Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70012

Hankkeen nimi: SOLARLEAP Varsinais-Suomi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.6.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3 A

Puhelinnumero: 02 330 000

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: TURKU

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: RANTA SAMULI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: samuli.ranta(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403550833

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen vähentää vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Tavoitteena on myös nostaa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian osuus 20 prosenttiin energian loppukäytöstä. Yhdeksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi tämän tavoitteen saavuttamiseksi on nousemassa aurinkoenergia. Suomen lounaisrannikon vuotuinen auringonsäteilyn energiamäärä on lähes samaa luokkaa kuin Tanskassa tai Pohjois-Saksassa. Kuitenkin Suomessa on aurinkoenergiaa toistaiseksi hyödynnetty vain murto-osa näihin maihin verrattuna.

Resurssiviisaus ja hiilineutraalius ovat osa Varsinais-Suomen maakuntastrategiaa. Aurinkoenergian hyödyntämisen lisääntyminen tukee kumpaakin päämäärää. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää niin olemassa olevassa rakennuskannassa kuin uudisrakentamisessa. Energiamuotona aurinko on hiilineutraali. Avointa tietoa tuottamalla saadaan aurinkoenergian osuus nousemaan ja järjestelmien tuotto paranemaan.

Aurinkopaneelien hinta on viime vuosina selvästi laskenut ja hintataso vakiintunut. Myös kytkentä- ja säätöjärjestelmät ovat jo kehittyneitä. Pullonkaulaksi muodostuukin kokonaistoimituksen hallinta ja asennuksen laadun varmistaminen. Seurauksena tästä voivat olla tehottomasti toimivat järjestelmät tai huonosti toteutetuilla kattoasennuksilla aikaansaadut kosteusvauriot. Toisaalta myös energiayhtiöt saattavat suhtautua epäilevästi verkkoon kytkettäviin aurinkoenergian pienlaitoksiin, jos asennusten laadusta ei ole varmuutta tai niiden tuottoa ei voida luotettavasti ennakoida.


SolarLeap -hankkeella kehitetään cleantech -osaamista ja aurinkoenergian erityispiirteiden huomioimista Lounaisrannikolla. Hankkeen aikana toteutetaan:

- Aurinkojärjestelmien suunnittelukoulutus täydennyskoulutuksena
- Teknisen dokumentaation eli niin sanotun ASSER - aurinkojärjestelmän asennussertifikaatin kehitystyö
- Asennusohjeistuksen kehitystä RT-kortin muodossa ja muilla tavoilla
- Pilottitoteutuksia joissa voidaan reflektoida koulutuksen, ohjekehityksen ja dokumentaation tuloksia ja joista saadaan todennettua tietoa järjestelmien energiantuotosta


SolarLeap -hanke toteutetaan Lounaisrannikkoyhteistyönä. Varsinais-Suomessa päätoteuttajana on Turun ammattikorkeakoulu Oy ja hankekumppanina Turun ammatti-instituutti. Satakunnassa päätoteuttajana on Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy ja hankekumppanina Länsirannikon Koulutus Oy WinNova.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Varsinais-Suomalaiset yritykset joilla jo on aurinkoenergiaa hyödyntävää liiketoimintaa tai jotka suunnittelevat aloittavansa sellaista. Kyseeseen tulevat esimerkiksi LVI-alan suunnittelutoimistot, laitevalmistajat, tukkuliikkeet ja asennusliikkeet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillinen kohderyhmä ovat energiayhtiöt, joiden verkkoon aurinkoenergian pientuotantolaitokset kytketään. Toinen välillinen kohderyhmä ovat kuntien lupaviranomaiset, jotka päättävät aurinkoenergiajärjestelmien asennusten vaatimista rakennus- ja toimenpideluvista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 293 786

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 293 053

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 403 694

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 413 694

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi, Satakunta

Seutukunnat: Turun, Salon, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen, Rauman, Porin, Pohjois-Satakunnan, Loimaan

Kunnat: Mynämäki, Oripää, Rauma, Siikainen, Kustavi, Nakkila, Lieto, Pomarkku, Masku, Koski Tl, Pori, Taivassalo, Harjavalta, Vehmaa, Kokemäki, Pyhäranta, Paimio, Ulvila, Kankaanpää, Säkylä, Kemiönsaari, Salo, Pöytyä, Turku, Rusko, Aura, Somero, Huittinen, Sauvo, Eura, Merikarvia, Naantali, Nousiainen, Kaarina, Parainen, Jämijärvi, Laitila, Karvia, Loimaa, Raisio, Uusikaupunki, Eurajoki, Marttila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
SolarLeap –hankkeen kohderyhmät voidaan sukupuolten tasa-arvon kannalta jakaa kolmeen tarkasteluryhmään. Nämä ryhmät ovat järjestelmien asennusta tai suunnittelua tekevät yritykset, ammattikorkeakoulun opiskelijat ja muut sidosryhmät. LVI-alan asennus- ja suunnitteluyrityksissä ei ole olemassa tutkittua tietoa sukupuolijakaumasta, mutta kokemusperäisesti tiedetään alan olevan hyvin miesvaltainen. Turun ammattikorkeakoulun tekniikan alan insinöörikoulutukseen opiskelijoista on naisia noin 10 %. Energia- ja ympäristötekniikan koulutusalalla opiskelijoista naisten osuus on kuitenkin noin 45 %. On myös havaittavissa että naisopiskelijoilla on hieman miehiä suurempi halukkuus hakeutua suunnitteluopintoihin ja -työtehtäviin. Energiayhtiöiden päätöksentekijöiden sukupuolijakauma on tilastotietojen perusteella vahvasti miesvoittoinen. Järjestöissä ja muissa kolmannen sektorin toimijoissa taas sukupuolijakauma on yleensä naisvoittoinen. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan pohjoismaissa naiset ovat miehiä valmiimpia muuttamaan omaa käyttäytymistään energiaa säästäväksi. Miehillä on kuitenkin vahva asema ilmastonmuutosta koskevissa päätöksentekoprosesseissa. (Equalclimate – Kiinnostavia lukuja energian ja sukupuolen välisestä yhteydestä)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Asennus- ja suunnitteluyritysten sukupuolijakauman miesvoittoisuus voidaan huomioida koulutusmarkkinointia suunniteltaessa. Ammattikorkeakoulun naisopiskelijoiden osoittama kiinnostus energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmaan ja suunnittelukoulutukseen yleensä ovat voimavaroja joiden avulla aurinkoliiketoiminnan sukupuolten tasa-arvoa voidaan toteuttaa. Hankkeen valtavirtaistavaa puolta voidaan myös vahvistaa ottamalla seminaari- ja ohjausryhmätyöskentelyyn mukaan kolmannen sektorin edustajia. Naisten myönteisempi suhtautuminen ilmastonmuutosta torjuviin päätöksiin kannustaa sukupuolisen tasa-arvon edistämiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ei ole ensisijaisesti sukupuolten tasa-arvoon kohdistuva.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 10
Aurinkoenergian hyödyntämisen lisääntyminen edistää suoraan luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 10
Aurinkoenergia on hiilineutraali ja päästötön energiamuoto.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 5
Aurinkoenergian käytön lisääntyminen, yhdessä muiden hiilineutraalien kasvihuonepäästöttömien energiamuotojen kanssa, edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä pitkällä aikavälillä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 8
Aurinkoenergia vähentää ilmansaasteiden ja kasvihuonekaasujen tuottoa, kun saastuttavia, pienhiukkasia tuottava energianlähteitä voidaan korvata aurinkoenergialla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoraa vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 6
Aurinkoenergian hyödyntämisen yhteydessä suunnitellaan yleensä myös energiankäyttöä ja jätteiden tuottoa vähentäviä ratkaisuja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Aurinkoenergia on 100% uusiutuvaa energiaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Aurinkoenergian pientuotannon lisääntyminen edesauttaa suoraan paikallisen yritystoiminnan kehittymistä. Kaikki suunnittelu, valvonta ja asennustyö tullaan jatkossakin tuottamaan paikallisesti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 6
Hanke tuottaa aurinkoalan tietotaitoa, ohjeita ja dokumentaatiota.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei suoria vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Paikallinen yritystoiminta saa uusia markkinoita ja sen kilpailukyky paranee. Tämä heijastuu suoraan alueen hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 3 4
Hankeessa toteutetaan kauttaaltaan valtavirtaistamisen periaatteita. Nykyisellään hyvin miesvaltaisella alalla on suuri potentiaali tasa-arvon kehittymiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 4
Verkkoyhtiöiden ja lupaviranomaisten käytäntöjä saadaan yhdenmukaistumaan, mikä parantaa alueellista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 2 3
Hankkeen toteutuksessa otetaan huomioon kulttuuriympäristön asettamat vaatimukset. Hankkeen toimesta aurinkoenergiajärjestemien näkyvyys lisääntyy, mikä parantaa aurinkoenergian hyväksyttävyyttä. Tiedostamalla aurinkojärjestelmien asennusten esteettiset ja maisemakuvalliset haasteet, voidaan välttää negatiiviset vaikutukset maisemakuvaan.
Ympäristöosaaminen 5 10
Kestävän energiantuotannon osaaminen edistyy merkittävästi alueella. Hankkeella saadaan aikaan hyvä pohjaosaaminen, jonka päälle voidaan rakentaa tulevia koulutuksia ja projekteja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

SolarLeap Varsinais-Suomi -hankkeella kehitettiin cleantech -osaamista ja aurinkoenergian erityispiirteiden huomioimista Varsinais-Suomessa. Ennen Solarleap-hankkeen aloittamista tunnistettiin aurinkoenergian laajamittaisemman hyödyntämisen pullonkauloiksi Suomessa muun muassa suunnitteluosaaminen, kokonaistoimituksen hallinnan, asennustyön laadunvarmistuksen ja dokumentoinnin puutteet. Näihin haasteisiin hanke pyrki vastaamaan.

Heti hankkeen alussa järjestettiin yrityksille ja oppilaitoksille suunnattu aurinkoenergiakoulutus yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen avulla saatiin aikaan kick start alan kehitykseen Varsinais-Suomessa.

Hankkeen toimesta tuotettiin käsikirjoitukset uusiin aurinkosähkön ja aurinkolämmön RT-ohjeisiin. Tätä kautta uudet aurinkoenergiaohjeet leviävät laajalti suunnittelijoiden, rakentajien ja rakennuttajien käyttöön. Uusi ajantasainen ohje toimii suunnittelun ja rakennuttamisen ohjenuorana ja parantaa omalta osaltaan järjestelmien luotettavuutta ja pitkäikäisyyttä Suomen olosuhteissa.

Hankkeen aikana toteutetuissa 10 pilottiasennuksessa kehitettiin järjestelmien suunnittelua ja ohjeistusta yhteistyössä osatoteuttaja Turun ammatti-instituutin kanssa, jonka päävastuulla asennukset olivat. Hankeen toteuttamien pilottikohteiden seurantatieto on julkisesti saatavilla osoitteesta http://turun.solarlog-web.eu. Tietoa kerätään useiden vuosien ajan, joten sitä voidaan jatkossa hyödyntää myös alan tutkimuksessa.

SolarLeap -hanke toteutettiin Lounaisrannikkoyhteistyönä. Varsinais-Suomessa päätoteuttajana oli Turun
ammattikorkeakoulu Oy ja hankekumppanina Turun ammatti-instituutti.