|
|
|
Hankekoodi: S22913
Hankkeen nimi: HYVVEE- Hyvinvointialojen yritysten valmistautuminen muutostilanteeseen
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2023 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 1057822-8
Jakeluosoite: Pajatie 5
Puhelinnumero: 044 4457 002
Postinumero: 85500
Postitoimipaikka: NIVALA
WWW-osoite: http://www.nihak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ilmonen Heidi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heidi.ilmonen(at)nihak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400299412
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen kohderyhmänä on yksityisiä sosiaali-, terveys ja hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset NIHAK:n toiminta-alueella. Palveluja tuottaa yhteensä 90 yritystä tai yritysten toimipistettä ja ala työllistää yhteensä 520 työntekijää. Alueen yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat ovat uudessa tilanteessa. Hankkeen avulla parannetaan yritysten muutoskyvykkyyttä annettaan valmiuksia muutostilanteen hallintaan.
Hankkeen päätavoitteena on luoda valmiuksia alueen sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin / hyvinvointialan yksityisille pk-yrityksille hyvinvointialuemuutokseen ja sen tuomiin uusiin tarpeisiin ja muutostilanteisiin tulevina vuosina. Tavoitteena on luoda alueen pk-yrityksille työkaluja muutokseen ja turvata yksityisen sektorin työpaikkojen myönteinen kehitys ja työpaikkojen säilyminen alueella. Hanke vastaa alan pysyvien käytänteiden muutostarpeisiin, jotka ovat tulleet osaksi arkea Covid19 pandemian myötä.
Hankkeen työpaketit teemoittain:
TP1: VERKOSTOT KUNTOON
TP2: HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI KILPAILUEDUKSI
TP3: LAATU / TOIMINNANOHJAUS
TP4: LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN
Hankkeen tuloksena:
- on luotu yhteistyöverkostoja toimialan yritysten kesken
- hyvinvointialueen kanssa on luotu toimiva vuoropuhelu
- hankkeessa mukana olevien yrityksien HR osaaminen ja muutoskyvykkyys on parantunut
- hankkeessa mukana olevien yritysten rekrytointikyvykkyys on parantunut
- hankkeessa mukana olevien yritysten muutoskyvykkyys on parantunut, mikä näkyy yritysten uusina strategisina avauksina, uusina palvelutuotteina tai uuden teknologian tai toimintamallien käyttöönottona.
Hankkeen kohderyhmänä on yksityisiä sosiaali-, terveys ja hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset NIHAK:n toiminta-alueella. Palveluja tuottaa yli 90 yritystä tai yritysten toimipistettä ja ala työllistää yhteensä 520 työntekijää. Hanke on luonteeltaan avoin ja kaikki ko. toimialojen yritykset alueella voivat osallistua hankkeen toimenpiteisiin. Palvelujen tuottajat on mahdollista jaotella / ryhmitellä alan sisällä tarkemmin seuraavasti.
1) yksityiset sosiaalipalvelut
- ikääntyneiden ja vammaisten kotipalvelut
- ikääntyneiden ja vammaisten palveluasuminen
- lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito
- mielenterveysongelmaisten asumispalvelut ja päihdekuntoutus
- yksityiset päivähoitopalvelut
2) yksityiset terveyspalvelut
- yksityiset lääkäripalvelut
- yksityiset terapiapalvelut
- yksityinen hammashuolto
- lääkinnällinen kuntoutus (fysioterapia, koulutut hierojat ja jalkahoitajat)
3) yksityiset liikunta- ja hyvinvointipalvelut kokonaan itse maksaville asiakkaille
- kuntosalit ja kuntokeskukset
- erityyppiset wellness-palvelut
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
* Alueen kunnat
* Hyvinvointialue POHDE
* alueella toimivat sosiaali-, terveys ja hyvinvointipalveluiden alan koulutus- ja kehittämisorganisaatiot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 79 904
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 77 474
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 98 760
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 96 393
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Ylivieskan, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Sievi, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Kärsämäki, Nivala, Haapajärvi
Jakeluosoite: Pajatie 5
Postinumero: 85500
Postitoimipaikka: NIVALA
Suunniteltu: 40
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 30
Suunniteltu: 50
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Sosiaali-, terveys- ja hyvinvontipalveluja tuottavien yritysten muutoskyvykkyys on parantunut hankkeen tavoitteiden mukaisesti. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Sosiaali-, terveys- ja hyvinvontipalveluja tuottavien yritysten muutoskyvykkyys on parantunut hankkeen tavoitteiden mukaisesti. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Sosiaali-, terveys- ja hyvinvontipalveluja tuottavien yritysten muutoskyvykkyys on parantunut hankkeen tavoitteiden mukaisesti. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Tausta
Hankkeen kohderyhmänä olivat yksityiset sosiaali-, terveys ja hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset NIHAK:n toiminta- alueella. Palveluja tuottaa yhteensä noin 90 yritystä tai yritysten toimipistettä ja ala työllistää yhteensä noin 520 työntekijää. Alueen yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat ovat uudessa tilanteessa palveluntuottajia koskevien vaatimuksien kasvaessa, markkinan muuttuessa ja toimintaedellytyksien tiukentuessa. Hankkeen avulla tavoitteena oli saada näkemystä alueen yritysten nykytilasta, parantaa yritysten muutoskyvykkyyttä ja antaa yrityksille valmiuksia muutostilanteen hallintaan. Tämä koettiin tärkeäksi sillä pahimmillaan toimintaedellytyksien puuttuminen voi vaikuttaa niin työpaikkojen, kuin paikallisten palveluiden katoamiseen.
Tavoitteet
Hankkeen päätavoitteena oli luoda valmiuksia alueen sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin / hyvinvointialan yksityisille pk-yrityksille hyvinvointialuemuutokseen ja sen mukanaan tuomiin uusiin tarpeisiin ja vaatimuksiin. Hankkeen tavoitteena oli luoda alueen pk-yrityksille työkaluja muutokseen ja turvata yksityisen sektorin työpaikkojen myönteinen kehitys ja työpaikkojen säilyminen alueella. Hanke vastasi alan pysyvien käytänteiden muutostarpeisiin, jotka tulivat osaksi arkea Covid19 pandemian myötä. Yritykset eivät ole toipuneet edelleenkään täysin pandemian aiheuttamista kohonneista kuluista ja muista vaikutuksista palvelutuotantoon. Toipumista on hidastanut esimerkiksi hyvinvointialueeseen ja alaa koskeviin vaatimuksiin tulleet muutokset. Tavoitteiden saavuttamiseksi ja tukemiseksi hankkeelle suunniteltiin neljä työpakettia.
Tulokset
Yhtenä hankkeen tavoiteltuna tuloksena oli yhteistyöverkostojen luominen toimialan yritysten kesken. Alueen sote yrityksillä ei ollut juurikaan kokemusta verkostoitumisesta saman alan toimijoiden kanssa. Osa yrityksistä koki riskinä avata mahdolliselle kilpailijalle tarkemmin palveluiden tuottamiseen liittyviä seikkoja. Hankkeena pyrimme kuitenkin tuomaan esille erilaisia keinoja yhteistyön tekemiseen ilman, että se vaarantaisi kenenkään kipailuasemaa. Esimerkiksi vaatimustenmukainen ja asiakasturvallinen toiminta on kaikkien etu. Hankintatyöpajojen aikana verkostoitumiskeskusteluun saatiin myös uutta näkökulmaa yhteistarjoamisen toimintamallin kautta. Tämän keskustelun jatkaminen alueella tulevaisuudessa avaa takuulla ovia myös verkostoitumiselle, ja uudenlaiselle palvelutuotannolle. Jo nyt on nähtävissä, että tulevat hyvinvointialueen kilpailutukset ajavat yritykset tekemään kattavampia tarjouksia yhteistyössä.
Yrityksille tarjottiin koko hankkeen ajan sekä yritysneuvonnan, että tarjolla olleiden koulutuksien ja työpajojen turvin mahdollisuutta kasvattaa oman yrityksen muutoskyvykkyyttä. Saatujen palautteiden perusteella yritykset saivatkin koulutuksista uutta perspektiiviä toimintaansa ja ymmärrystä siitä, että totutuilla keinoilla ei enää pärjätä kilpailussa, vaan omaa toimintaa on tarpeen kehittää ja muuttaa.
Rekrytointi näkökulmasta hankkeen tulokset olivat hieman kahtia jakautuneet. Toisaalta henkilöstön tarve on ilmeinen, eikä uutta henkilöstöä valmistu riittävästi tällä hetkellä. Henkilöstön rekrytointi ja yrityksen kasvattaminen on kuitenkin epävarmaa varsinkin niillä, ketkä toimivat tällä hetkellä yksinyrittäjinä. Lähinnä syynä tähän on hyvinvointialueen arvaamattomuus, joka vaikutti yritysten tahtotilaan ja tarmoon koko hankkeen ajan. Valitettava tosiasia on se, ettei yrityksillä ole täyttä varmuutta siitä minkälaiseksi niiden tulovirta hyvinvointialueen suunnalta muodostuu. Nykyiset signaalit ja viestintä joidenkin palveluiden osalta on ollut se, että hyvinvointialue tuottaa palvelut lähivuosina joko kokonaan omana tuotantona, tai, että palveluiden myöntämisen kriteerit tiukkenevat, jolloin palveluita tarjotaan kansalaisille rajatusti, tiukentunein ehdoin. Tällaisilla ratkaisuilla on negatiivinen vaikutus asiakasvirtoihin ja tuloihin, ja tämä luo epävarmuutta tulevaisuuden toimintaedellytyksistä.
Hankkeen tilaisuuksiin ja yritysneuvontaan osallistuneiden yrityksien viesti oli kuitenkin selvä, tilaisuuksista ja yritysneuvonnasta on ollut hyötyä yrityksille. Yrittäjät ovat saaneet hankkeesta uutta tietoa, osaamista ja työkaluja, joita ne voivat hyödyntää arjessa. Hanke auttoi pilkomaan isoja toimintakokonaisuuksia pienempiin hallinnollisiin osakokonaisuuksiin, jolloin ne ovat paremmin hallittavissa. Käytännössä jokainen osallistuja koki, että tilaisuuksista olisi ollut hyötyä kaikille alan yrityksille, yrityksen koosta ja lähtötilanteesta riippumatta.
Päätelmät
Hankkeen aikana saatiin hyvä yleiskuva alueen sote-alan yrityksien nykytilasta ja niihin kohdistuvista haasteista. Valitettavasti osa alueen potentiaalisista yrityksistä ei pystynyt hankkeelle mukaan lähtemään, lähinnä aikataulu ja resursointi syistä. Samoin yritystoiminnan lähitulevaisuuteen liittyvät huolet vaikuttivat osallistuja aktiivisuuteen.
Hankkeella mukana olleiden yrityksien viesti oli yksiselitteisesti se, että työtä alan yrityskentässä ja yritysneuvonnassa on edelleen hankkeenkin jälkeen ja päinvastoin tuen tarve tulee todennäköisesti vain kasvamaan. Toive yritystuen jatkosta myös lähitulevaisuudessa oli vahva. Huolta yrittäjissä aiheutti erityisesti hyvinvointialue palveluiden tilaajana. Sen koettiin olevan arvaamaton, ja sen nähdään hakevan suuntaansa ja muokkaavan toimintamallejaan vielä useamman vuoden. Tämä loi yrittäjien keskuuteen epävarmuutta oman toiminnan jatkosta nykymuodossaan.
Tämän lisäksi digitalisoitumiseen liittyvät tarpeet ja alan toimintamallien muutoksiin liittyvät kehittämistoimet, henkilöstöpulasta puhumattakaan pitävät huolen siitä, että alan yritykset elävät murroksen ja muutoksen keskellä vielä pitkään. Hankkeenkin aikana ehdittiin jo nähdä, että aiemmin kohtalaisten vakaista tulovirroista nauttinut sote kenttä ei ole ennallaan. Alueella tapahtui yritysten sulautumista yhteen, toiminnan lopettamista, yrityssaneerauksia ja konkursseja. Tämä tarkoittaa sitä, että tukea tarvitaan mitä kiivaimmin, jotta paikalliset sote palvelut saataisiin säilymään myös pienissä maakunnissa.