|
|
|
Hankekoodi: S22703
Hankkeen nimi: Laadukasta esimiestyötä ja hyvinvointia Kainuun kuntatyöpaikoille
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2553600-4
Jakeluosoite: PL 52 (Ketunpolku 1)
Puhelinnumero: 08618991
Postinumero: 87101
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.kamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447101008
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on kehittää kuntien työelämän laatua lisäämällä Kainuun hankekunnissa työskentelevien esihenkilöiden osaamista työhyvinvointi-, ikäjohtamisessa ja rekrytoinnissa. Tavoitteena on myös lisätä henkilöstön työhyvinvointia, itseohjautuvuutta ja työyhteisötaitoja sekä vahvistaa mielikuvaa kuntatyönantajista.
Hankkeen toimenpiteet jakautuvat viiteen eri työpakettiin, joista ensimmäisessä luodaan analyyttinen malli mittareineen työhyvinvoinnista sekä laaditaan kuntien tarpeen mukaan kuntakohtaiset kehittämistoimenpidesuunnitelmat. Toisessa työpaketissa lisätään esihenkilöiden osaamista hankkeen tavoitteen mukaisissa teemoissa. Kolmas työpaketti fokusoituu erityisesti ikääntyville tai muutoin työkyvyn heikentymisen riskissä oleville henkilöstön jäsenille valmennusta, jonka tavoitteena on motivoida ja lisätä osaamista omaehtoiseen työkyvyn ylläpitämiseen. Neljännessä työpaketissa keskitytään työelämän laadun kannalta keskeisen tekijän eli viestinnän kehittämiseen niin kuntatyöyhteisön sisällä kuin mediassa. Viides työpakettiin hankkeen hallinnollisiin toimiin.
Hankkeen tuloksena kuntien esihenkilöt saavat valmiuksia eri ikäisten alaisten johtamiseen, hiljaisen tiedon hyödyntämiseen eri menetelmin sekä työhyvinvoinnin tukemiseen. Henkilöstön tietotaito lisääntyy työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyvistä asioista, työyhteisöjen kyky hyödyntää jäsentensä osaamista koko työyhteisön hyödyksi kehittyy. Hankkeen toimesta kuntayhteisössä osaaminen vahvistuu viestinnässä osana laadukkaan työyhteisön toiminnan ytimenä ja imagon luojana.
Hankkeen toteuttajana on Kajaanin ammattikorkeakoulu yhdessä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Ristijärven kuntien kanssa. Hankkeen kesto on 20 kk.
Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat hankkeessa mukana olevien kuntien koko henkilöstö ja esihenkilöt. Mukana olevat kunnat ohjaavat osallistujia hankkeen toimenpiteisiin, hankkeen TP1:ssä kuvatun alkuvaiheen mittauksen tuottamien tulosten ja siihen perustuvan kehittymistoimenpidesuunnitelman eli KTS:n tulosten perusteella.
Kunnilla voi olla vaihtelevia tarpeita ja sen mukaan osallistujia voi tulla kunnista eri määriä eri toimenpiteisiin. Hankkeen puolesta varmistetaan, että kaikista kunnista saadaan osallistujia kaikkiin toimenpiteisiin.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat mukana olevien kuntien asukkaat, yritykset ja kuntien yhteistyöverkosto. Myös välilliset kohderyhmät hyötyvät kohderyhmän tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittymisestä esimerkiksi parempien palveluiden ja taloudellisen ja tehokkaan toiminnan muodossa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 67 132
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 67 132
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 83 916
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 83 916
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin
Kunnat: Ristijärvi, Paltamo, Puolanka, Hyrynsalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 4 |
| Hankkeen toimenpiteet tukevat välillisesti alueen elinkeinorakennetta, kun alueen yritykset saavat tarvitsemansa palvelut. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään kuntaorganisaatioiden edellytyksiä tuottaa kuntalaisille ja alueen yrittäjille niiden tarvitsemia laadukkaita palveluja. Kestävällä pohjalla oleva henkilöstöhallinto kunnissa varmistaa kunnan tuottamien palvelujen jatkuvuutta ja laatua. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen toimenpiteet tukevat inhimillisen kestävyyden periaateiden mukaisesti kuntien esihenkilöiden ja henkilöstön hyvinvointia. Hanke tuottaa myös mitattavaa tietoa henkilöstön hyvinvoinnin ja työelämän laadun muutoksista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 5 |
| Hankkeen kaikki toiminta perustuu tasapuolisiin osallistumismahdollisuuksiin ja syrjimättömyyteen. Hankkeen aloitusvaiheen kartoituksissa huomioidaan, että molempien sukupuolien kokemukset ja tarpeet tulevat esille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteissä (työpakettien sisällöissä) huomioidaan moninaisuuden edistäminen kuntatyön johtamisessa ja työyhteisöjen toiminnassa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa.H | ||
Hankkeen lähtökohtana oli selvittää Kainuun pienten kuntien työntekijöiden ja esihenkilöiden työhyvinvoinnin tilaa ja laatia kuntakohtaiset toimenpiteet hyvinvoinnin parantamiseksi ja sitä kautta kuntien toiminnan kehittämiseksi.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää kuntien työelämän laatua lisäämällä Kainuun hankekunnissa työskentelevien esihenkilöiden osaamista työhyvinvointi- ja ikäjohtamisessa sekä rekrytoinnissa. Tavoitteena oli myös lisätä henkilöstön työhyvinvointia, itseohjautuvuutta ja työyhteisötaitoja sekä vahvistaa mielikuvaa kuntatyönantajista.
Hankkeen alkuvaiheessa haasteena olivat hankkeen hidas käynnistyminen ja projektiryhmän vaihtuminen. Hanke sisälsi aihioita, missä vaadittiin laajaa ja monimuotoista substanssiosaamista. Tämän takia, hankkeelle tehtiin uusi toimintasuunnitelma marraskuussa 2022. Uudessa suunnitelmassa laajempi asiantuntijaosaaminen turvattiin kilpailuttamalla kaikki hankkeen neljä osa-aluetta. Kilpailutusprosessi oli sujuva ja hankkeelle saatiin tätä kautta laajaa osaamista viiden lisäasiantuntijan avulla. Osaamista saatiin työhyvinvoinnin kartoittamiseen (QWL-kysely), mentorointiin, ikäjohtamiseen, palvelumuotoiluun ja kuntien vetovoimaan lisäävien elementtien toteuttamiseen.
Hanke toteutettiin tiiviisti vuoden 2023 aikana. Hankkeen aikana järjestettiin 74 koulutustapahtumaa, joista suurin osa järjestettiin webinaareina, jotta koulutus saatiin järjestettyä kerralla kaikkien hankekuntien osallistujille. Webinaarit olivat katsottavissa jälkeenpäin, mikäli ajankohta ei kaikille sopinut.
Osallistujamäärät eivät olleet koulutuksissa suuria, mutta ne olivat kuitenkin vaikuttavia, koska kuntien ydinhenkilöille annettua osaamista voidaan hyödyntää kunnissa laajemminkin.
Osallistumiskertoja kertyi yhteensä 301 ja osallistumistuntien yhteismäärä on 980 tuntia. Näistä lähiopetuksena toteutettiin 196 tuntia. Hankkeen tapahtumiin osallistui 65 eri henkilöä ja näiden lisäksi webinaaritallenteita katsottiin tapahtumien jälkeen. Kaikki hankkeen toimintaan osallistuneet eivät kuitenkaan lukuisista pyynnöistä huolimatta täyttäneet ERS-lomakkeita.
Hankkeessa toteutettiin kysely, jolla kartoitettiin työhyvinvointia hankkeen toimenpiteiden alkaessa ja hankkeen lopussa. Alkuvuodesta 2023 toteutettuun kyselyyn vastasi 102 henkilöä ja loppuvuodesta toteutettuun kyselyyn 95 henkilöä. Yksi kunnista päätti jättäytyä kyselyn ulkopuolelle.
Työhyvinvointikartoitukset toteutettiin keväällä kolmessa kunnassa. Yksi kunnista ei halunnutkaan toteuttaa kyselyä. Kuntakohtaisissa työpajoissa suunniteltiin kehittämisen painopisteet ja tavoitteet. Syksyllä työhyvinvointikartoitukset toistettiin, jotta voidaan mitata tapahtuvaa muutosta. Tuloksia käsiteltiin kuntakohtaisilla työpajoilla.
Lisäksi kunnille tarjottiin lisämentorointia työhyvinvointiin liittyen sekä viestinnän sparrausta liittyen suunnitelmalliseen ja monikanavaiseen viestintään. Lisäkertoja järjestettiin mentorointiin ja viestintää yhteensä 19 kertaa, osallistujakertoja oli 43 ja koulutustunteja yhteensä 106 tuntia.
Kunnissa ja yksilöillä oli erilaisia kehittymistarpeita. Osallistuminen hankkeen koulutuksiin valikoitui sekä kunnan yhteisten että hankkeen piirissä olevan henkilöstön tarpeiden mukaisesti. Koulutukset antoivat kaikille yleisesti tietoa ja uusia ideoita toiminnan kehittämiseen, kun taas sparraukset kunkin kunnan tai yksittäisten, johtamistyötä tekevien henkilöiden kanssa, auttoivat kohdentamaan toimenpiteitä juuri kunkin kunnan tarpeeseen. Koska toimenpiteet pystyttiin räätälöimään kuntakohtaisesti, niin kehittämistarpeisiin pystyttiin vastaamaan erinomaisesti.
Hankkeessa pystyttiin kehittämään mukana olevien kuntien työelämän laatua yhteisillä koulutuksilla ja kuntakohtaisilla toimenpiteillä lisäämällä osaamista. Työelämän laadun parantamisen vaikutus ulottuu laajemminkin kuntien alueille, lisäten veto- ja pitovoimaa kuntaorganisaatioissa ja vaikuttaen sitä kautta kuntalaisten saaman palvelun laatuun. Tällä puolestaan on vaikutusta kuntien vetovoimaisuuteen sekä asuin- että työpaikkana.
Hankkeessa sovittiin selkeät jatkoaskeleet jokaisen kunnan kanssa senhetkisten tulosten eteenpäin viemiseksi. Usea kunta muodosti esimerkiksi viestinnässä oman tiimin, joka lähti viemään sovittuja asioita eteenpäin ja käytäntöön. Kunnissa tiedostettiin työnohjauksen tai coachigin tarve ja merkitys. Kunnissa arvioidaankin mahdollisuutta varata talousarvioon määrärahaan kyseisille palveluille.