Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22709

Hankkeen nimi: Digitaidoista osallisuutta arkeen

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Live-säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0201375-3

Jakeluosoite: Kiannonkatu 2

Puhelinnumero: 0201474040 (vaihde)

Postinumero: 02650

Postitoimipaikka: Espoo

WWW-osoite: http://www.livesaatio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Kettunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: aluekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.kettunen(at)inlive.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406691562

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä toimiminen on nyky-yhteiskunnassa yhdenvertaisen osallistumisen mahdollistava perustaito. Se on edellytys opiskelussa, työelämässä ja arjen asioiden hoitamisessa. Suurelle osalle kansalaisista erilaisten digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttö on sujuvaa, mutta perustason digiosaaminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys kaikille. Koronapandemia aiheutti keväällä 2020 entistä useampien palveluiden ja toimintojen siirtymisen verkkoon hyvin lyhyessä ajassa. Se puolestaan johti siihen, että moni putosi kokonaan palvelujen ulkopuolelle puutteellisten digitaitojensa vuoksi.

Digitaidoista osallisuutta arkeen -hankkeen tavoitteena on vahvistaa ja kehittää työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien työikäisten perusdigitaitoja. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa kohderyhmän parissa työskentelevien ammattilaisten osaamista saavutettavien palveluiden ja materiaalien tuottamisesta ja digitaitojen valmennuksesta.

Hanke jakautuu kolmeen toimintakokonaisuuteen:

1) Kohderyhmän digitaalisten perustaitojen vahvistaminen.
Hankkeessa vahvistetaan kohderyhmän perusdigitaitoja yksilö- ja ryhmävalmennuksissa. Valmennuskokonaisuus jaetaan pienempiin osakokonaisuuksiin. Näissä osallistujat voivat suorittaa osaamismerkkejä eri teemoista. Siten osallistujien on helpompi hahmottaa oman osaamisensa kehittyminen sekä tarpeen mukaan myös osoittaa osaamistaan. Valmennukset dokumentoidaan ja niiden pohjalta laaditaan kuvaus toimivista menetelmistä ja harjoituksista.

2) Toimintamallin kehittäminen ja kuvaus kohderyhmän perusdigitaitojen valmennukseen.
Toimintamalli kehitetään palvelumuotoilun periaatteella, jotta kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tarpeet tulevat huomioiduksi ja heidän osallisuuden tunteensa kasvaa. Toimintamalli muotoillaan hankkeen aikana järjestettyjen perusdigitaitovalmennusten pohjalta.

3) Kohderyhmän parissa työskentelevien ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja tulosten levittäminen.
Hanke järjestää alueellisia yhteiskehittämistyöpajoja kohderyhmän parissa toimiville ammattilaisille, jotka pääsevät halutessaan mukaan toimintamallin kehittämiseen. Näin kehittämistyön tueksi saadaan mahdollisimman laajasti näkemystä ja kokemuksia.

Hankkeen tuloksena toimintaan osallistuneiden perusdigitaidot kehittyvät, minkä ansiosta he saavat valmiuksia vahvistaa osallisuuttaan ja toimijuuttaan monipuolisissa digitaalisissa ympäristöissä. Parhaimmillaan osaamisen kehittyminen ja itseluottamuksen vahvistuminen mahdollistaa pohjan työllistymiselle ja opintoihin ohjautumiselle. Lisäksi kehittyvät ohjaus- ja valmennustyötä tekevien ammattilaisten valmiudet tunnistaa tuen tarpeita digiosaamiseen liittyvissä asioissa. Tulokset, toimintamalli ja materiaalit julkaistaan julkisesti verkossa saavutettavassa muodossa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat työikäiset, joiden perusdigitaidoissa on havaittu merkittäviä puutteita. Ikä, koulutustausta tai muu status ei ole osallistumisen peruste. Osallistujilla voi olla olemassa oleva asiakkuus Liven Lahden toimipaikan palveluissa tai he voivat ohjautua hankkeen toimintaan alueellisten yhteistyötahojen kautta. Kohderyhmän hankkeeseen ohjautumisen kanavia dokumentoidaan koko hankkeen ajan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat alueen työllisyys- ja valmennusorganisaatioiden asiakasohjauksesta ja -valmennuksesta vastaavat ammattilaiset, jotka voivat vahvistaa osaamistaan hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa ja/tai hyödyntää kehitettävää materiaalia sekä osaamismerkkejä työssään. Välillisen kohderyhmän hankkeeseen ohjautumisen kanavia dokumentoidaan koko hankkeen ajan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 96 467

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 77 482

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 96 467

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 77 482

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti, Hollola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 45

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Työttömyys on Tilastokeskuksen mukaan miehillä jonkin verran yleisempää kuin naisilla, jolloin työllistävien palvelujen pariin ohjautuneista asiakkaista suurempi osa on miehiä. Pitkäaikaistyöttömyys Lahden alueella on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti, ja työttömyyttä on erityisen paljon teollisuuden miesvaltaisilla aloilla. Työtehtävät, joista on jääty työttömäksi, ovat usein sellaisia, joissa digitaitoja ei ole välttämättä juurikaan tarvittu. Toisaalta suuria puutteita perusdigitaidoissa on hankkeen toimintaympäristössä havaittu olevan erityisesti vähemmistöryhmiin kuuluvilla naisilla. Kohderyhmän digitaitojen puutteellisuus ei siis välttämättä ole sukupuolisidonnainen asia. Hankkeen toimintaan arvioidaan osallistuvan enemmän naisia kuin miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimintoja ei eritellä osallistujien sukupuolen mukaan, vaan toiminta on suunnattu kaikille sukupuolille. Hankkeen kohderyhmän osaamisesta tai tavoitteista ei tehdä oletuksia heidän sukupuolensa tai muidenkaan ominaisuuksiensa perusteella. Toiminnassa huomioidaan sukupuolitietoinen ohjausote, mikä tarkoittaa herkkyyttä tunnistaa jokaisen yksilöllisyys ja persoonallisuus sukupuolesta riippumatta sekä havaita niitä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä, jotka ylläpitävät sukupuoleen liittyviä normeja ja odotuksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tiettyjen ammattialojen edustajien sukupuoleen liittyvät odotukset. Sukupuolitietoinen ohjausote pitää sisällään myös ymmärryksen sukupuolen moninaisuudesta. Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen aikana myös mm. Viestinnässä sekä tuotettavassa materiaalissa siten, että esimerkiksi käytettävä kuvitus ei luo mielikuvaa sukupuoleen sidonnaisesta toiminnasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Varsinaisena kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat aliedustetut ryhmät, joille on haasteellista selviytyä opinnoista tai työelämässä nykytilanteessaan, riippumatta sukupuolesta. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen pääasiallinen tavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Kohderyhmän digitaitojen kehittyminen edistää osaltaan siirtymää kohti vihreämpää yhteiskuntaa, esimerkiksi asioinnin siirtyminen verkkoon sekä muiden digitaalisten ympäristöjen ja palvelujen hyödyntäminen vähentää matkustamisen tarvetta. Pitkällä aikavälillä digitaalisten palveluiden käyttö voi vaikuttaa myös esimerkiksi fyysisten tilojen käyttötarpeisiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 6
Kuten edellä. Yksilötasolla digiosaamisen kehittymiseen ja toimintatapoihin liittyvät muutokset voivat olla merkittäviä ja edistävät sitä kautta mm. hiilineutraalia yhteiskuntaa koskevia tavoitteita.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 1
Minimoidaan ja käytetään harkintaa hankinnoissa, materiaalien käytössä, jätteiden määrässä ja kierrätyksessä. Hankkeen materiaalit ovat pääosin digitaalisesti jaettavia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 1
Tiedostetaan ja pyritään minimoimaan energia- ja ympäristövaikutukset mm. hankinnoissa, liikkumisessa ja tilojen käytössä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 7
Lähes jokaisessa työtehtävässä tarvitaan vähintään perustason digiosaamista. Hankkeen kohderyhmän digitaitojen kehittymisellä on suora vaikutus heidän työelämätaitoihinsa, mikä taas lisää heidän mahdollisuuksiaan kiinnittyä työelämään. Pitkällä tähtäimellä sillä voi olla vaikutusta alueen työvoiman saatavuuteen ja työllisyysnäkymiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Hankkeessa kehitetään perusdigiosaamisen tuen toimintamalli, sähköinen materiaali sekä osaamismerkkejä. Lisäksi edistetään kohderyhmien osaamista, joten kehittämisen painopiste aineettomissa tuotteissa ja palveluissa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Kohderyhmän digitaitojen edistäminen auttaa osaltaan edistämään myös heidän hyvinvointiaan lisäämällä osallisuuden mahdollisuuksia. Ryhmämuotoisissa perusdigivalmennuksissa panostetaan myös sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä yhteisöllisyyden luomiseen. Yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden edistymisen lisäksi digitaitojen lisääntyminen mahdollistaa sosiaalisten suhteiden monipuolisemman ylläpitämisen ja tiedon hakemista erilaisista aiheista.
Tasa-arvon edistäminen 3 1
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo mm. turvaamalla kohderyhmän yhtäläiset osallistumisen oikeudet sukupuoleen katsomatta. Tasa-arvon edistäminen ei tässä hankkeessa kuitenkaan ole päätavoitteena.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeen kohderyhmä on työikäiset, joiden digitaidoissa on havaittu puutteita. Erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä toimiminen on perusedellytys opinnoissa etenemiselle ja usein myös työllistymiselle sekä erilaisessa arjen asioinneissa. Hankkeen toiminnalla pyritään ehkäisemään pudokkuutta ja yhteiskunnasta syrjäytymistä edistämällä perusdigitaidoissaan tukea tarvitsevien henkilöiden osaamista ja minäpystyvyyden tunnetta. Kohderyhmän sekä heitä ohjaavien ammattilaisten osaamista kehittämällä ja ajantasaistamalla edistetään haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digitaidoista osallisuutta arkeen -hanke toteutettiin Päijät-Hämeen alueella 1.1.2022-31.8.2023. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa sekä kehittää työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien työikäisten perusdigitaitoja. Lisäksi hankkeessa toteutettiin toimia kohderyhmän parissa työskentelevien ammattilaisten osaamisen lisäämiseksi.

Digitaidot ovat osa arjessa tarvittavista perustaidoista. Ne ovat edellytys opiskeluissa, työelämässä ja arjen asioiden hoitamisessa. Suomessa on suuri joukko ihmisiä, joiden perusdigitaidot ovat puutteellisia. Koronapandemian myötä suurin osa palveluista ja toiminnoista siirtyi verkkoon, joka johti siihen, että moni jo valmiiksi heikommassa asemassa oleva henkilö putosi palveluiden ulkopuolelle puutteellisten digitaitojen vuoksi.

Hanke jakautui kolmeen toimintakokonaisuuteen:

1. Kohderyhmän digitaalisten perustaitojen vahvistaminen. Hankkeen aikana tuettiin yli 60 henkilöä heidän perusdigitaitojen vahvistamisessa. Hankkeessa järjestettyihin perusdigitaitojen ryhmävalmennuksiin osallistui yhteensä 48 henkilöä. Tämän lisäksi hankkeessa järjestettiin viikoittain tapahtumaan Pop up-ohjausta, jonka kautta autettiin kymmeniä henkilöitä.

2. Toimintamallin kehittäminen ja kuvaaminen. Hankkeessa kehitettiin palvelumuotoilun keinoin kohderyhmän tarpeita vastaava valmennusmalli ja materiaalia. Valmennusmalli muotoutui hankkeessa järjestettyjen ryhmävalmennusten kautta, joita toteutettiin hankkeen aikana yhteensä yhdeksän kappaletta. Valmennusmalli ja materiaalit löytyvät Live-säätiön ulkoisilla verkkosivuilla.

3. Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja tulosten levittäminen. Hankkeen aikana järjestettiin kaksi ammattilaisille suunnattua workshoppia sekä pidettiin yhteensä 18 esittelytilaisuutta ja viisi verkostotapahtumaa, joidenka kautta tavoitettiin yhteensä noin 400 henkilöä. Hankkeen tuotoksista koottiin yhteen Valmentajan käsikirja, jonka tarkoituksena on antaa ammattilaisille vinkkejä ja ajatuksia perusdigitaitojen valmennuksesta.

Hankkeen tuloksena toimintaan osallistuneiden henkilöiden perusdigitaidot ja arjessa asioiden hoitaminen kehittyivät. Perusdigitaitojen kehittyminen vahvistaa heidän osallisuuttaa yhteiskunnassa ja mahdollistaa toimijuuden kehittymisen digitaalisissa palveluissa ja ympäristöissä. Ryhmävalmennuksiin osallistuneet henkilöt saivat suoritettua hankkeessa kehitetyn perusdigitaidot -osaamismerkin, jota he voivat hyödyntää esimerkiksi opinnoissa tai työnhaussa.

Hankkeen tuloksena ammattilaisten tietoisuus sekä osaaminen kohderyhmän tarpeista ja taitotasosta kasvoi. Hankkeen keskeiseksi teemaksi nousi digirohkeuden käsite. Digi- ja väestöviraston mukaan digirohkeus on tulevaisuuden tärkeimpiä digiosaamisen osa-alueita. Digirohkeudella tarkoitetaan, niin ammattilaisten kuin asiakkaiden, uskallusta kokeilla ja ottaa käyttöön uusia laitteita ja palveluita sekä kehittyä niiden käytössä.