Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22801

Hankkeen nimi: MUUTOS – Muutoskyvykkyydellä hyvinvointia ja kestävyyttä maaseudun yritystoimintaan

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: PL12

Puhelinnumero: 0294696000

Postinumero: 00511

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lea Rättyä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lea.rattya(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407658735

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on maaseutuyritysten toiminnan kehittäminen ja muutoksessa edellytettävien yritystoimintaan liittyvien valmiuksien sekä osaamisen vahvistaminen. Hankkeen tavoitteena on myös yritysten eri henkilöstöryhmien (johtajat, yrittäjät, työntekijät) kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja työssä jaksamisen sekä työssä jatkamisen tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Hankkeessa tarjotaan tietoa, tukea, ohjausta ja välineitä muutostilanteissa pärjäämiseen. Keskeisiä teemoja ovat hyvinvointi, työssä jaksaminen, osallisuus, kannattava ja tuottava yritystoiminta, vihreä siirtymä ja kestävä yrityksen sekä osaamisen johtaminen. Hankkeen toiminta sisältää yrityskohtaista ja yksilöllistä ohjausta ja tukea sekä ryhmämuotoista ohjausta ja erilaisia koulutuskokonaisuuksia.

Hankkeessa tuotetaan varhaisen puuttumisen malli, jota voidaan hyödyntää erityisesti maatalousyritysten mutta myös laajemmin maaseutuyritysten toiminnassa. Malli edistää yrittäjien ja yritysten työntekijöiden hyvinvointia huomioimalla erityisesti koronapandemian aiheuttamat haasteet ja yrityksen taloudelliset, sosiaaliset sekä ekologiset toimintaedellytykset muuttuvassa toimintaympäristössä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat maaseudulla toimivat mikro ja pk-yritykset (yrityksen johto ja eri työntekijäryhmät). Maaseutuyrityksillä tarkoitetaan tässä hankkeessa yrityksiä, joilla on joko varsinaista alkutuotantoa tai/sekä muuta maaseudulla toteutuvaa yritystoimintaa (esim. matkailu-, green care-, hevos- ja metsäkoneala). Hankkeen toiminta kohdentuu erityisesti maatalousyrityksiin (mikro- ja pk-yritykset).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat maatalousyritysten yhteistyökumppanit ja lähiverkostojen jäsenet.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 313 793

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 270 106

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 348 516

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 300 050

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Ylivieskan, Koillismaan, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Ii, Ylivieska, Oulainen, Alavieska, Oulu, Tyrnävä, Kalajoki, Siikajoki, Utajärvi, Raahe, Lumijoki, Hailuoto, Sievi, Taivalkoski, Pyhäjärvi, Muhos, Reisjärvi, Kempele, Siikalatva, Kärsämäki, Merijärvi, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Pudasjärvi, Haapavesi, Liminka, Haapajärvi, Pyhäjoki, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 52

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Maaseutuyrityksellä tarkoitetaan tässä hankkeessa yritystä, joka harjoittaa maa-/metsätalouden alkutuotantoa ja/tai muuta maaseudulla tapahtuvaa yritystoimintaa esim. matkailu-, Green Care-, hevos- tai metsäkonealalla. Sukupuolinäkökulmasta kohderyhmä on kirjava: Työ- ja elinkeinoministeriön Ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutusten arviointi -julkaisun (2021:52) mukaan maa- ja metsätalous ovat miesvaltaisia aloja. Esimerkiksi vuonna 2016 viljelijöistä noin 87 % oli miehiä, kun taas maatalousyrityksissä työskentelevistä perheenjäsenistä 59,1 % oli naisia. Miehet saavatkin useammin isomman osan tuloistaan maataloudesta ja naiset taas käyvät useammin kodin ulkopuolella töissä. Saman julkaisun mukaan metsänomistajista noin 59 % on miehiä ja jopa 75 % metsätilojen hoidosta vastaavista henkilöistä on miehiä. Miehet myös vastaavat keskimääräistä suurempien tilojen hoidosta. Kaikkiaan metsätalous työllistää noin 25 000 henkilöä, joista 81 % on miehiä. Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan maa- ja metsätalouden koulutusalan opiskelijoista taas isompi osa on naisia; vuoden 2016 tilastossa koulutusalan opiskelijoista 56 % oli naisia ja vastaavasti 44 % miehiä. Tilastokeskus myös arvioi maa- ja metsätalouden tasa-alaksi eli alaksi, jossa naisia ja miehiä työskentelee tasapuolisesti 40–60 %; esimerkiksi vuonna 2017 kaikista maatalouslomittajista 49,9 % ja karjanhoitajista 50,5 % oli naisia ja vastaavasti 49,5 % maatalouslomittajista ja 50,1 % karjanhoitajista oli miehiä. Muut maaseutuyritykset kuuluvat useille eri toimialoille. Näistä esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisala, terveys- ja hyvinvointiala (Green Care) ja hevosala ovat perinteisesti naisvaltaisia. Hankkeen sukupuolivaikutuksia arvioitiin myös Lapin letka -hankkeen Suvauskoneella; arviointitulosten mukaan hanke edistää tasapuolisesti naisten ja miesten asioita.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen toiminnoissa ja työpakettien toteutuksissa kohderyhmän tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Tarvittaessa järjestetään sukupuolen mukaista toimintaa (esim. työpaketin 1 ryhmätoiminnat)
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo, mutta sen edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 8
Työpaketin 2 vihreään siirtymään liittyvän osion tavoitteena on tukea viljelijöitä siirtymässä uuden Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) 2021–2027 sisältämiin tiukennettuihin ympäristövaatimuksiin ja -normeihin sekä edistää vapaaehtoisten ympäristötoimien käyttöönottoa. YMP 2021-2017:n ympäristötavoitteita ovat ilmastonmuutoksen torjunta, luonnonvarojen suojelu ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Kaikkiaan viljelijöiden toteuttamat ympäristötoimet ovat tärkeä osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja Pellolta pöytään -strategiaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 8
Työpaketin 2 vihreään siirtymään liittyvän osion tavoitteena on tukea viljelijöitä siirtymässä uuden Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) 2021–2027 sisältämiin tiukennettuihin ympäristövaatimuksiin ja -normeihin sekä edistää vapaaehtoisten ympäristötoimien käyttöönottoa. YMP 2021-2017:n ympäristötavoitteita ovat ilmastonmuutoksen torjunta, luonnonvarojen suojelu ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Kaikkiaan viljelijöiden toteuttamat ympäristötoimet ovat tärkeä osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja Pellolta pöytään -strategiaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 8
Työpaketin 2 vihreään siirtymään liittyvän osion tavoitteena on tukea viljelijöitä siirtymässä uuden Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) 2021–2027 sisältämiin tiukennettuihin ympäristövaatimuksiin ja -normeihin sekä edistää vapaaehtoisten ympäristötoimien käyttöönottoa. YMP 2021-2017:n ympäristötavoitteita ovat ilmastonmuutoksen torjunta, luonnonvarojen suojelu ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Kaikkiaan viljelijöiden toteuttamat ympäristötoimet ovat tärkeä osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja Pellolta pöytään -strategiaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 8
Työpaketin 2 vihreään siirtymään liittyvän osion tavoitteena on tukea viljelijöitä siirtymässä uuden Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) 2021–2027 sisältämiin tiukennettuihin ympäristövaatimuksiin ja -normeihin sekä edistää vapaaehtoisten ympäristötoimien käyttöönottoa. YMP 2021-2017:n ympäristötavoitteita ovat ilmastonmuutoksen torjunta, luonnonvarojen suojelu ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Kaikkiaan viljelijöiden toteuttamat ympäristötoimet ovat tärkeä osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja Pellolta pöytään -strategiaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Ei suoraa vaikutusta. Välillinen vaikutus maatilojen ja maaseudun yritysten toiminnan kehittämisen kautta (sisältäen resurssitehokkuuden).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 8
Työpaketin 2 vihreän siirtymään liittyvässä osiossa kehittämistoiminta voi kohdistua kohde- ja osallistujayritysten nykytilanteista sekä tarpeista ja tavoitteista riippuen esimerkiksi erilaisiin bioenergiaratkaisuihin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on paikallisen yritystoiminnan tukeminen ja kehittäminen erityisesti muutostilanteissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 5
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on paikallisen yritystoiminnan tukeminen ja kehittäminen erityisesti muutostilanteissa. Kohde- ja osallistujayritysten nykytilanteista sekä tarpeista ja tavoitteista riippuen kehittämistoiminta voi kohdistua aineettomiin tuotteisiin/palveluihin.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Hankkeessa pyritään välttämään tarpeetonta liikkumista, vaikka osa toiminnasta liittyy alueen tila- ja yrityskäynteihin. Suurin osa toiminnasta toteutetaan etänä, mutta myös kasvokkaisia tapaamisia sisältyy työpakettien toteutukseen hybridimallin mukaisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Hanke edistää työssä jaksamista ja työnhallintaa. Hankkeen toiminnassa on keskeistä kohderyhmään kuuluvien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen.
Tasa-arvon edistäminen 7 8
Hanke edistää tasapuolisesti eri sukupuolten ja toimintaan osallistuvien tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 5
Hankkeen toiminnassa huomioidaan yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus (eri työntekijäryhmien yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen). Erilaisuuden huomioimisella ja arvostamisella on merkitystä työhyvinvoinnille. Erilaiset kulttuurit voivat olla työyhteisössä positiivinen voimavara.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeessa huomioidaan kunnalliset ja seutukunnalliset kulttuuriympäristöohjelmat Pohjois-Pohjanmaalla.
Ympäristöosaaminen 3 7
Hankkeessa painotetaan kauttaaltaan kestävän kehityksen periaatteita. Eityisesti työpaketissa 2 paneudutaan vihreään siirtymään ja ekologisesti kestävään yritystoimintaan maaseudun toimintaympäristöissä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli maaseutuyrityksien toiminnan kehittäminen ja yritystoiminnan muutoksiin liittyvien valmiuksien vahvistaminen mukaan lukien kehon ja mielen hyvinvoinnin edistäminen ja osallisuuden vahvistaminen ja valmiuksien lisääminen hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen sekä taloudelliseen hyvinvointiin. Hankkeessa tavoitettiin 103 henkilöä ja 72 maaseutuyritystä.
Hanke toteutettiin työpakettien (TP) avulla, joissa huomioitiin koronan ja Ukrainan sodan aiheuttamat muutostarpeet. Etenkin Ukrainan sota vaikutti taloudelliseen ja mielen hyvinvointiin ja siten myös kehon hyvinvointiin.
TP 1:n keskiössä olivat kehon ja mielen hyvinvointi muuttuvassa toimintaympäristössä. TP 1 jakautui kahteen temaattiseen osioon, joissa huomioitiin molempien kokonaisuuksien välinen yhteys. TP 1.1:en kuuluivat ryhmä- ja yksilöohjaukset ravintoon, uneen ja palautumiseen sekä liikkumiseen liittyvillä teemoilla. Eriaiheisia ja kaikille avoimia hyvinvointiohjauksia tarjottiin yhteensä 10 kpl. Lisäksi MTK Pohjois-Suomen yhdistyksien jäsenille tarjottiin omia suljettuja ryhmiä. Ohjaukset toteutettiin etätapaamisina. Ohjauksissa oli mahdollisuus tehdä myös energiatestit. Pakettiin kuuluivat myös webinaarit ja podcastit.
TP 1.2. kokonaisuuteen kuuluivat ohjatut vertaisryhmät (2 kpl:tta, 18 tapaamiskertaa), yrityskohtainen Muutos-valmennus (10 yritystä), luennot ja podcastit mielenhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyen. Vertaisryhmätoiminta oli etätapaamisina ja valmennukset pääasiassa lähitapaamisina.
TP 2 sisälsi yrityskohtaiset alkukartoitukset (49 kpl), joiden avulla tarkasteltiin kehityskohteita, joita jalostettiin jatkotoimenpiteiden avulla. Yrittäjien osaamista vahvistettiin myös pienryhmätapaamisilla. Toimenpiteiden keskiössä olivat kannattava ja tuottava yritystoiminta, vihreä siirtymä sekä yrityksen ja osaamisen johtaminen.
Kaikille avoimia, erisisältöisiä luentoja tai webinaareja järjestettiin hankkeen aikana yhteensä 10 kpl. Aiheet olivat kehon ja mielen hyvinvointi sekä talouteen ja johtamiseen liittyviä. Loppuseminaari järjestettiin toivottuna lähiluentona Limingassa 4.5.2023. Osa luennoista muutettiin podcasteiksi tavoitettavuuden helpottamiseksi. Eriaiheisia podcasteja tehtiin yhteensä 28 kpl. Luentoihin/webinaareihin osallistui tai katsoi jälkikäteen yli 700 katsojaa ja podcasteilla oli yli 900 kuulijaa hankkeen loppuun mennessä. Podcastit ja osa luennoista/webinaareista lisäävät maatalousyrittäjien tietoisuutta myös hankkeen jälkeen, sillä ne ovat osa hankkeessa tuotettua varhaisen puuttumisen mallia eli kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin työkalupakkia.
TP 1 ja 2 pohjalta rakennettiin Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin työkalupakki, jonka tavoitteena on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen sekä työssä jaksaminen ja jatkaminen. Rakentamisessa huomioitiin Ukrainan sodan ja koronan aiheuttamat haasteet sekä taloudellisessa että kehon ja mielen hyvinvoinnissa. Pakki koottiin hankkeessa kerättyjen palautteiden, sidosryhmäkeskusteluiden ja kyselyjen pohjalta. Kolmen viimeisen vuoden muutosten tehneille yrittäjille tehtiin kysely, jossa kartoitettiin, mistä ja miten yrittäjät ovat hakeneet apua ja miksi eivät ole hakeneet apua. Hankkeen jälkeen jää käytettäväksi työväline, jonka avulla yrittäjä voi löytää apua ja tukea muutokseen ja työssä jaksamiseen. Työkalupakki sisältää paljon ohjeita yrittäjyyteen, johtamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tekstien, korttien, videoiden, blogien ja podcastien muodossa.
Hankkeessa toteutettiin monikanavaista viestintää kaikkien osatoteuttajien toimesta. Sosiaalinen media, perinteinen media ja uutiskirjeet olivat viestinnän pääosassa. Mediaosumia hankkeelle oli 16 kpl. Hankkeessa toteutetusta koulutusmateriaalista, webinaareista ja artikkeleista viestittiin monipuolisesti eri kanavia käyttäen. Hankkeen tuloksista on tuotettu infograafi sekä Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin työkalupakista esittelyvideo.
Hankkeessa on laadittu viestintäsuunnitelma, jota on muokattu hankkeen aikana. Viestintää on toteutettu suunnitelman mukaan. Hankkeen tuloksena on tehty koulutusmateriaalia, artikkeleita ja niistä on viestitty edellä mainittuja kanavia käyttäen. Hanke on ollut esillä lehdissä, radioissa, somessa, uutiskirjeissä ja yhteistyökumppaneiden viestintäkanavissa.