alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi noin 240 henkilöllä vuoden 2020 aikana. Helmikuussa 2021 oli yhteensä 1296 alle 25vuotiasta nuorta työtöntä (Ely-keskus).
Pohjois-Karjalassa oli (12/2020) alle 30vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä yhteensä 328 henkilöä, joka on 12,6 % kaikista Pohjois-Karjalan alle 30vuotiaista työttömistä. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tekemän tutkimuksen mukaan neljä suurinta työllistymistä estävää tekijää alle 30vuotiailla olivat psyykkiset tekijät, sosiaaliset syyt, liikkumisen haasteet ja taloudelliset tekijät. (Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 1/2021.)
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat järjestöt ja muut tahot, jotka toteuttavat vapaaehtoistoimintaa tai joiden toiminnassa on kohderyhmää kiinnostavia tehtäviä ja jotka hyötyvät tuetun vapaaehtoisuuden mallista omissa toiminnoissaan. Järjestöjen lisäksi tahoja voivat olla esimerkiksi erilaiset palvelutalot, kirjastot, ja seurakunnat.
Välillistä kohderyhmää on myös joensuulainen elinkeinoelämä, joka saa tuetun vapaaehtoistoiminnan avulla mahdollisuuden löytää osaavaa työvoimaa, joka ei ehkä perinteisin keinoin ole ollut löydettävissä.
Välillisenä kohderyhmänä voidaan nähdä myös ensisijaisen kohderyhmän läheiset ja muu sosiaalinen verkosto, joihin ensisijaisen kohderyhmän osallisuuden kokemus ja elämänlaadun kohentuminen vaikuttavat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 132 280
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 98 981
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 158 055
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 119 085
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Joensuu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 63
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Vapaaehtoistoiminta on lähtökohtaisesti aineetonta, oman ajan ja osaamisen antamista muiden hyväksi, joka tukee luonnonvarojen käytön kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnot eivät suoraan vaikuta ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen. Ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat kuitenkin kasvaneet myös vapaaehtoistoiminnan kentällä ja hankkeessa oleva kohderyhmä voi kiinnostuksena mukaan valita kyseiseen teemaan liittyvän vapaaehtoistoiminnan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnot eivät vaikuta suoraan luonnon monimuotoisuuteen. Kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon munimuotoisuuteen tähtäävät toimenpiteet ja tehtävät ovat kuitenkin kasvaneet myös vapaaehtoistoiminnan kentällä ja hankkeessa oleva kohderyhmä voi kiinnostuksena mukaan valita kyseiseen teemaan liittyvän vapaaehtoistoiminnan. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnoilla ei ole merkittävää vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnoilla ei ole vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Vapaaehtoistoiminta on lähtökohtaisesta aineetonta, oman ajan ja osaamisen antamista muiden hyväksi, jolloin se ei tuota lisämateriaalia ja jätettä. Mikäli ryhmävapaaehtoistoiminnassa tarvitaan materiaaleja, ne pyritään hankkimaan kierrätyksestä (esim. kankaita, lankoja). | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnalla ei vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen, mutta tuetun vapaaehtoistoiminnan kautta yrityksillä on mahdollisuus löytää ja rekrytoida muutoin vaikeasti tavoitettavaa kohderyhmää. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Vapaaehtoistoiminta on lähtökohtaisesta aineetonta, oman ajan ja osaamisen antamista muiden hyväksi. Esimerkiksi ryhmävapaaehtoistoiminnassa ryhmä voi itse päättää minkälaista vapaaehtoistoimintaa tai tempauksen he tekevät, ja sitä kautta kehittävät myös aineettomia tuotteita ja toimintoja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta tapahtuu Joensuun keskustan alueella. Liikkuminen tehdään pääasiallisesti kävellen tai polkupyörällä, jolloin liikkumisesta ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristölle. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Vapaaehtoisena toimimisella on suora yhteys henkilön hyvinvoinnin lisääntymiseen mm. aktiivisuuden ja osallisuuden lisääntymisen myötä, vaikuttamismahdollisuuksien lisääntymisen sekä onnistumisen kokemusta kautta. Yksilön hyvinvoinnin lisääntyminen vaikuttaa positiivisesti myös hänen lähipiirinsä hyvinvointiin. Lisäksi kohderyhmän tekemä vapaaehtoistoiminta edistää vapaaehtoistoiminnan kohteena olevien henkilöiden ja heidän lähipiirinsä hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 8 |
| Hankkeessa edistetään sosiaalista tasa-arvoa edistämällä osallistujien työ- ja toimintakyvyn parantumista. Työllistymisedellytysten lisääntyminen lisää merkittävällä tavalla henkilön osallisuutta yhteiskunnassa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 6 |
| Hankkeessa edistetään yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta osallistamalla ja kiinnittämällä syrjäytymisriskin alla olevia ihmisiä mukaan yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintaan. Lisäksi kohderyhmän henkilöt voivat valita itselleen kiinnostuksen mukaan myös yhteiskuntaan ja kulttuuriseen toimintaan liittyviä vapaaehtoistoiminnan tehtäviä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hankkeessa pystytään osallisuuden ja yhteiskuntaan kuulumisen lisääntymisen myötä lisäämään osallistujien ymmärrystä kulttuuriympäristöstä, sen merkityksestä ja suojelun tarpeesta. Toiminnan aikana voidaan toteuttaa esim. kulttuuriretkiä ja -tempauksia osana vapaaehtoistoimintaa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 3 |
| Ympäristöosaamisen lisäämistä voidaan integroida esim. hankkeen ryhmävapaaehtoistoimintaan ja kohderyhmäläiset voivat valita oman kiinnostuksensa mukaan ympäristöosaamiseen liittyviä vapaaehtoistehtäviä. | ||
Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa erityistä tukea tarvitsevien osallisuutta, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Hankkeessa tuettua vapaaehtoistoimintaa hyödynnettiin pohjana, jonka avulla kohderyhmän henkilöille haluttiin rakentaa tavoitteellinen polku työllistymiseen, työkokeiluun, opiskelupaikkaan tai vapaaehtoistoimintaan. Hankkeen kohderyhmää olivat 16–54-vuotiaat, erityisesti alle 29-vuotiaat, heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt.
Tavoitteen saavuttamiseksi hyödynnettiin tuettua vapaaehtoistoimintaa. Tuen avulla mahdollistettiin vapaaehtoistoimintaan osallistuminen myös heille, joille vapaaehtoistoimintaan / erilaiseen harrastustoimintaan osallistuminen on muuten hankalaa. Hankkeessa kohderyhmää motivoitiin, tuettiin ja polutettiin heidän omien mielenkiintojensa mukaisiin vapaaehtoistoiminnan paikkoihin ja tehtäviin. Tuetun vapaaehtoistoiminnan mallin avulla kohderyhmää osallistettiin yhteisölähtöiseen toimintaan, kohderyhmäläiset saivat onnistumisen kokemuksia sekä omasta tekemisestään että muiden kanssa toimimisesta.
Hankkeen toiminta perustui etsivästä kohderyhmähankinnasta, osallistujan elämäntilanteen alkukartoituksesta, motivoinnista, vapaaehtoistoiminnan paikan löytämisestä ja toiminnan aloittamisesta tuetusti sekä siirtymisestä itsenäiseen vapaaehtoistoimintaan. Toiminnassa huomioitiin yksilöohjauksen menetelmät, ryhmäohjaus, yhteisölähtöinen toiminta sekä verkostotyö.
Lopputuloksena hankkeessa luotiin tuetun vapaaehtoistoiminnan malli, joka on vapaasti kaikkien organisaatioiden hyödynnettävissä. Malli sisältää mm. Tuetun vapaaehtoistoiminnan prosessin sekä asioita, joita kannattaa huomioida, kun lähtee toteuttamaan vapaaehtoistoimintaa omassa organisaatiossaan.
Tuettu vapaaehtoistoiminta sopii kaikille ja tukee meidän jokaisen miellyttävämpää kokemusta vapaaehtoisuudesta ja sen hyvistä puolista!