Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22784

Hankkeen nimi: VAU - Vauhtia viestintään palvelumuotoilusta

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonlinnan Hankekehitys Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2520006-8

Jakeluosoite: Olavinkatu 27

Puhelinnumero: 0443583820

Postinumero: 57130

Postitoimipaikka: Savonlinna

WWW-osoite: http://www.elinkeinopalvelut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Peura Susanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: susanna.peura(at)savonlinna.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 152 5111

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yritykset ja organisaatiot ovat joutuneet digitaalisen viestinnän nopeassa murroksessa uudenlaisen tilanteen eteen. Perinteisen lehti- ja äänimarkkinoinnin rinnalle ja osin korvaajiksi syntyneet digitaaliset viestintä- ja markkinointikanavat edellyttävät toimijoilta paitsi uutta osaamista niin myös uudenlaista tapaa ajatella ja lähestyä viestinnän kenttää. Yritysten erilaisten digitaalisten viestintätyökalujen ja eri viestintäkanavien käyttämiseen saatu tekninen osaaminen ei onnistuneen viestinnän takaamiseen vielä riitä, vaan osaamista ja ymmärrystä tulee ennen kaikkea olla siitä, miten, missä, milloin ja kenelle viestitään.

Yritysten viestintäresurssit ja -osaaminen ovat myös usein niukat. Tällöin viestintää ja markkinointia ei välttämättä osata tehdä oikeille kohderyhmille tai niitä ei tehdä ollenkaan, mikä saattaa pysäyttää tai hidastaa liiketoiminnan kehityksen. Viestintä- ja markkinointikanavien runsaus ja sirpaloituminen sekä yhä useammin vaikeasti hahmotettavat kohderyhmät edellyttävät myös uudenlaista, kokonaisvaltaista sekä samaan aikaan kohdennettua tapaa tuottaa vaikuttavaa viestintää.
Hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvat Savonlinnan alueen yritykset omaavat koulutus- ja valmennuskokonaisuuksien tuloksena hyvät viestintä- ja markkinointitaidot, joiden avulla yritykset kykenevät tuottamaan kohderyhmäoptimoituja, tehokkaita ja vaikuttavia viestintä- ja markkinointitoimenpiteitä.

Hankkeen toimenpiteiden, kuten koulutusten ja palvelumuotoilun työpajojen, avulla yritykset pääsevät kehittämään asiantuntijoiden ohjauksessa omaa viestintä- ja markkinointiosaamistaan. Parantuneella viestintäosaamisella on myönteiset vaikutukset yritysten liiketoimintaan. Yritykset saavat toimenpiteiden avulla osaamista palvelumuotoilun menetelmistä ja voivat hyödyntää omaksuttuja prosesseja myös muissa yrityksen asiakkuuksiin liittyvissä kehittämiskokonaisuuksissa.
PAMU Savonlinna -hankkeessa laadittiin palvelumuotoilun keinoin suunnitelma yhteismarkkinoinnin toimintamalliksi. Toimintamalli on tarkoitus kehittää Vauhtia viestintään palvelumuotoilusta -hankkeessa valmiiksi ja ottaa toteuttajaorganisaatioissa käyttöön hankkeen toimenpiteiden avulla. Hankkeen toteuttajat ovat yrityskehittäjiä, joilla on samoja kohdeasiakkaita. Toteuttajaorganisaatiot haluavat välttää päällekkäisiä viestejä ja tapahtumia, koska yritysten tavoittaminen sekä mukaan saaminen on välillä muutenkin haastavaa.

Hankkeen toteuttamiseen osallistuville organisaatioille koordinoidun palvelumuotoilullisen otteen tuominen hanketoimijoiden yhteisen markkinoinnin ja viestinnän ytimeen lisää asiakasymmärrystä ja kirkastaa kunkin toimijan viestiä, kun viestintä ja markkinointi tehdään yhteisesti sekä koordinoidusti eikä organisaatiolähtöisesti. Tämä mahdollistaa toimijoiden yhteisen, koordinoidun viestintä- ja markkinointitoimenpiteiden toteuttamisen ja näiden näkymisen yhtenäisenä asiakkaalle päin sekä yhteisen, jatkuvan oppimisen verkostomaisessa toiminnassa. Tämä palvelee paremmin seudun yrittäjiä, kun hanketoimijoiden tarjoamat palvelut ovat helpommin hahmotettavissa ja tavoittavat heidät tehokkaammin.

VAU -hankkeen toteuttamiseen osallistuvat oppilaitokset kehittävät yhdessä yritysten kanssa toimintatapoja, joilla yrittäjän tarvitsemaa viestintää voisi tehdä osittain oppilaitosyhteistyönä. Opiskelijalle yhteistyö tuo konkreettisia työelämäyhteistyön esimerkkejä ja kehittämistehtäviä. Yrityksille se tuo puolestaan konkreettisia tuotoksia oman yritysviestinnän ja kansainvälistymisen tueksi. Oppilaitosyhteistyö vahvistaa sitoutumista alueen kehittämiseen opiskelujen jälkeen sekä työvoiman pysyvyyttä ja saatavuutta alueella. Tavoitteena on pilotoida monistettavissa oleva toimintamalli.

Hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden avulla vahvistetaan yhdessä Savonlinnan veto- ja pitovoimaa tarjoamalla yrityksille osaamista, valmennuksia ja koulutuksia liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Lisäksi hankkeen toimenpiteillä aktivoidaan yhteiskehittämistä yritysten, oppilaitosten ja kehittäjäorganisaatioiden välillä ja tavoitetaan ja verkotetaan alueen yrittäjiä sekä yritysten kehittämisestä vastaavia henkilöitä.

Hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön tehokas ja kohderyhmäräätälöitävissä oleva viestintä- ja markkinointimalli. Mallin avulla yritykset kykenevät nykytilannetta paremmin kohdentamaan viestintäänsä ja markkinointia niille kohderyhmille, joille palvelut ovat ensisijaisesti suunnatut. Hankkeen kautta omaksutun uuden toimintatavan myötä yrityksillä on työkalut toimia yhdessä ja toteuttaa toimenpiteitä, joiden vaikutuksesta on mahdollista synnyttää työpaikkoja sekä houkutella uusia matkailijoita ja asukkaita alueelle.

Toimenpiteiden avulla luodun mallin ja toteuttajaorganisaatioiden toimintatapakulttuurin muuttumisen tuloksena yritykset luottavat aiempaa enemmän Savonlinnan yrityskehittäjien ideointi- ja aktivointiosaamiseen ja osaavat kääntyä alueella toimivien yrityskehittäjien puoleen aina kun tarvitsevat apua, uutta osaamista tai luotettavia verkostoitumiskumppaneita. Lisäksi yritykset löytävät yrityskehityksessä toimivat ihmiset nopeasti ja helposti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat
- Savonlinnan alueen yritykset
- Hankkeen toteuttajaorganisaatioiden (oppilaitokset) opiskelijat ja henkilöstö

4.2 Välilliset kohderyhmät

Savonlinnan seudun asukkaat, vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 324 922

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 302 316

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 406 153

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 377 895

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Savonlinnan

Kunnat: Enonkoski, Rantasalmi, Sulkava, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 25

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Analyysiä ei ole tehty koska toimijakenttä on vasta muotoutumassa ja se koostuu usean eri kokoisen muodosteilla olevasta verkostosta, joiden rajaaminen ennen hankkeen käynnistymistä ei ole mahdollista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteiden kohdentamisessa huomioidaan sukupuolinäkökulma siten että esimerkiksi arvioidaan kehitettäviksi valittavien / palvelumuotoilun kohdepersoonien toimija- ja kohderyhmiä ja kohdennetaan toimenpiteitä niin että hanke kokonaisuutena edistää sukupuolten tasa-arvoa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeeseen osallistuu sekä miehiä että naisia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Hankkeen toiminnassa suositaan digitaalisten palveluiden ja toimenpiteiden toteutusta. Hanke tarjoaa aineettomia eli ei-fyysisiä palveluita alueen pk-yrityksille ja toimijoille. Matkustamiseen käytetään mahdollisimman suoria lentoyhteyksiä, yhteisiä kyytejä ja julkisia kulkuneuvoja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 4
Hankkeessa hyödynnetään digitaalista palveluntuotantoa ja matkustaminen toteutetaan ekologisuus huomioon ottaen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen painopiste on verkoston, viestinnän ja näihin liittyvien hyvien käytäntöjen kehittämisessä. Näin ollen toiminnalla ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toimenpiteiden ei suoraan katsota vaikuttavan pinta- ja pohjaveteen, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteiden ei suoraan katsota vaikuttavan pinta- ja pohjaveteen, maaperään tai ilmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Hankkeen toiminnassa suositaan digitaalisten palveluiden ja toimenpiteiden toteutusta. Hanke tarjoaa aineettomia eli ei-fyysisiä palveluita alueen pk-yrityksille ja tapahtumille. Matkustaminen toteutetaan ekologisuus huomioon ottaen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toiminnalla kehitetään verkostoja, menetelmiä ja malleja. Toiminnalla ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Hanke edistää palveluiden kehittämistä ja verkostomaista yhteistyötä, millä on vaikutusta myös elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 9
Kehitetään uusia tuotteita, palveluita ja toimintamalleja. Viestinnässä ja palveluissa suositaan sähköisiä työkaluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 6
Toiminnalla pyritään vaikuttamaan Savonlinnan seudun houkuttelevuuteen yritysystävällisenä paikkakuntana. Asiakaskokemuksen ja palvelumuotoilun hyödyntäminen viestinnän prosessien kehittämisessä edistää hyvinvointia ja asiakastyytyväisyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Hankkeen toimenpiteet ovat sukupuolineutraaleja, mutta hankkeen toteutuksessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo. Palvelumuotoilun prosessit ja menetelmät sopivat molemmille sukupuolille ja siitä hyötyvät eri kohderyhmät.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Palvelumuotoilu lisää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hankkeessa huomioidaan eri sosioekonomisista taustoista tulevat toimijat ja pyritään oman työn osalta lisäämään yhdenvertaisuutta ja moniarvoista vuoropuhelua
Kulttuuriympäristö 2 5
Kehittämistyö edesauttaa kulttuuriympäristön kehittämistä, voidaan ottaa huomioon paikalliset vahvuudet ja erityispiirteet.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole suoranaista vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vauhtia viestintään palvelumuotoilusta -hankkeessa (”VAU-hanke”) toteutettujen toimenpiteiden avulla tarjottiin yrityksille osaamista, tietoja ja resursseja liiketoiminnan kehittämiseen palvelumuotoilun avulla. Hankkeen tavoitteena oli lisätä Savonlinnan alueen yritysten asiakaslähtöistä markkinointi- ja viestintäosaamista, sillä viestintä on yksi menestyvän yritystoiminnan edellytyksistä.

Hankkeen mahdollistaman valmennuksen aikana osallistujat määrittelivät yritystensä ostajapersoonat ja laativat niiden perusteella itselleen asiantuntijan ohjauksessa markkinointisuunnitelmat. Osallistujat kiittelivät palautteissa oman tekemisen tehostumista, ostajapersoonan määrittelyn oppimista, palvelumuotoilun hyödyntämistä, konkreettisten harjoitusten hyötyä sekä verkostoitumista toisten yrittäjien kanssa. Valmennuskokonaisuus koostui työpajoista, kotitehtävistä ja sparrauksista. Osallistuneet yritykset lanseerasivat valmennuksen aikana ristiinmarkkinoinnin hengessä uusia tuote- ja palvelukonsepteja.

VAU-hanke järjesti kaikille avoimia tietoiskuja erilaista viestintään ja markkinointiin liittyvistä aiheista. Tietoiskuaiheita valitessa otettiin huomioon paikallisten yritysten toiveet. Tietoiskujen pääpaino oli asiakasymmärryksen lisäämisessä ja asiakkaan huomioimisessa viestinnässä ja markkinoinnissa. Tietoiskujen järjestämisessä tehtiin hankkeiden välistä yhteistyötä.
Hankkeessa työstettiin pohja kehittäjäorganisaatioiden yhteisen viestinnän toimintamalliksi. Toimintamallin rakentamiseen osallistettiin niin alueen yrityksiä, organisaatioiden viestijöitä, kehittämishankkeissa työskenteleviä henkilöitä kuin päättäjiä.
Toimintamalli kattaa yhteiset tavoitteet, kehittämiskohteet ja toiminnan sekä käytännön tasolla sitouttaa yhteiseen arvopohjaan, viestinnän ääneen ja asiakkaiden tarpeiden huomiointiin. Hankeorganisaatiot ovat sitoutuneet yhteiseen toimintamalliin ja se on jalkautettu organisaatioissa sisäisesti, sekä myös keskeisille sidosryhmille.

Yhteistyö kehittäjäorganisaatioiden välillä tiivistyi. Palvelumuotoilullinen ote viestinnän suunnittelussa on iskostunut kehittäjäorganisaatioissa työskentelevien toimintaan ja viestintää tehdään suunnitelmallisemmin.
Hankkeen aikana alettiin hyödyntää mm. Savonlinnan seudun tapahtumakalenteria, joten yritykset saavat paremmin tietoa Savonlinnan seudulla käynnissä olevien hankkeiden palveluista, tapahtumista, koulutuksesta ja yrityspalveluista.
Hankkeen toimenpiteenä määriteltiin Savonlinnan seudun kehittäjäorganisaatioiden asiakasprofiilit ja asiakaspolut. Asiakasprofiilit ovat organisaatioiden käytössä hankkeen päättymisen jälkeenkin ja ne helpottavat yritysviestinnän suunnittelua myös jatkossa. Hankkeeseen osallistuneiden yrittäjien tarinoita ja kokemuksia nostettiin esiin kehittäjäorganisaatioiden viestinnässä.
Oppilaitos-yritysyhteistyötä on pilotoitu sekä lähiopiskelijoiden että verkko-opiskelijoiden kanssa, mikä antaa monipuolisen katsauksen yhteistyömalliin sekä erilaisia näkökulmia vuorovaikutustaitojen ja projektinhallinnan taitojen merkityksestä yritysyhteistyössä.
Yritykset ovat saaneet opiskelijoilta uusia näkökulmia viestintään; hankkeessa on toteutettu oppilaitosyhteistyönä mm. somesuunnitelmia ja -toteutuksia, TikTok-videoita ja verkkosivujen kehittämisehdotuksia, asiakastarinoita sekä -kyselyitä. Opiskelijat puolestaan saivat käytännön kokemusta markkinointiviestinnästä yritystoimeksiantojen myötä. Yhteistyö kasvatti opiskelijoiden ymmärrystään mm. vuorovaikutustaitojen merkityksestä yritysyhteistyössä. Opiskelijoiden on helpompi hoitaa vastaavia tehtäviä työelämässä myöhemmin.

Hankkeessa on pilotoitu ja muotoiltu toimintamalli jalkautettavaksi ja sovellettavaksi myös muille toimialoille ja teemoihin. Toimintamalli ottaa huomioon oppilaitos-yritysyhteistyön kaikki osapuolet; yrittäjän, opettajan, asiantuntijan ja opiskelijat.