Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22745

Hankkeen nimi: Tuottavuus keskiössä

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: 0447103451

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Toni Seessalo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: toni.2.seessalo(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 710 3246

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tuottavuus keskiössä -hanke vastaa yritysten nopeasti Covid-19 epidemian vuoksi muuttuneisiin osaamistarpeisiin. Maailman kaupan muutoksen aallot lyövät myös satakuntalaisiin yrityksiin ja näiden tuotannon ketteryys, joustavuus sekä sietokyky ovat nousseet merkittäviksi kilpailutekijöiksi. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä satakuntalaisen työvoiman osaamista ja tätä kautta parantaa niin yritysten kilpailukykyä kuin kasvumahdollisuuksiakin. Hankkeessa toteutettavat koulutukset suunnitellaan ja pilotoidaan yrityksiltä sekä sidosryhmiltä kerättyjen tarvekartoitusten perusteella.

Hankkeen konkreettiset koulutustoimenpiteet jakautuvat kolmeen tehtäväkokonaisuuteen. Näissä tuodaan osallistujien, eli hankkeeseen osallistuvien yritysten henkilöstön ja johdon sekä yrittäjien, saataville uusin teknologinen tieto tekniikan eri aloilta keskittyen tuottavuuden parantumiseen yleisesti liitettyihin tekniikoihin. Tehtäväkokonaisuuksilla mahdollistetaan osallistujille kokeilemalla oppiminen RoboAI -yhteiskäyttölaboratoriossa sekä tuotetaan heille kompakteja teknologiakoulutuksia, jotka mahdollistavat muun muassa työssäkäyville osallistujille uuden teknologiatiedon saamisen noususuhdanteen kiireestä huolimatta.

Hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan Satakunnan alueen asiantuntijayhteisöä ja näin vastataan Covid-19 epidemiasta johtuviin haasteisiin. Yritysten osaamisen kehittämisen tarpeisiin vastataan hankkeessa nopeasti ja tehokkaasti. Projektin tuloksena erilaisissa tuotannon ja tuotannon kehittämisen tehtävissä työskentelevät henkilöstö- ja ammattiryhmät saavat uutta tarpeeseen perustuvaa osaamista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tuottavuus keskiössä –hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat osaamistaan täydentävät tai uudistavat:
- Kohdeyrityksissä työskentelevät henkilöt
- Yritysten johtajat ja yrittäjät

Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat kaikki Covid-19 pandemian vaikutuksista kärsimään joutuneet mikro- ja pk-yritykset, joissa robotiikan ja automaation hyödyntämisellä voitaisiin parantaa tuotannon kustannustehokkuutta ja/tai kasvumahdollisuuksia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kohderyhmään sisältyvät Robotiikka Akatemian opiskelijat, muut insinööriopiskelijat ja opetus-/tki-henkilökunta ammattikorkeakoulussa, muiden koulutusasteiden opiskelijat ja opinto-ohjaajat sekä työmarkkinoilla toimivat muut työntekijät. Lisäksi hankkeen välillisenä kohderyhmänä toimivat SAMKin opetuksen pedagogiset kehittäjät.

Välillisenä kohderyhmänä hankkeessa ovat myös muut alueen teolliset yritykset, kaupungit sekä yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit. Muiden koulutusorganisaatioiden toimijat ovat myös hankkeen välillisiä kohderyhmiä, joihin kohdennetaan mm. tiedostusta ja viestintää hankkeen aikana.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 127 993

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 123 799

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 159 992

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 154 750

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Porin, Rauman

Kunnat: Kankaanpää, Siikainen, Merikarvia, Nakkila, Säkylä, Pomarkku, Ulvila, Rauma, Eura, Huittinen, Pori, Kokemäki, Harjavalta, Eurajoki, Karvia, Jämijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 22

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 45

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 61

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi on tehty valmisteluvaiheessa ja siihen on käytetty hanketoteuttajan omia asiantuntijoita. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu tavoitteet, toteutus ja hankkeen ympäristö huomioiden. Tilastokeskuksen mukaan teollisuus kuuluu miesenemmistöisimpiin toimialoihin (2019). Miesten osuus työvoimasta on n. 75 %. Itsensä työllistävien yrittäjien ammattiryhmärakenne on myös erittäin jakautunut sukupuolen mukaan. Esimerkiksi vuonna 2017 yli 40 % miehistä toimi rakentamisen, kuljetuksen ja teollisuuden ammateissa, naisista vain 5 prosenttia. Sukupuoli on tekijä myös eri toimialoille hakeutuvien nuorten työntekijöiden suhteen (Nuorisobarometri 2016). Tekniikan ala on yleisin toiveammatti nuorten miesten keskuudessa (22 % vastaajista). Maa- ja metsätalouden tehtävät jakautuivat suosiossa tasaisimmin naisten ja miesten kesken.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolinäkökulma niin, että kaikilla osallistujilla, miehillä ja naisilla, on yhtäläiset ja tasavertaiset mahdollisuudet osallistua hankkeen valmennuksiin ja muihin toimenpiteisiin. Koulutussisältöjä ja –mahdollisuuksia esitellään ja markkinoidaan hankkeen kohderyhmille tasa-arvoisesti naisille ja miehille. Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden kannalta hankkeessa ei ole erityistä tarvetta erilaisiin sukupuoli huomioiviin toimenpiteisiin. Valtavirtaistaminen varmistetaan hankkeessa käytännön toimilla, esimerkiksi sisällöllisissä ratkaisuissa huomioidaan molempia sukupuolia kiinnostavien sisältöjen toteuttaminen siten, että sukupuoli ei aseta rajoitteita tai erityisiä toimia sukupuoli huomioiden.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Verkkototeutukset vähentävät matkustamisen tarvetta hankkeen koulutuksiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 4
Hankkeen koulutusten tavoitteena on parantaa tuotannon joustavuutta, ketteryyttä ja sietokykyä. Nämä kaikki soveltuvat myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien torjuntaan. Uudet tekniset ratkaisut ovat usein tehokkaampia ja vähemmän energiaa käyttäviä ja näin ne vähentävät esim. energiatuotannon päästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Hankkeen suunniteltuja toimenpiteiden toteutuksessa hyödynnetään Satakunnan ammattikorkeakoulun valmiita digitaalisia oppimisympäristöjä. Tätä kautta syntyy mm. vähemmän paperijätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Hankkeen toimenpiteillä kehitetään paikallisen elinkeinorakenteen osaamisen siirtoa osallistujille. Kohderyhmän osaaminen ja sitä kautta toimintavalmiudet parantuvat. Tällä on erittäin positiivisia vaikutuksia paikallisen työllistymisen näkökulmasta. Hankkeen koulutussisällöt muokkaavat ja kehittävät koulutettavien kautta toimintaympäristöä osaavampaan ja monipuolistavampaan suuntaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeen aikana kehitetään nopeiden teknologiakoulutusten malli sekä tuotetaan digitaalista oppimismateriaaleja laajaan käyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka 5 4
Hankkeessa koulutukset pyritään pääsääntöisesti ns. hybridimallilla. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua kokonaisuuksiin täysin etänä tai pienissä ryhmissä näin halutessaan. Edellä kuvattu toimintamalli pienentää liikkumistarvetta ja tätä kautta edistää vähähiilisyyttä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Hankkeen toimenpiteiden seurauksena osallistujien osaaminen kasvaa mikä parantaa esimerkiksi työllistymismahdollisuuksia ja näin edistää hyvinvointia. Tulevaisuudessa teknisen kehityksen odotetaan vaikuttavan merkittävästi maakuntien menestymiseen.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Naisilla ja miehillä on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. Tämä huomioidaan hankkeen tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Joustavat koulutusmallit (digialustat ja etäoppimismahdollisuus) ovat tärkeässä roolissa, kun tavoitellaan sellaisia naisosallistujia, joilla on haasteita yhteen sovittaa työtä/työttömyyttä, perhettä ja opiskelua. Tämä vahvistaa myös naisten työllistymismahdollisuuksia ja/tai mahdollisuuksia edetä urallaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tuottavuus keskiössä -hankkeella vastattiin yritysten muuttuneisiin osaamistarpeisiin. Hankeen toimilla tavoiteltiin satakuntalaisen työvoiman osaamisen lisäämistä ja sitä kautta yritysten kilpailukyvyn ja kasvumahdollisuuksienkin parantamista. Hankkeessa toteutettiin eri mittaisia ja eri teknologia-aiheisiin keskittyneitä koulutuskokonaisuuksia, joiden aiheet ja sisällöt valittiin yrityksissä ja sidosryhmissä tehdyn tarvekartoituksen perusteella.

Hankkeen koulutustoimenpiteet jakautuivat kolmeen tehtäväkokonaisuuteen. Kiinnostaako uusin teknologia? -tehtäväkokonaisuudessa yritysten edustajille järjestettiin asiantuntijapuheenvuoroja mm. mobiilirobotiikasta, teollisuusrobotiikasta, hitsausrobotiikasta, Mastercamin CAD/CAM-ohjelmoinnista, 3D-tulostuksesta, konenäöstä ja tekoälystä tuotannon parantamisessa. Asiantuntijapuheenvuoroja pidettiin yritysten toiveiden mukaisesti sekä livenä verkossa, videoluentoina verkko-oppimisympäristössä että paikan päällä SAMKin kampuksella. Osana RoboAI2023-viikkoa Tuottavuus keskiössä -osallistujille järjestettiin NEXT2023-päivä. NEXT2023-aamupäivässä osallistujat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja robotiikan ja konenäön teemoista. Iltapäivällä osallistujat pääsivät RoboAI-laboratorioon kokeilemaan demonstraatioiden muodossa erilaisten teknologioiden toimintaa ja mahdollisuuksia. Syksyllä 2023 järjestettiin myös robotiikkapäivä, jossa osallistujat tutustuivat yhteistyörobotiikkaan hitsaus-, kappaleenkäsittely- ja hiontademonstraatioiden avulla.

Opitaan kokeilemalla -tehtäväkokonaisuudessa yritysten edustajat pääsivät konkreettisten kokeilujen kautta oppimaan eri teknologioiden käytännön hyödyntämismahdollisuuksia. Laboratorioharjoituksina tehtiin mm. mobiilirobottien ja teollisuusrobottien ohjelmointia, ohjelmistorobottien rakentamista, 3D-simulaatioiden luomista ja ohjelmointia sekä konenäkösovellusten rakentamista, ohjelmointia ja valaistusharjoituksia.

Kolmannessa tehtäväkokonaisuudessa räätälöitiin yrityksille muutamia em. teknologia-aiheisiin liittyviä, lyhyitä koulutuksia. Näissä koulutuksissa yritysten edustajien kanssa käsiteltiin asiantuntijapuheenvuorojen ja opitaan kokeilemalla -laboratorioharjoitusten teemojen mukaisia asioita vähän tarkemmin jonkun erityisen kohteen näkökulmasta.

Tuottavuus keskiössä -hankkeen koulutuksiin osallistui yhteensä 56 eri henkilöä 45 eri satakuntalaisesta pk- tai mikroyrityksestä. Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella koulutukset olivat onnistuneita. Osallistujien palautteiden perusteella koulutusten kokonaisarvosanojen keskiarvo on 4,25, kun arvosanat annettiin asteikolla 1-5. Osallistujat kiittivät erityisesti käytännönläheisiä esimerkkejä ja laboratoriokokeiluja.