|
|
|
Hankekoodi: A70004
Hankkeen nimi: Tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan laajentaminen Etelä-Pohjanmaalla (TIKKA)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Tampereen Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0155668-4
Jakeluosoite: Kalevantie 4
Puhelinnumero: 03-355 111
Postinumero: 33014
Postitoimipaikka: Tampereen yliopisto
WWW-osoite: http://www.uta.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KOLEHMAINEN JARI TAPIO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jari.kolehmainen(at)uta.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-5749704
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
LÄHTÖKOHTA:
Etelä-Pohjanmaalla on rakennettu pitkäjänteisesti tutkimuskapasiteettia yhteistyössä alueen yritysten ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Tämä yhteistyö on luonut erinomaiset edellytykset yliopistoyhteisön ja elinkeinoelämän sekä muiden toimijoiden keskinäiseen toiminnalliseen yhteistyöhön.
PÄÄTAVOITE:
Hankkeen päätavoitteena on laajentaa ja monipuolistaa tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimintaa hyödyntämällä Etelä-Pohjanmaan yliopistoyhteisön tutkimuskapasiteettia ja sen erityispiirteitä. Tätä varten luodaan konseptoitu toimintamalli, jota voi helposti ja joustavasti soveltaa eri aloille ja erilaisiin tapauksiin. Konseptoidun toimintamallin hyödyntämisen tavoitteena on tutkimustiedon nopeampi soveltaminen ja siihen liittyvien prosessien sujuvoittaminen soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön rajapinnalla.
TOIMENPITEET:
Hankkeessa toteutetaan noin kymmenen eri kehittämisinterventiota, joissa yliopistoyhteisön jäsenet osallistuvat erilaisten käytännön kehittämistyössä esiin tulleiden ongelmien ratkaisuun tai mahdollisuuksien hyödyntämiseen heille luonteenomaisilla, akateemisilla tavoilla
Toteutettujen kehittämisinterventioiden pohjalta luodaan konseptoituja vuorovaikutusmalleja yliopistoyhteisön ja käytännön kehittämistyön väliseen yhteistyöhön.
ODOTETUT TULOKSET:
Hankkeen puitteissa toteutetut käytännön kehittämisinterventiot tuottavat tuloksia, jotka parantavat tutkimustiedon hyödyntämistä ja hyödynnettävyyttä. Hankkeen pysyvänä, pitkävaikutuksena tuloksena syntyy kehittämisinterventioiden kokemusten pohjalta luotu, konseptoitu TIKKA-toimintamalli Etelä-Pohjanmaan yliopistoyhteisön ja käytännön kehittämistyön väliseen yhteistyöhön.
Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat ne organisaatiot, jotka ovat konkreettisten kehittämisinterventioiden kohteena ja joiden ongelmia tai haasteita niiden kautta ratkaistaan. Lähtökohtaisesti nämä organisaatiot ovat eteläpohjalaisia pk-yrityksiä, muita elinkeinoelämän toimijoita ja julkisia organisaatioita. Tavoitteena on, että kehittämiskohteissa ylittyy myös yksityisen ja julkisen sektorin raja siten, että esimerkiksi julkisen sektorin haasteisiin etsitään myös pk-yrityslähtöisiä ratkaisuja. Hanke kohdistuu ennen muuta yritysten ja muiden organisaatioiden toimintaympäristön kehittämiseen, eikä yksittäisten organisaatioiden kehittämiseen.
Hankkeen toisen varsinaisen kohderyhmän muodostavat ne yliopistoyhteisön organisaatiot ja edustajat, jotka osallistuvat em. kehittämisinterventioihin. Hankkeen kautta nämä tahot yhtäältä hyödyntävät osaamistaan kehittämiskohteissa ja toisaalta oppivat muilta interventioihin osallistuvilta tahoilta.
Hankkeella edistetään innovaatioketjun katkeamatonta toimintaa yhdessä maakuntakorkeakoulun, kuntien elinkeinotoimen ja muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Siinä myös kannustetaan tutkimusryhmiä kaupallistamaan ja muutoin levittämään tutkimus- ja kehittämishankkeidensa tuloksia. Näin myös vahvistetaan niitä kanavia, joilla laajennetaan tutkimuksen vuorovaikutuspintaa yritysten ja elinkeinoelämän kanssa.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat ne kehittämisyhtiöt, teknologiakeskukset ja maakuntakorkeakoulutoimijat, joiden kanssa yhteistyössä etsitään kehittämisinterventioiden konkreettiset kohteet ja jotka osallistuvat näihin prosesseihin. Nämä organisaatiot ovat hankkeen välillinen kohderyhmä, koska hanke tuottaa niille tietoa ja osaamista liittyen yliopistoyhteistyöhön. Tietoa hankkeen kautta saaduista kokemuksista levitetään kansalliselle tasolle ja tutkijayhteistyön kautta myös EU-tasolle.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 140 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 136 834
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 190 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 185 778
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Kauhava, Lapua, Seinäjoki, Lappajärvi, Soini, Ähtäri, Teuva, Vimpeli, Karijoki, Alajärvi, Kurikka, Kauhajoki, Isojoki, Alavus, Ilmajoki, Evijärvi, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 2 |
| Kehittämisinterventiot saattavat kohdistua kohteisiin, jotka voivat edesauttaa välillisesti luonnonvarojen käytön kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 2 |
| Kehittämisinterventiot saattavat kohdistua kohteisiin, jotka voivat tuottaa säästöjä materiaalien käytössä ja vähennystä jätteiden määrässä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 2 |
| Kehittämisinterventiot saattavat kohdistua kohteisiin, jotka voivat tuottaa edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Kehittämisinterventioiden kautta pystytään lisäämään alueellista toimeliaisuutta ja viemään uusinta tietoa suoraan sen hyödyntäjille. Tämän tyyppisillä hankkeilla on myös itseisarvoista merkitystä alueille, joilla ei ole korkeakoulutoimintaa, eikä kosketus akateemisiin verkostoihin ole niin suora kuin yliopistopaikkakunnilla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 5 |
| Kehittämisinterventiot saattavat kohdistua aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Lisäksi hanke tuottaa koeteltua tietoa osaamisintensiivisten palvelujen kehittämisestä tutkimuksen ja yritystoiminnan rajapinnalla. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 5 |
| Hankkeen valmistelun yhteydessä on noussut esiin, että logististen ratkaisujen kehittämiseen olisi maakunnassa erityistä tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 2 |
| Hankkeen kehittämisinterventioista suunnataan vähintään yksi sellaiseen kohteeseen, jossa sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulma on selkeästi läsnä | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Tiedon vienti niiden potentiaalisille hyödyntäjille heidän omalla kielellään ja heitä lähelle edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta osaamisyhteiskunnassa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen päätavoitteena oli tutkimuksen vaikuttavuuden lisääminen syventämällä eteläpohjalaisen yliopistoyhteisön ja maakunnan yritysten sekä muiden toimijoiden välistä yhteistyötä erilaisissa kehitys - ja ongelmanratkaisuprosesseissa. Hankkeessa haluttiin saada tutkimustyön höydyntäjiksi uusia kumppaneita sellaisin yhteistyöprosessein, joilla työn vaikuttavuus muodostuisi hyväksi. Suunnitelman mukaisesti hankkeessa toteutettiin pienellä budjetilla 10 kehittämisinterventiota, joista siilattiin esiin parhaat käytänteet. Interventioiden aiheita olivat: kyläkoulun tilalle monipalvelukeskus, eläkeläisten osaamisen hyödyntäminen, tieto ruoan lisäarvona, päivähoitoikäisten liikunnan esteet, pien-CHP:n sähköntuotannon vaihtoehdot, kasvuyrityksen johtamishaasteet, yritysten osallistuminen tutkijahotellin toimintaan, puurakentamisen tulevaisuus, maaseutumatkailun kehittäminen ja huonekaluteollisuuden yhteistyövalmiudet. Interventioissa käytettiin mm. seuraavia työ- ja tutkimusmenetelmiä: ideapajat, asiantuntijaraadit, kirjallisuuselvitykset, benchmarking sekä kysely- ja haastattelututkimukset. Toteutettuihin interventioihin perustuen kehitettiin yliopistokeskuksen asiantuntijapalveluille toimintamalli.
Toimintamalli dokumentoitiin palveluesitteenä, sisäisenä ohjeistuksena ja toimintaraporttina. Toimintamallissa kuvataan, miten yliopistoyhteisön tarjoamat asiantuntijapalvelut resursoidaan ja toteutetaan. Palvelujen sisältö perustuu yliopistokeskuksen painoalueisiin, jotka ovat yrittäjyys ja kasvu, hyvinvointi ja luovuus, agrobiotalous ja kestävät ruokaratkaisut sekä älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät. Palvelut jakautuvat tutkimusalakohtaisiin erityispalveluihin ja nk. yleisiin palveluihin. Näistä jälkimmäiset jakautuvat vielä kolmeen alaryhmään, jotka ovat tiedon sovellus, tiedon hankinta ja uuden tiedon tuottaminen.
Hankkeen laadulliset tavoitteet saavutettiin, mutta määrällisiä tavoitteita ei kaikin osin saavutettu. Erityisesti kehitysinterventioihin osallistuneiden yritysten määrässä jäätiin tavoitteesta. Syynä tähän oli yritysten haluttomuus osallistua sellaisiin kehityshankkeisiin, joiden tulokset ovat julkisia. Saadut kokemukset osoittivat, että yhteistyön valmisteluun sekä toteuttamisen suunnitteluun ja hallinnointiin on panostettava, ja se täytyy organisoida, jotta uudenlaista vaikuttavuutta syntyy. Sekä kehittämisinterventioiden toimeksiantajat, että niiden toteuttajat arvioivat hankkeen tavoitteena olleen yhteistyön eri toimijoiden välillä lisääntyneen. Hanke vastasi siten hyvin Etelä-Pohjanmaalla tunnistetun alueellisen ja paikallisen yhteistyön syventämistarpeeseen.