Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70004

Hankkeen nimi: Tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan laajentaminen Etelä-Pohjanmaalla (TIKKA)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0155668-4

Jakeluosoite: Kalevantie 4

Puhelinnumero: 03-355 111

Postinumero: 33014

Postitoimipaikka: Tampereen yliopisto

WWW-osoite: http://www.uta.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KOLEHMAINEN JARI TAPIO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jari.kolehmainen(at)uta.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-5749704

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

LÄHTÖKOHTA:

Etelä-Pohjanmaalla on rakennettu pitkäjänteisesti tutkimuskapasiteettia yhteistyössä alueen yritysten ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Tämä yhteistyö on luonut erinomaiset edellytykset yliopistoyhteisön ja elinkeinoelämän sekä muiden toimijoiden keskinäiseen toiminnalliseen yhteistyöhön.

PÄÄTAVOITE:

Hankkeen päätavoitteena on laajentaa ja monipuolistaa tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimintaa hyödyntämällä Etelä-Pohjanmaan yliopistoyhteisön tutkimuskapasiteettia ja sen erityispiirteitä. Tätä varten luodaan konseptoitu toimintamalli, jota voi helposti ja joustavasti soveltaa eri aloille ja erilaisiin tapauksiin. Konseptoidun toimintamallin hyödyntämisen tavoitteena on tutkimustiedon nopeampi soveltaminen ja siihen liittyvien prosessien sujuvoittaminen soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön rajapinnalla.

TOIMENPITEET:

Hankkeessa toteutetaan noin kymmenen eri kehittämisinterventiota, joissa yliopistoyhteisön jäsenet osallistuvat erilaisten käytännön kehittämistyössä esiin tulleiden ongelmien ratkaisuun tai mahdollisuuksien hyödyntämiseen heille luonteenomaisilla, akateemisilla tavoilla

Toteutettujen kehittämisinterventioiden pohjalta luodaan konseptoituja vuorovaikutusmalleja yliopistoyhteisön ja käytännön kehittämistyön väliseen yhteistyöhön.

ODOTETUT TULOKSET:

Hankkeen puitteissa toteutetut käytännön kehittämisinterventiot tuottavat tuloksia, jotka parantavat tutkimustiedon hyödyntämistä ja hyödynnettävyyttä. Hankkeen pysyvänä, pitkävaikutuksena tuloksena syntyy kehittämisinterventioiden kokemusten pohjalta luotu, konseptoitu TIKKA-toimintamalli Etelä-Pohjanmaan yliopistoyhteisön ja käytännön kehittämistyön väliseen yhteistyöhön.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat ne organisaatiot, jotka ovat konkreettisten kehittämisinterventioiden kohteena ja joiden ongelmia tai haasteita niiden kautta ratkaistaan. Lähtökohtaisesti nämä organisaatiot ovat eteläpohjalaisia pk-yrityksiä, muita elinkeinoelämän toimijoita ja julkisia organisaatioita. Tavoitteena on, että kehittämiskohteissa ylittyy myös yksityisen ja julkisen sektorin raja siten, että esimerkiksi julkisen sektorin haasteisiin etsitään myös pk-yrityslähtöisiä ratkaisuja. Hanke kohdistuu ennen muuta yritysten ja muiden organisaatioiden toimintaympäristön kehittämiseen, eikä yksittäisten organisaatioiden kehittämiseen.

Hankkeen toisen varsinaisen kohderyhmän muodostavat ne yliopistoyhteisön organisaatiot ja edustajat, jotka osallistuvat em. kehittämisinterventioihin. Hankkeen kautta nämä tahot yhtäältä hyödyntävät osaamistaan kehittämiskohteissa ja toisaalta oppivat muilta interventioihin osallistuvilta tahoilta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeella edistetään innovaatioketjun katkeamatonta toimintaa yhdessä maakuntakorkeakoulun, kuntien elinkeinotoimen ja muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Siinä myös kannustetaan tutkimusryhmiä kaupallistamaan ja muutoin levittämään tutkimus- ja kehittämishankkeidensa tuloksia. Näin myös vahvistetaan niitä kanavia, joilla laajennetaan tutkimuksen vuorovaikutuspintaa yritysten ja elinkeinoelämän kanssa.

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat ne kehittämisyhtiöt, teknologiakeskukset ja maakuntakorkeakoulutoimijat, joiden kanssa yhteistyössä etsitään kehittämisinterventioiden konkreettiset kohteet ja jotka osallistuvat näihin prosesseihin. Nämä organisaatiot ovat hankkeen välillinen kohderyhmä, koska hanke tuottaa niille tietoa ja osaamista liittyen yliopistoyhteistyöhön. Tietoa hankkeen kautta saaduista kokemuksista levitetään kansalliselle tasolle ja tutkijayhteistyön kautta myös EU-tasolle.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 140 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 136 834

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 190 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 185 778

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Suupohjan, Kuusiokuntien, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Lapua, Kauhajoki, Ähtäri, Alajärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Kurikka, Soini, Kauhava, Teuva, Seinäjoki, Karijoki, Ilmajoki, Isojoki, Evijärvi, Alavus, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Aiempien kokemusten perusteella hankkeen keskeiset toiminnot eivät ole luonteeltaan sukupuolisensitiivisiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kehittämisinterventioista suunnataan vähintään yksi sellaiseen kohteeseen, jossa sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulma on selkeästi läsnä (esim. naisyrittäjyys).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Aiempien kokemusten perusteella hankkeen keskeiset toiminnot eivät ole luonteeltaan sukupuolisensitiivisiä, joten hankkeen päätavoitekaan ei voi olla sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Kehittämisinterventiot saattavat kohdistua kohteisiin, jotka voivat edesauttaa välillisesti luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Kehittämisinterventiot saattavat kohdistua kohteisiin, jotka voivat tuottaa säästöjä materiaalien käytössä ja vähennystä jätteiden määrässä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Kehittämisinterventiot saattavat kohdistua kohteisiin, jotka voivat tuottaa edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Kehittämisinterventioiden kautta pystytään lisäämään alueellista toimeliaisuutta ja viemään uusinta tietoa suoraan sen hyödyntäjille. Tämän tyyppisillä hankkeilla on myös itseisarvoista merkitystä alueille, joilla ei ole korkeakoulutoimintaa, eikä kosketus akateemisiin verkostoihin ole niin suora kuin yliopistopaikkakunnilla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Kehittämisinterventiot saattavat kohdistua aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Lisäksi hanke tuottaa koeteltua tietoa osaamisintensiivisten palvelujen kehittämisestä tutkimuksen ja yritystoiminnan rajapinnalla.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Hankkeen valmistelun yhteydessä on noussut esiin, että logististen ratkaisujen kehittämiseen olisi maakunnassa erityistä tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 1 2
Hankkeen kehittämisinterventioista suunnataan vähintään yksi sellaiseen kohteeseen, jossa sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulma on selkeästi läsnä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Tiedon vienti niiden potentiaalisille hyödyntäjille heidän omalla kielellään ja heitä lähelle edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta osaamisyhteiskunnassa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoitteena oli tutkimuksen vaikuttavuuden lisääminen syventämällä eteläpohjalaisen yliopistoyhteisön ja maakunnan yritysten sekä muiden toimijoiden välistä yhteistyötä erilaisissa kehitys - ja ongelmanratkaisuprosesseissa. Hankkeessa haluttiin saada tutkimustyön höydyntäjiksi uusia kumppaneita sellaisin yhteistyöprosessein, joilla työn vaikuttavuus muodostuisi hyväksi. Suunnitelman mukaisesti hankkeessa toteutettiin pienellä budjetilla 10 kehittämisinterventiota, joista siilattiin esiin parhaat käytänteet. Interventioiden aiheita olivat: kyläkoulun tilalle monipalvelukeskus, eläkeläisten osaamisen hyödyntäminen, tieto ruoan lisäarvona, päivähoitoikäisten liikunnan esteet, pien-CHP:n sähköntuotannon vaihtoehdot, kasvuyrityksen johtamishaasteet, yritysten osallistuminen tutkijahotellin toimintaan, puurakentamisen tulevaisuus, maaseutumatkailun kehittäminen ja huonekaluteollisuuden yhteistyövalmiudet. Interventioissa käytettiin mm. seuraavia työ- ja tutkimusmenetelmiä: ideapajat, asiantuntijaraadit, kirjallisuuselvitykset, benchmarking sekä kysely- ja haastattelututkimukset. Toteutettuihin interventioihin perustuen kehitettiin yliopistokeskuksen asiantuntijapalveluille toimintamalli.

Toimintamalli dokumentoitiin palveluesitteenä, sisäisenä ohjeistuksena ja toimintaraporttina. Toimintamallissa kuvataan, miten yliopistoyhteisön tarjoamat asiantuntijapalvelut resursoidaan ja toteutetaan. Palvelujen sisältö perustuu yliopistokeskuksen painoalueisiin, jotka ovat yrittäjyys ja kasvu, hyvinvointi ja luovuus, agrobiotalous ja kestävät ruokaratkaisut sekä älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät. Palvelut jakautuvat tutkimusalakohtaisiin erityispalveluihin ja nk. yleisiin palveluihin. Näistä jälkimmäiset jakautuvat vielä kolmeen alaryhmään, jotka ovat tiedon sovellus, tiedon hankinta ja uuden tiedon tuottaminen.

Hankkeen laadulliset tavoitteet saavutettiin, mutta määrällisiä tavoitteita ei kaikin osin saavutettu. Erityisesti kehitysinterventioihin osallistuneiden yritysten määrässä jäätiin tavoitteesta. Syynä tähän oli yritysten haluttomuus osallistua sellaisiin kehityshankkeisiin, joiden tulokset ovat julkisia. Saadut kokemukset osoittivat, että yhteistyön valmisteluun sekä toteuttamisen suunnitteluun ja hallinnointiin on panostettava, ja se täytyy organisoida, jotta uudenlaista vaikuttavuutta syntyy. Sekä kehittämisinterventioiden toimeksiantajat, että niiden toteuttajat arvioivat hankkeen tavoitteena olleen yhteistyön eri toimijoiden välillä lisääntyneen. Hanke vastasi siten hyvin Etelä-Pohjanmaalla tunnistetun alueellisen ja paikallisen yhteistyön syventämistarpeeseen.