Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70011

Hankkeen nimi: Kuutoskaupunkien avoin data

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2014 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0211675-2

Jakeluosoite: PL 487

Puhelinnumero: 03 565 611

Postinumero: 33101

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tampere.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Joonas Dukpa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: joonas.dukpa(at)tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 8063245

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Varsinais-Suomen liitto - Egentliga Finlands förbund, 0922305-9
Vantaan kaupunki, 0124610-9
Turku Science Park Oy Ab, 2322323-1
Turun kaupunki, 0204819-8
Espoon kaupunki, 0101263-6
Oulun kaupunki, 0187690-1
Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, 2252888-5
Helsingin kaupunki, 0201256-6
Vantaan Innovaatioinstituutti Oy, 0109847-6
Forum Virium Helsinki Oy, 2170029-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

6Aika – Avoimet ja älykkäät palvelut on kestävän kaupunkikehityksen strategia, jossa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit, ns. kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. Hanke toteuttaa 6Aika-strategian ja sen avoin data -painopistealueen tavoitteita.

Hankkeessa kuutoskaupungit avaavat tietovarantojaan mahdollisimman laajasti avoimeksi dataksi hyödyntäen yhteisiä ja yhdessä sovittuja ja kehitettyjä toimintamalleja, julkaisualustoja ja lisenssimalleja. Erityinen huomio kiinnitetään yhdessä sovittuihin standardeihin, yhteiseen käytettävyyteen, parhaiden oppien ja käytäntöjen jakamiseen sekä yhdessä tekemiseen.

Kaupungit tuottavat valtavasti arvokasta tietoa: esimerkiksi paikkatietoa, ympäristötietoa, liikennetietoa, tilastoja ja taloustietoja. Yritykset voivat hyödyntää tätä tietoa liiketoiminnassaan käyttämällä dataa esimerkiksi uusien palvelujen raaka-aineena. Hanke vahvistaa yritysten innovaatiotoimintaa ja sisältää aktivointitoimenpiteitä yritysten toteuttamien sovellusten aikaansaamiseksi. Innovaatiot voivat synnyttää uutta, kansainvälisestikin vientikelpoista liiketoimintaa, ja kuuden kaupungin kokonaisuus on yrityksille erinomainen testiympäristö ja markkina uusille palveluille.

Hankkeessa synnytetään ja kehitetään edelleen, yhteistyössä kuutoskaupunkien, yritysten ja muiden toimijoiden kesken datan tuottamista, avaamista, julkaisua ja käyttöä edistäviä pysyviä rakenteita ja toimintamalleja, jotka sulautuvat osaksi kaupunkien normaalia toimintaa. Tekemisessä korostuvat datan tuottajien ja hyödyntäjien välinen tiivis yhteistyö ja esimerkiksi yhdessä sovitut toimintamallit, rajapintastandardit ja datan jakeluteknologiat, jotka mahdollistavat ratkaisujen skaalautuvuuden ja hyötyjen moninkertaistumisen, kun kaupunkien valikoituihin tietojärjestelmiin avataan ohjelmointirajapinnat kaikkien halukkaiden hyödynnettäväksi.

Hanke tukee ekologista ja taloudellista kestävyyttä edistämällä dataan perustuvien aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittymistä ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä. Datan avoimuus auttaa tekemään mm. luontoa, ilmastoa, ympäristöä ja uusiutuvia energialähteitä käsitteleviä tutkimuksia, analyysejä ja visualisointeja, jotka parantavat tietoisuutta, osaamista ja mahdollistavat tarkemman päätöksenteon ja ennustamisen.

Kaupunkien toiminnan läpinäkyvyys ja tiedon avoimuus edistävät yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa. Lisäksi sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kuntalaiset ja yhteisöt, jotka voivat hyödyntää kaupunkien avaamaa dataa toiminnassaan ja esimerkiksi sovelluksissaan. Lisäksi kunnat (myös muut kuin kuutoskaupungit) ja muut julkisen sektorin toimijat hyötyvät hankkeessa syntyneistä toimintamalleista, ohjeistuksista ja muista ratkaisuista, jotka toteutetaan ja jaellaan mahdollisimman avoimina uudelleenkäytön ja monistamisen edistämiseksi.

Koska kehitettäviä ratkaisuja jaetaan mahdollisimman avoimesti ja dataa julkaistaan vapailla käyttöluvilla, niin hankkeesta hyötyjiä voi olla myös edellä lueteltujen ulkopuolelta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 5 008 250

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 4 439 732

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 7 475 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 6 740 556

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun

Kunnat: Oulu, Tampere, Espoo, Turku, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei ole tehty analyysiä. Hankkeessa synnytetään uusia digitaalisia palveluja yhdessä kehittäjäyhteisön kanssa, jonka tiedetään olevan miesvaltainen (ICT-yritykset, sovelluskehittäjät).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
ICT-alan miesvaltaisuus on tunnistettu asia ja tähän kiinnitetään huomiota hanketoiminnassa. Hankkeessa esim. kartoitetaan ja tehdään yhteistyötä yhteisöjen (esim. Rails Girls) kanssa, jotka voivat edistää naisten mukaantuloa avoimen datan toimintaan. Esim. julkaisuissa, tapahtumissa sekä hankkeen asiantuntijaryhmissä pyritään huomioimaan molempien sukupuolien edustus.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei päätavoitteena. Hanke toteuttaa 6Aika-strategian ja sen avoin data -teeman tavoitteita. Hankkeessa tavoitellaan toimintaa, jossa esim. yritysten innovaatiotoiminnan edellytykset paranevat, kun kaupunkien toimintamalleja kehitetään ja kaupunkiseutuja aletaan käyttää uusien, avattua dataa hyödyntävien innovaatioiden kehitysalustana.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Datan avaaminen, jakelu ja sen päälle tehtävät visualisoinnit edistävät tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa sekä antavat uusia mahdollisuuksia myös ympäristökasvatukseen. Mm. Lounaispaikan karttapalvelussa esitetään jo nyt laajasti ympäristöhallinnon tuottamaa avointa paikkatietoa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Datan avaaminen sekä siitä tehdyt sovellukset, artikkelit ja visualisoinnit lisäävät tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista elinympäristöön ja auttavat varautumaan muutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Esimerkiksi luontoselvitysten tarjoaminen avoimena datana sekä niiden varaan tehdyt visualisoinnit ja datajournalistiset työt auttavat mm. kuluttajia tekemään luonnon monimuotoisuuden kannalta parempia päätöksiä. Esimerkiksi Apps4Lounais-Suomi -kisassa yhtenä haasteena on “Puhdas liikkuminen”, jossa voi mm. osoittaa vihreiden valintojen vaikutukset maisemassa, eliöstössä ja vesistössä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Kuntien ja julkishallinnon datan avaamisen myötä vesistöjä sekä maaperää ja kasvihuonekaasuja koskevaa tietoa voidaan hyödyntää entistä monipuolisemmin mm. oppilaitoksissa, hankkeissa ja päätöksenteossa sekä ihmisten arjessa. Esimerkiksi Apps4Lounais-Suomi -kisassa yhtenä haasteena on “Itämeren vikatila ja vesiensuojelu”.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Natura-alueita koskevaa avointa paikkatietoa voidaan esittää karttapalvelun avulla, mikä lisää kohteiden tunnettuutta ja helpottaa käyttöä mm. päätöksenteossa. Natura-kohteet ovat esillä jo esim. Lounaispaikan karttapalvelussa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Uusien internetissä toimivien palveluiden (esim. aikataulut, kartat) myötä tulostettavien materiaalien tarve vähenee. Näin ollen myös paperijätettä tulee vähemmän. Vanhoja perinteisiä menetelmiä korvataan erityisesti verkossa toimivilla digitaalisilla palveluilla. Ohjelmien suunnitteluun ja kehittämiseen ei käytännössä kulu luonnon raaka-aineita, eikä niiden tekemisestä synny jätteitä. Energiatehokkuutta voidaan kehittää tutkimalla ja analysoimalla esimerkiksi sähkön- ja vedenkulutuksen dataa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Kaikkien energialähteiden käyttö vähenee, kun palvelut siirtyvät internetiin. Dataa hyödyntämällä esim. visualisoinnin keinoin voidaan edesauttaa uusiutuvien energialähteiden tehokkaampaa käyttöä. Esim. Espoon aurinkoenergiakartta ja geoenergiakartta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 0
Avoin data mahdollistaa täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Näiden myötä kehittäjätoiminta aktivoituu: alueille syntyy uusia yrityksiä, verkostoja ja työpaikkoja. Kansainvälisen markkinapotentiaalin omaavat innovaatiot voidaan viedä myös ulkomaille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 0
Hankkeessa kehitetään erityisesti aineettomia tuotteita ja palveluita: mobiili- ja muut sovellukset sekä digitaaliset palvelut yleensä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 7
Avoimen datan päälle voidaan tehdä kehittäjäyhteisössä ajantasaisia (joukko)liikennesovelluksia, jotka tehostavat resurssien käyttöä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 7
Avoimen datan avulla voidaan mm. liittää esteettömyysnäkökulma palvelutietojen yhteyteen, kehittää terveyspalvelujen saavutettavuutta, lisätä kansalaisten osallistumista joukkoistamalla ja mobiilisovelluksilla, lisätä tiedon saavutettavuutta datakatalogeilla ja tiedotuksella sekä haastamalla ihmisiä luoviin tietotekoihin mm. Apps4Finland-kilpailussa.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Kun tieto vapautetaan kaikille, niin siihen pääsy ei ole vain harvojen yksinoikeus. Datan avaaminen ja helppokäyttöisten digitaalisten palveluiden kehittäminen antaa useammalle mahdollisuuden perehtyä esim. kaupunkien toimintaan ja osallistua siihen. Tasa-arvoinen päätöksenteko luo perustaa kuntalaisten tasa-arvolle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 0
Toiminnan läpinäkyvyys ja tiedon avoimuus sekä niitä hyödyntävät palvelut antavat mahdollisuuden yhä useammalle yhteiskunnallisesta asemasta tai taustasta riippumatta saada tietoa, osallistua keskusteluun sekä päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun. Kuntalaisten aktiivinen osallistaminen on entistä helpompaa ja saavutettavuus paranee. Datojen avaaminen ja mm. datajournalismi sekä tiedolla johtamisen kehittäminen tukee parempaa päätöksentekoa ja voi siten vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 6
Avoimen datan ja karttapalvelun avulla on mahdollista lisätä tietoa virkistysalueista ja niiden saavutettavuudesta (mm. joukkoliikenne). Avoimen datan palveluissa (mm. HRI ja Lounaispaikka) on jo nyt paljon mm. kulttuurimaisemaa ja rakennettua ympäristöä koskevaa dataa, joita voidaan jatkossa käyttää esimerkiksi karttapohjaisissa reittioppaissa.
Ympäristöosaaminen 0 4
Ympäristön tilaa kuvaavan datan avaaminen voi johtaa ympäristötietoisuuden kasvuun. Dataa voidaan käyttää myös ympäristöosaamisen lisäämiseen mm. ympäristö- ja luonnonvara-alan koulutuksessa. Ympäristöä koskevan datan avaaminen voi mahdollistaa uusien ympäristöteknologioiden syntymisen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

6Aika on kestävän kaupunkikehityksen strategia, jossa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit, Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. Hanke toteutti 6Aika-strategian ja sen avoin data -painopistealueen tavoitteita. Kaupunkien lisäksi hanketta toteuttivat Business Tampere, Forum Virium Helsinki Oy, Turku Science Park Oy ja Varsinais-Suomen liitto.

Hankkeen tavoitteena oli avata kaupunkien tietovarantoja avoimeksi dataksi ja liike-elämän hyödynnettäväksi. Näin hanke pyrki vauhdittamaan datapohjaisen liiketoiminnan ja osaamisen kehittymistä Suomessa sekä synnyttämään uusia työpaikkoja. Avoimen datan toimintamallista tavoiteltiin kaupungeille vakiintunutta, normaalia toimintaa. Tavoitteena oli tehdä hanketyötä avoimessa ja tiiviissä yhteistyössä kaupunkien kesken ja jakaa parhaiksi koettuja käytäntöjä ja oppeja niin hankkeen sisällä kuin ulkopuolellekin.

Kaupunkien lähtökohdat avoimeen dataan vaihtelivat suuresti: osa kaupungeista oli jo harjoittanut avoimen datan toimintamallia useita vuosia, mutta osalle aihe oli huomattavasti vieraampi. Hankkeessa kehitettiin datan avaamisen osaamista, malleja ja menetelmiä sekä lisättiin avoimen datan tietoisuutta kaupungeissa.
Hankkeen seurauksena kaupungit huomioivat laajemmin avoimen datan vaatimukset mm. strategioissaan ja ICT- ja hankintaohjeistuksissaan. Avoimen datan toimintamalli saatiin vakiinnutettua kaupunkeihin niin, että jokaisessa kaupungissa avoimen datan työ jatkuu suunnitelmallisesti ja resursoidusti myös hankkeen jälkeen.

Hankkeen aikana kaupungeissa avattiin kaiken kaikkiaan yli 500 tietoaineistoa ja rajapintaa. Dataa avattiin hyödyntäen yhdessä kehitettyjä ja sovittuja toimintamalleja, datan lisenssimalleja sekä julkaisualustoja. Datan hallittua julkaisua ja parempaa hyödynnettävyyttä ja löydettävyyttä varten kaupungit kehittivät yhteistyössä avoimen datan portaaliratkaisun. Dataportaali kuten mahdollisimman moni muukin hankkeen tuotos julkaistiin avoimella lisenssillä, mikä mahdollistaa niiden hyödyntämisen myös ulkopuolisille.

Erityistä huomioita toiminnassa kiinnitettiin harmonisoitujen rajapintojen kehittämiseen sekä yhdessä sovittuihin standardeihin, yhdenmukaisiin toimintatapoihin, parhaiden oppien ja käytäntöjen jakamiseen sekä yhdessä tekemiseen. Hanketoimijat olivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään, mikä lisäsi suuresti kaupunkien yhteistyötä. Hankkeessa tuotettiin esitesarja, jossa kerrotaan hankkeessa toteutetuista rajapinnoista, opastetaan niiden käyttöön ja avataan hankkeen aikana koetut parhaat opit ja käytännöt avoimen datan hyödyntämiseen liiketoiminnassa.

Avoimen datan tunnettuus kohderyhmässä oli hankkeen alkaessa arvioitua matalampi, joten hankkeessa panostettiin avoimen datan ja sen mahdollisuuksien tietoisuuden lisäämiseen. Tietoisuuden ja toisaalta dataliiketoimintaa harjoittavien yritysten näkyvyyden parantamiseksi hankkeessa kehitettiin DataBusiness.fi-brändi ja -sivusto, joka nostaa esiin dataan perustuvaa liiketoimintaa ja antaa ideoita datan soveltamiseen. Avointa dataa hyödyntäville yrityksille tarjottiin useita eri mahdollisuuksia näkyvyyden saamiseksi DataBusiness.fi-sivustolla sekä lukuisissa hankkeen järjestämissä tapahtumissa.

Hankkeessa toimittiin kaupunki-, yritys-, korkeakoulu- ja yhteisörajapinnassa tarjoten neuvontaa tarjolla olevaan avoimeen dataan ja sen hyödyntämiseen sekä selvitettiin ja käynnistettiin yhteistyötä. Korkeakoulujen kanssa tehtiin muun muassa kurssitoteutuksia ja yrityksille tarjottiin tukea avoimen datan hyödyntämisessä mm. koulutusten ja konsultointipalvelujen muodossa. Koulutuksissa keskityttiin esimerkiksi avoimen datan hyödyntämisessä tarvittavien työkalujen käyttöön tai analytiikkaosaamisen kehittämiseen. Yrityksiä otettiin myös mukaan avattavien rajapintojen määrittelytyöhön. Kaupunkien avaaman datan päälle syntyi hankkeen aikana yli 50 yritysten toteuttamaa sovellusta ja kuusi start-up -yritystä.