Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22840

Hankkeen nimi: Etänä ja livenä - luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D

Puhelinnumero: 0406550555

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Arto Pesola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-yksikön johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arto.pesola(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 6411 504

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on tukea konkreettisilla toimenpiteillä Etelä-Savon alueella toimivia yrityksiä koronapandemian jälkeisestä ajasta selviytymisessä edistämällä yritysten johdon ja henkilöstön mielen hyvinvointia ja jaksamista muuttuvissa tilanteissa luovia menetelmiä hyödyntäen. Lisäksi hankkeen tavoitteena on kehittää luovien menetelmien käytön digitaalisuutta luovien menetelmien käytön tehostamiseksi myös itsenäisesti. Hankkeen tavoitteena on myös edistää yleistä tietoisuutta luovien menetelmien mahdollisuuksista sekä tietoisuutta mielen hyvinvoinnin merkityksestä työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Hankkeessa myös pilotoidaan uutta toimintamallia, jossa työterveyshuolto voi ohjata ja/tai kertoa työntekijälle tai yrittäjälle mahdollisuudesta osallistua hankkeessa järjestettäviin luoviin taidelähtöisiin työpajoihin. Mielenhyvinvointia edistetään tätä kautta matalan kynnyksen mahdollisuudella osallistua.

Hankkeen pääkohderyhmänä on 20 eteläsavolaisen yrityksen johdon edustajaa (lähi- tai toimitusjohtajia) sekä heidän henkilöstönsä. Yritysten toimialaa tai kokoa ei ole rajattu. Mukaan hankkeeseen voivat osallistua myös kunnat ja julkiset organisaatiot.

Hankkeen toimenpiteinä järjestetään työhyvinvointia tukevia työpajoja, pilotteja ja tilaisuuksia. Luovat menetelmät tarkoittavat sekä etänä toteutettavia tuokioita että lähityöpajoja. Etätuokioissa tietokoneen tai puhelimen kautta osallistutaan alustoille, joissa voi kuvien, piirrosten, musiikin ja itse työskennellen päästä irtautumaan työstä kesken työpäivän. Lähityöpajoissa työskennellään asiantuntijoiden ohjauksessa eri menetelmiä käyttäen kunkin yrityksen tavoitteiden suuntaisesti. Toimenpiteiden toteutukseen on varattu merkittävä ostorahoitusosuus, jolla osaaminen hankitaan luovien alojen yrityksiltä. Tämä tukee suoraan luovien alojen yritysten liiketoimintaa, mikä on ollut koronan aikana suurissa vaikeuksissa ja tukee heidän palvelu- ja tuotekehitysteen sekä osaamista digitaalisten sovellusten hyödyntämisestä palvelutarjonnassa.


Hankkeen tärkeimpänä tuloksena on osallistujien parempi mielen hyvinvointi sekä työssäjaksaminen (todennetaan mittaristolla). Näillä tuloksilla on positiivista vaikutusta yritysten pärjäämiseen koronan jälkeen (todennetaan inidikaattorein).

Luovien alojen ja digitaalisten ratkaisujen asiantuntijuuden yhdistäminen, sekä asiantuntijayritysten vahva hyödyntäminen toteutuksessa, ovat hankkeen keskeiset uutuusarvot, joilla voidaan kehittää hyvinvointia uusilla luovilla menetelmillä sekä suoraan auttaa yrityksiä.Yhteenvetona vielä, hanke lisää luovien menetelmien käyttöä hyvinvoinnin edistämisessä. Tämä toteutuu suoraan hyvinvoinnin edistämisen kautta, luovien menetelmien yritysten liiketoiminnan edistämisen kautta, sekä rakenteellisen kehittämisen kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat Etelä-Savon alueen enintään 20 yrityksestä johdon edustajat, jotka voivat olla yritysten lähi- tai toimitusjohtajia, sekä heidän henkilöstöään. Tarkoituksena on tavoittaa myös niitä yrityksiä, jotka eivät yleensä lähde mukaan kehittämistoimintaan tai hankkeisiin. Mukaan otettavia yrityksiä ei rajata toimialan tai koon suhteen. Mukaan otetaan myös kuntia ja julkisia organisaatioita.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat sellaisten yritysten henkilöstö, joista hankkeessa mukana ovat vain johdon edustajat sekä yleisesti luovien menetelmien käyttämisestä kiinnostuneet henkilöt ja yritykset, jotka saavat tietoa hankkeen toiminnasta ja tuloksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 211 098

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 198 679

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 263 373

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 247 849

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Juva, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 110

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Yrittäjissä, varsinkin palvelualalla naisia johdossa. Myös työntekijöinä naisia. Hankkeessa tavoitellaan osallistujien määrässä 60 % naisia. Hankkeen toiminta ja tavoitteet eivät ole sukupuolisidonnaisia, mutta kulttuuri- ja tapahtumatuotannon kävijäanalyysien perusteella luovat ja kulttuuriset menetelmät houkuttavat enemmän naisia. Toisaalta taas digitaalisuus ja digitaaliset menetelmät (teknologia) oletetaan usein enemmän miehiä houkuttavaksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminta ja tavoitteet eivät sukupuolisidonnaisia, mutta hankkeen valmistelun yhteydessä on tiedostettu, että sukupuolten välillä on eroja suhtautumisessa sekä digitaalisuuteen että luoviin menetelmiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa kehitetään työhyvinvointia tukevia digitaalisia luovia menetelmiä, joilla pyritään tasaamaan niiden käytön houkuttavuutta sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 3
Huomioidaan matkustustavoissa, työskentelyssä etänä ja digitaalisten menetelmien hyödyntämisenä. Kehitettävät digitaaliset menetelmät vähentävät matkustamisen tarvetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Huomioidaan matkustustavoissa, digitaalisten tallennevälineiden hyödyntämisenä. Kehitettävät digitaaliset menetelmät vähentävät matkustamisen tarvetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Huomioidaan digitaalisten menetelmien hyödyntämisenä. Mahdollisimman vähän jätettä tuotetaan hankkeessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Ei suoranaista vaikutusta. Yritysten tämä huomioitava omassa toiminnassaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeessa kehitetään kilpailutusmenetelmiä, jotka tukevat yrityksiä suoraan, ja ohjaavat heitä palvelujen digitalisointiin. Tällä voi olla kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 6
Koska hanke ostaa palveluiden sisällöllisen toteuttamisen yrityksiltä edellyttäen hankkeen uutuusarvon (digitalisointi) sisällyttämistä toteutustapaan Xamkin tukemana, siirtyy uusi osaaminen (kokemus digitaalisista luovista menetelmistä) sekä aineeton omaisuus (mahdollisesti osa digitaalisista luovista menetelmistä) suoraan yrityksen aineettomaksi omaisuudeksi.
Liikkuminen ja logistiikka 3 5
Digitaaliset luovat menetelmät vähentävät matkustamisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää suoraan osallistujien hyvinvointia kattavilla luovilla menetelmillä, joiden vaikuttavuudesta on olemassa näyttöä.
Tasa-arvon edistäminen 3 4
Hankeessa panostetaan kohderyhmän laajaan saavuttamiseen mm. digitaalisen markkinoinnin keinoin, mikä edistää tasa-arvoa. Myös uudet digitaaliset menetelmät edistävät palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta asuinpaikasta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Työpajojen kieli on lähtökohtaisesti Suomi, mutta kehittämistoimenpiteissa (kuten digitaaliset luovat menetelmät) huomioidaan valmius eri kieliversioille, mikä voi edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta jatkossa.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hanke edistää monipuolista kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei suoranaista vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) on toteuttanut Etänä ja Livenä - luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -hankkeen ajalla 1.6.2022- 31.12.2023. Hankkeen päätavoitteena oli yritysten ja työyhteisöjen hyvinvoinnin ja elinvoiman kohentaminen ja toteutuksessa hyödynnettiin ammattilaisten opastuksella luovia menetelmiä. Kohderyhmänä olivat eteläsavolaisten yritysten johto ja henkilöstö. Hankkeessa toteutettiin etä- ja livetoteutuksina työhyvinvointia tukevia työpajoja monipuolisin ja vaihtelevin luovin menetelmin. Toiminnot koostuivat työpajoista, sparrausryhmistä ja puheenvuoroista sekä livenä että eri kanavien kautta etänä. Hankkeessa toteutettiin 24 ohjattua, 1–4 tunnin mittaista työpajaa. Työpajoihin osallistui työntekijöitä ja esimiehiä 19 pienestä yrityksestä, yhdestä suuresta yrityksestä ja kuudesta suuresta julkisesta organisaatiosta ja järjestöstä Etelä-Savon alueelta. Yritykset edustivat eri sektoreita hyvinvoinnin yrityksistä kuljetusalan yrityksiin ja maatalousalan yrityksistä ravitsemusalan yrityksiin. Julkiset organisaatiot kuuluivat työllisyys-, kirjasto-, sivistys ja opetustoimeen sekä sosiaali- ja työterveystoimeen. Turvallisen tilan periaatteilla toteutettujen työpajojen päätavoitteena oli työhyvinvoinnin kohentaminen ja työssä jaksamisen vahvistaminen. Työpajasarjoja ohjasi viisi eri asiantuntijaa. Sen lisäksi yksittäisiä työpajoja ohjasi useita muita asiantuntijoita. Kaikkiaan hankkeen eri toimenpiteissä työskenneltiin 31 eri asiantuntijan kanssa. Asiantuntijoilla oli vahva kokemus yhteisökehittämisestä ja työyhteisövalmentamisesta, visuaalisesta valmentamisesta sekä erilaisten luovien menetelmien monipuolisesta käytöstä. Työpajoissa toteutettiin esimerkiksi luovan kirjoittamisen harjoituksia, maalattiin reflektoiden omaa elämää, kuunneltiin musiikkia etsien itselle merkityksellisiä kappaleita sekä harjoiteltiin rentoutumista maalaamalla, joogan ja äänimaljarentoutuksen avulla. Työskentelyssä ja yksittäisissä työpajoissa yhdistettiin erilaisia menetelmiä.

Alkuperäisen hankesuunnitelman tavoitteena oli taltioida hyvinvointipajat ja saattaa tallenteet osallistuvien yritysten saataville. Toteutusvaiheessa pajojen sisältö arvioitiin hankkeen asiantuntijoiden kanssa sen verran henkilökohtaiseksi (mm. mielen hyvinvoinnin teemojen omakohtainen käsittely), että tallentaminen ja tallenteiden jakaminen jälkikäteen olisi rikkonut turvallisen tilan periaatetta ja rajoittanut osallistujien ajatusten jakamista ja osallistumista. Sen sijaan hankkeessa toteutettiin erikseen jakoa varten suunnitellut työpajoihin perustuvat webinaaritallenteet osallistujien käyttöön.

Hankkeen heikkoutena oli osallistujamäärän jääminen tavoitteesta. Tästä keskusteltiin rahoittajan kanssa hankkeen toteutuksen aikana. Osallistujatyöpäivätavoitteeseen päästiin. Hankkeen yritysmäärätavoitteeseen 20:een yritykseen päästiin. Lähes kaikki osallistuneet yritykset olivat mikroyrityksiä, joista ei tavoitteen mukaisesti kertynyt osallistuneita henkilöitä eikä myöskään yritysten yksityistä rahoitusta kertynyt suunnitelman mukaisesti. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä mukana ei ollut. Hankkeen hyötyjä ja toimintaa arvioitiin laajamittaisesti Kuntoutussäätiön tekemässä ennakoiva SROI -analyysissä. Sen yhteenvetona voidaan todeta, että Etänä ja Livenä - luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -toimintatavalla tuotetaan luovien menetelmien avulla työhyvinvointia tukevaa rahan arvoista hyötyä. Yksi toimintaan sijoitettu euro tuottaa 5,6 euron edestä hyötyä vuoden aikajaksolla arvioituna.

Välillisiin vaikutuksiin kuuluu erityisesti sisällön ja kokemusten välittyminen osallistuneen terveydenhuollon henkilöstön kautta heidän asiakastyössään. Myös vapaaseen käyttöön tuotetun aineiston vaikutusta voi pitää välillisenä hyötynä. Hankkeessa tuotettiin YouTube -videoita, podcasteja, kaksi opasta sekä webinaareja luovien menetelmien hyödyntämisestä työhyvinvoinnin tukena. Hanke on osaltaan edistänyt ymmärrystä luovien menetelmien käytöstä ja tuottanut tietoa (SROI) luovien menetelmien rahallisesta arvosta. Hankkeen SROI-raportti löytyy julkisena tulosasennossa olevilta www-sivuilta www.xamk.fi/etanajalivena.

Hanke on lisännyt luovien menetelmien käyttöä hyvinvoinnin edistämisessä sekä suoraan hyvinvoinnin edistämisen kautta että luovien menetelmiä käyttävien yritysten liiketoiminnan edistämisen kautta. Näiden lisäksi hankkeessa tuotettu julkinen, kaikkien saatavilla oleva materiaali edistää käytännöllisin tavoin luovien menetelmien käyttöä myös hankkeen päätyttyä. Lisäksi hankkeen aineistoa tullaan hyödyntämään avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa sekä osana yksittäisten opintojaksojen materiaaleja että osana useita opintojaksoja kokoavia asiantuntijuusreittejä.