|
|
|
Hankekoodi: S22648
Hankkeen nimi: Inhimillinen resurssointiympäristö
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: PL 6
Puhelinnumero: 044 785 7006
Postinumero: 70201
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.savonia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eini Puhakka
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eini.puhakka(at)savonia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447856825
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Koronapandemialla on ollut kielteisiä vaikutuksia pk-yritysten mahdollisuuksiin palkata uusia työntekijöitä, koska taloudelliset riskit ovat kasvaneet merkittävästi ja muuttunut taloudellinen tilanne on johtanut joidenkin yritysten konkursseihin tai toiminnan lopettamiseen. COVID-19 on myös aiheuttanut työntekijöille kuormitusta lisääntyneen etätyön myötä ja vaikuttanut hyvin monen työntekijän henkiseen hyvinvointiin sosiaalisten kontaktien vähenemisen vuoksi. Yrityksissä on myös ilmennyt haasteita välittää hiljaista tietoa työntekijöiden välillä, koska kommunikointia ei enää tapahdu luontevasti kahvitauoilla tai työn lomassa. Hankkeen tavoitteena on luoda inhimillinen resurssointiympäristö, jossa kehitetään uudenlaista työntekemisen mallia työntekijöille, jotka työskentelevät virtuaalisesti normaalioloissa. Yksi tärkeä tavoite on madaltaa työntekijän palkkaamisen kynnystä ja monipuolistaa työllistymisen mahdollisuuksia.
Hankkeessa kehitettävä malli sopii myös poikkeusoloissa tapahtuvaan etätyöskentelyyn, mikä nostaa pohjoissavolaisten yritysten valmiustilaa uuden koronapandemia-aallon varalta. Työn tekemisen mallin kehittäminen sisältää myös digitaalisen resurssointiympäristön, jossa erityyppiset kommunikoijat voivat tehdä ohjelmointityötä ja työskennellä luontevasti ilman fyysistä läsnäoloa työpaikalla. Työn tekemisen mallissa ja resurssointiympäristössä pidetään huolta, että nämä henkilöt saavat loistaa yksilöinä ja pidetään samalla huolta jaksamisesta ja henkisestä hyvinvoinnista.
Tavoitteena on luoda työntekijöiden pooli, jossa ohjelmoijan voi joko palkata resurssointiympäristöön, hän voi olla mukana yrittäjänä tai kevytyrittäjänä tai yritys voi tarjota vapaaksi jäänyttä työaikaresurssiaan toisen yrityksen tarpeisiin. Hankkeen aikana testataan erilaisia tapoja edistää osaajien työllistymisen mahdollisuuksia ja ketteröittää työsuoritteiden hankintaa ja tarjoamista yrityksille.
Kun useasta eri yrityksestä liittyy ohjelmoijia ja markkinoijia inhimilliseen resurssiympäristöön, työn tekemisen malli ja alusta tarjoavat yhdessä mahdollisuuden ratkaista haasteita yhteissuunnittelulla. Mallissa hyödynnetään vertaistuki-periaatetta ja tavoitteena on edistää työn ohessa tapahtuvaa keskustelua. Esimerkiksi yhdellä ohjelmoijalla voi olla jo ratkaisu yksilöityyn ongelmaan ja sen voi helposti jakaa tai ostaa lisenssointioikeuden koodiin. Hankkeella on myös mahdollista madaltaa pk-yritysten kansainvälistymisen kynnystä luontevalla tavalla, sillä ohjelmointityötä voi tehdä paikasta riippumatta. Toimintamalli mahdollistaa samalla kansainvälisten osaajien rekrytoinnin sekä työsuoritteiden tekemisen myös kansainvälisille markkinoille. Inhimillisen resurssointiympäristön kautta on mahdollista allokoida henkilöstöresursseja, sekä tilata työsuoritteita organisaatiorajat ylittäen. Yritysten välinen uusi yhteistyö mahdollistaa suurempiin kilpailutuksiin osallistumista ja lisää näin Pohjois-Savon maakunnan pk-yritysten kilpailukykyä. Hankkeen aikana suunnitellaan liiketoimintamalli ja kartoitetaan, miten toiminta jalkautetaan käytäntöön.
Varsinaisia kohderyhmiä ovat 1) veturiyritysten henkilöstö ja johto, 2) mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto, sekä 3) yrittäjät, itsensä työllistäjät sekä irtisanomisuhanalaiset ja osa-aikaisesti työllistetyt henkilöt.
Välillisenä hyötyjänä on koko Pohjois-Savon elinkeinoelämä ja erityisesti useat toimialat, joissa tehdään tietotyötä tai tarvitaan ohjelmointi- ja markkinointiosaamista. Alue hyötyy tehokkaammasta osaamisen jakamisesta ja yritysten tuotekehitystyön tehostumisesta. Välillisinä hyötyjinä ovat myös perheet ja muut alueen asukkaat, joiden hyvinvointi kohenee etätyöntekijöiden hyvinvoinnin edistymisen myötä. Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös varsinaiseen kohderyhmään kuuluvien yritysten asiakkaat, sekä hankkeeseen vielä liittymättömät yritykset ja tahot, jotka hyötyvät hankkeen tuloksista myöhemmässä vaiheessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 236 080
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 170 794
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 245 100
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 177 692
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Sisä-Savon, Ylä-Savon
Kunnat: Rautalampi, Tuusniemi, Vesanto, Sonkajärvi, Rautavaara, Siilinjärvi, Tervo, Kuopio, Kaavi, Keitele, Lapinlahti, Suonenjoki, Kiuruvesi, Varkaus, Leppävirta, Vieremä, Joroinen, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite: Microkatu 1
Postinumero: 70100
Postitoimipaikka: Kuopio
Suunniteltu: 16
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13
Suunniteltu: 167
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 4 |
| Uusien digitaalisten ratkaisuiden ja toimintamallien asioista etätyömahdollisuudet vahvistuvat, jolloin matkustus tarve vähenee. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 3 |
| Uusien digitaalisten ratkaisuiden ja toimintamallien asioista etätyömahdollisuudet vahvistuvat, mikä vähentää työnteon hiilijalanjälkeä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 2 |
| Hanke tukee ekologista jälleenrakennusta ja kestävää elämäntapaa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 5 |
| Hankkeessa kehitettävä Inhimillinen resurssiympäristö vähentää työmatkaliikkumisen tarvetta ja vähentää näin kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta Natura 2000 -ohjelman näkökulmasta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta materiaalien kulutukseen ja jätteisiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käytön kannalta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeella tähdätään kestävään kehitykseen ja vahvistetaan Pohjois-Savon yritysten kilpailukykyä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Inhimillinen resurssointiympäristö on nimenomaan aineeton palvelu, joka edistää mm. yritysten ketterämpää tuotekehitystoimintaa ja työnhakijoiden työllistymistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| Inhimillinen resurssiympäristö vähentää työmatkaliikennettä ja liikkumisen tarvetta sekä edistää etätyön mahdollisuuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 3 |
| Hanke edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja vahvistaa yksilön kokemaa merkitysellisyyttä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 5 |
| Hankeessa kehitettävät teknologiat ja konseptit ovat sukupuolineuraaleja. Hankkeen asiantuntijapalvelut edistävät naisten työllisyysmahdollisuuksia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| Kestävän kehityksen edistäminen tukee yhteiskunnallista ja kulttuurillista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Hanke tukee ekologista jälleenrakennusta ja kestävää elämäntapaa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei kehitetä ympäristöosaamista. | ||
Hankkeella tavoiteltiin yritysten toipumista koronapandemiasta ja etsittiin keinoja jakaa työntekijäresursseja. Esimerkiksi ict-alan yrityksissä työt ja niissä tarvittava osaaminen voi vaihdella merkittävässä määrin vuositasolla. Tällöin tietyille ict-alan erityisosaajille ei ole välttämättä sopivia töitä, mutta toisaalta he eivät ole parhaita tekijöitä muihin yrityksen ict-alan töihin, joissa osaamisvaatimus voi olla hyvinkin erilainen. Toinen esimerkkiala, jossa työtehtävät vaihtelevat paljon, on graafinen ala. Näissä tapauksissa yrityksille olisi hyödyllistä, jos ne voisivat tarjota osaajiaan toisten yritysten töihin ja toisaalta saada tekijöitä muilta omiin töihinsä. Lisäksi ict-alan ja graafisen alan erityispiirre on, että työskentely ei vaadi välttämättä fyysistä läsnäoloa työpaikalla. Nämä asiat huomioituna hankkeen kehityskohteiksi valittiin ict- ja graafinen ala, joilla on haastetta työntekijäkysynnän ja -tarjonnan kohtaamisessa.
Työntekijäresurssien jakamista varten hankkeessa kehitettiin uusi digitaalinen alusta huomioiden ict- ja graafisen alan erityispiirteet. Kehittämistyössä hyödynnettiin ict-alan ja graafisen alan toimijoille suoritettua kyselyä heidän käytössään olevista kommunikaation menetelmistä ja työhyvinvointiin vaikuttavista seikoista. Alustalle luotiin toimintoja osaamisen arviointiin ja pisteytykseen, sopimusten laadintaan ja ylläpitämiseen sekä vapaiden työresurssien hakemiseen kalenteritoiminnolla. Kehitetty alustaa soveltuu työtehtävien kohtauttamiseen anonyymisti osaamisperusteisesti, työskentelytapojen huomioimiseen (itsenäisesti vai yhdessä), työnantajan ja työntekijän arvomaailman tuntemiseen, ja työntekijän vapaiden resurssien löytämiseen.
Hankkeen tavoitteena oli edistää pohjoissavolaisten yritysten taloudellista toipumista koronapandemian aiheuttamista sopeutustoimenpiteistä. Tämä tavoite toteutui siten, että hankkeen ansiosta veturiyritykset panostivat digitaalisten keinojen hyödyntämiseen liiketoiminnassaan. Osittain tämän seurauksena yritysten liikevaihto kasvoi kahden viimeisen kalenterivuoden aikana keskimäärin 60 %. Lisäksi hankkeessa kehitetty digitaalinen alusta mahdollistaisi pienyrittäjien päästä yhteistyöhön ict- ja graafisen alan suurempien yritysten kanssa. Alusta mahdollistaa yhteiskehittämisen, ja tiedon jakaminen ja skaalaaminen olisi mahdollista local-global –periaatteen mukaisesti.
Hanke osoitti, että uusien digitaalisten ratkaisujen kehittäminen onnistuu pohjoissavolaisella koodausosaamisella. Tämän tunnistaminen vahvistaa pk-yritysten luottamusta omiin vahvuuksiinsa digitaalisten teknologioiden ja palveluiden kehittämisessä ja käyttöönotossa.