RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22670, Digidesi – desistanssia digitaalisesti

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Silta-Valmennusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1618557-2

Jakeluosoite: Vehnämyllynkatu 4

Puhelinnumero: 044 062 4050

Postinumero: 33560

Postitoimipaikka: TAMPERE

WWW-osoite: http://www.siltavalmennus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maija Schellhammer-Tuominen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.schellhammer-tuominen(at)siltavalmennus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503037659

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rikostaustaisille hyppy korona-aikaan ja digiaikaan on ollut poikkeuksellisen haastavaa. Lähipalveluita on jouduttu sulkemaan ja jäljelle jääneitäkin tuottamaan poikkeusmenettelyin. Samanaikaisesti pitkiä vapausrangaistuksia suorittaneet ovat eläneet jopa vuosia ilman nykyaikaisia digiratkaisuja ja ilman kokemusta yhteiskunnan digitaalistuneista palveluista.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa rikoksilla oireilevien ja vankilasta vapautuvien henkiöiden osallisuutta nopeasti digitaalistuvassa yhteiskunnassa sekä auttaa heitä kiinnittymään heidän tarvitsemiinsa palveluihin, jotka ovat yhä useammin etänä ja digitaalisessa muodossa. Tavoitteena on tätä kautta parantaa kohderyhmän osallisuutta ja hyvinvointia sekä vahvistaa desistanssiprosessia sekä parantaa ympäröivän yhteiskunnan ja kohderyhmän lähipiirin koettua ja mitattavaa turvallisuutta.

Hanke jakautuu viiteen työpakettiin:
1) digitaalisten perustaitojen vahvistaminen
2) palveluiden yhteiskehittäminen ja desistanssiprosessin kuvaaminen digitaalisten palveluiden ja kohtaamisten läpileikkaamana
3) digitaalisen, kohderyhmäspesifin kuntoutusympäristön rakentaminen
4) henkilöstön ja kokemusasiantuntijoiden osaamisen ja asenneilmapiirinen kehittäminen
5) seuranta, arviointi, viestintä ja tulosten levittäminen

Hanke vahvistaa siihen osallistuvien rikostaustaisten osallisuutta digitaalistuvassa yhteiskunnassa ja parantaa heidän digitaitojaan. Hankkeen keskeinen tulos on kohderyhmäspesifi digitaalinen kuntoutusympäristö, joka on kehitetty kohderyhmän ja alan asiantuntijoiden yhteistyönä ja jonka kehittämistyö ja vaikuttavuus on dokumentoitu ja arvioitu.

Lisäksi hanke kehittää kohderyhmän parissa työskentelevien ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden osaamista ja myönteistä asenneilmapiiriä digitaalisessa desistanssityöskentelyssä. Näin kasvokkaisen ohjauksen rinnalle pystytään ottamaan digitaalisessa ympäristössä tapahtuva etäohjaus sekä ajasta ja paikasta riippumattoman ohjauksen elementteja. Tämä mahdollistaa myös uudenlaisten inventioiden synnyn ja siten alan käytäntöjen jatkokehityksen.

Tulostensa kautta hanke myös parantaa ympäröivän yhteiskunnan ja kohderyhmän lähipiirin koettua ja mitattavaa turvallisuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat vankilasta vapautuvat tai vastikään vapautuneet henkilöt, joilla on kasaantunutta vahvan sosiaalisen tuen tarvetta sekä merkittäviä puutteita digitaalisissa perustaidoissa ja/tai digitaalisten palveluiden käyttämisessä arjen asioinnissaan.

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat myös rikoksilla oireilevat henkilöt, jotka eivät pääse tarvitsemiensa palveluiden piiriin tai pysty hyödyntämään niitä vaillinaisten digiasiointitaitojen vuoksi.

Kohderyhmään kuuluvat kamppailevat rikollisen elämäntavan kielteisten ilmiöiden parissa tai pyrkivät irrottautumaan rikoksista osana elämäntapaansa.

Hankkeen osallistujamäärä on suunniteltu hyvin rajalliseksi, jotta lyhyen hankkeen aikana palveluiden kehittäminen yhdessä osallistujien, kokemustaustaisten ja ammattilaisten yhteiskehittämisen menetelmällä on realistista. Tosiasiallisesti hankkeesta kuitenkin hyötyy aktiivisesti merkittävästi suurempi samaan kohderyhmään kuuluvien joukko.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillinen kohderyhmä ovat rikostaustaisten kuntoutuksessa ja muissa sosiaalipalveluissa työskentelevät ammattilaiset, jotka voivat hyödyntää hankkeen tuloksia omassa työssään suoraan.

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluu merkittävä määrä hankkeen potentiaalista kohderyhmää, joka ei osallistu suoraan hankkeen kehittämistyöhön ja toimintaan, mutta joka hyötyy hankkeen kehittämistyöstä heille tarvelähtöisesti kehitettyjen palveluiden kautta.

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluu myös osallistujia ja toista välillistä kohderyhmää ympäröivä lähiyhteisö, jonka koettu ja mitattu turvallisuus parantuvat hankkeen tuloksena.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 338 642

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 292 500

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 376 433

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 325 142

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Nokia, Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 35

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen kohderyhmä on vahvasti sukupuolittunutta: esimerkiksi yhdyskuntaseuraamusasiakkaista noin 90 % on miehiä. Vangeista noin 93 % (2018) on miehiä. Lisäksi tiedetään, että päihdehuollon huumeasiakkaista suurin osa on miehiä. Miehillä on naisia suurempi riski jäädä koulutuksen ja työn ulkopuolelle ja naiset osallistuvat erilaisiin tukipalveluihin sekä vertaistoimintoihin useammin kuin miehet. Hankkeen taustalla on myös tutkimustietoa koulutuksen ja työelämän vahvasta sukupuolittumisesta ja sen pohjalta hankkeen tavoitteena on edistää tasa-arvoisen koulutus- ja työelämänäkemyksen kehittymistä. PIAAC-tutkimuksen mukaan digitaidoissa sukupuolierot ovat vähäisiä, mutta taitoprofiili miesten ja naisten välillä on erilainen. Lisäksi naiset kokevat itsensä selvästi miehiä epävarmemmiksi digitaalisissa valmiuksissa ja taidoissa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa rikostaustaisten parissa työskentelevien tietoon ja osaamiseen perustuvaa osaamista sekä rikostaustaisten mahdollisuuksia tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen ja itsenäiseen, tavalliseen elämään. Siinä missä suuri enemmistö rikostaustaisista on miehiä, on taas heidän parissaan työskentelevistä ammattilaisista yhä suurempi enemmistö naisia. Tasa-arvoajattelua edistetään korostamalla ihmisten oman osaamisen ja kykyjen kautta nousevia mahdollisuuksia. Hankkeessa pyritään löytämään kohderyhmälle soveltuvia ratkaisuja huomioiden sukupuolinäkökulma.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuoli otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	2
Hakija on sitoutunut ekologisesti kestävään toimintaan ja sen kehittämiseen. Ekologisesti kestäviä toimintatapoja hyödynnetään myös haettavassa hankkeessa. Hankkeessa kehitettävät digivälitteiset menetelmät tukevat osaltaan kestävää kehitystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	2
Hakija on sitoutunut ekologisesti kestävään toimintaan ja sen kehittämiseen. Ekologisesti kestäviä toimintatapoja hyödynnetään myös haettavassa hankkeessa. Hankkeessa kehitettävät digivälitteiset menetelmät tukevat osaltaan kestävää kehitystä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	1	2
Hakija on sitoutunut ekologisesti kestävään toimintaan ja sen kehittämiseen. Ekologisesti kestäviä toimintatapoja hyödynnetään myös haettavassa hankkeessa. Hankkeessa kehitettävät digivälitteiset menetelmät tukevat osaltaan kestävää kehitystä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei merkittävää vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei merkittävää vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	2
Hankkeessa pyritään vähentämään jätteen syntymistä ja tuotetaan pääosa materiaaleista digitaaliseen muotoon.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei merkittävää vaikutusta energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	2
Hankkeen tavoitteena on välillisesti lisätä digitaalisia taitoja ja vaikuttaa kohderyhmän työllisyyteen ja siten vaikuttaa osaavan työvoiman saatavuuteen ja ajantasaiseen osaamiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	9
Hankkeen tavoittena on kehittää aineettomia tukitoimia ja palveluita, joilla voidaan tukea digiavusteiseti haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä.
Liikkuminen ja logistiikka	2	2
Digitaalisten menetelmien ja välineiden käytön lisäämisellä vaikutetaan liikkumisen tarpeen vähenemiseen ja tuotetaan palveluita yhä enemmän aikaan ja paikkaan sitomatta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Hankkeen keskeinen tavoite on lisätä välillisesti rikostaustaisten hyvinvointia, osallisuutta sekä mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja työhön.
Tasa-arvon edistäminen	8	8
Hankkeen tasa-arvoa edistävä työ kohdistuu tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin käyttää digitaalisia palveluita ja osallistua yhteiskuntaan, koulutukseen ja työhön. Lisäksi hankkeessa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo sekä tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua taustasta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	8
Hankkeen yhdenvertaisuutta edistävä työ kohdistuu eri taustoista tulevien henkilöiden osallistumismahdollisuuksien edistämiseen.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei merkittävää vaikutusta.
Ympäristöosaaminen	1	2
Hankkeen toiminnassa huomioidaan ympäristöosaaminen suhteessa hankkeen tavoitteisiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yhteiskunta on digitalisoitunut. Rikostaustaisten yhteiskuntaan kiinnittyminen ja rikollisuudesta irrottautuminen (desistanssi) vaatii digiosaamista. Erityisesti pitkiä vankeusrangaistuksia suorittaneille nykyaikaiset digiratkaisut ja sähköiset palvelut ovat vieraita.

Digidesi-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa rikoksilla oireilevien ja vankilasta vapautuvien henkilöiden digiosallisuutta ja desistanssia. Hankkeessa tuettiin kohderyhmän kiinnittymistä heidän tarvitsemiinsa palveluihin ja kehitettiin kohderyhmäspesifiä digivalmennusta yhdistämällä digivalmennus palveluohjaukseen ja omien asioiden hoitamiseen. Lisäksi hankkeessa kehitettiin digitaalista kuntoutumista ja laadittiin digitaalisia alustoja kuntoutumisen tueksi. Kehittämistyössä hyödynnettiin yhteiskehittämisen menetelmiä, eri hankkeista saatua tietoa sekä verkostoyhteistyötä. Lähestymistapana oli voimavarakeskeinen mielekkään elämän malli (GLM: Good Lives Model), jossa painotetaan asiakkaan henkilökohtaisia kiinnostuksen kohteita, kykyjä sekä pyrkimyksiä. Keskeistä työskentelyssä oli tavoitteiden konkretisointi ja uudenlaisten, hyväksyttävien keinojen löytäminen merkitykselliseksi koetun elämän saavuttamiseksi.

Digidesi-hankkeessa:

Kehitettiin erityisesti vapautumisvaiheen palveluita ja prosesseja asiakaslähtöisemmiksi.

Vahvistettiin kohderyhmän, ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden digitaitoja sekä kehitettiin digivalmennusta.

Rakennettiin rikoksista irtautumisen tueksi digitaalinen kuntoutusympäristö, Digidesi-kuntoutusalusta.

Rakennettiin digitaalista osaamista ja omien asioiden hoitamista kehittävä DigiArki-oppimisalusta.

Hankkeen aikana saatu tieto ja osaaminen koottiin ohjaajan oppaaksi, hankejulkaisuksi sekä koulutuskokonaisuudeksi.

Digidesi-hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama kehittämishanke, joka toteutettiin 1.9.2021–31.12.2023. Silta-Valmennusyhdistys ry sekä Laurea- ammattikorkeakoulu toteuttivat hankkeen yhteistyönä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke