Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70013

Hankkeen nimi: SparkUp Portti

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.6.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: Brahea-keskus, Kehittämispalvelut

Puhelinnumero: 040 542 4620

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: Turun yliopisto

WWW-osoite: http://brahea.utu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuomas Ranti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuomas.ranti(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 041 504 7855

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Turku Science Park Oy Ab, 2322323-1
Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy/Humanistinen ammattikorkeakoulu/ Turun TKI-HUMAK Meri, 1474763-1
Turun ammattikorkeakoulu Oy, 2528160-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

SparkUp Portti -hanke on valmisteltu yhteistyössä Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Humanistisen ammattikorkeakoulun, Turku Science Park Oy:n ja Turun Seudun Kehittämiskeskuksen asiantuntijoiden kesken. Hankkeen sisältö linkittyy erityisesti Turun seudun yrityspalveluiden uudelleen järjestelyihin, alueen uuden yrityskehitysympäristö Ahjon suunnittelutyöhön, Korkeakoulukumppani-palvelun tehostamiseen sekä Opiskelijakaupunki Turku - Ready Study Go Turku -toiminnan kehittämiseen.

HAASTEET
Turun seudun ja Varsinais-Suomen elinkeinoelämä on rakennemuutoksen kourissa. Suuret työllistäjät ovat häviämässä ja tulevaisuuden menestysaloja ja uusia yrittäjiä etsitään. Olemassa olevatkin yritykset kaipaavat uusia tuote- ja palveluinnovaatioita sekä prosessi- ja resurssitehokkuutta kilpailukykynsä säilyttämiseksi ja uusien markkinoiden valloittamiseksi. Erityisesti yrittäjät ja alkavat ja toimivat pk-yritykset kaipaavat tukea kasvunsa vauhdittamiseksi.

Turun kuudessa korkeakoulussa opiskelee noin 40 000 opiskelijaa, joiden joukossa on noin 4 000 ulkomaista vaihto- ja tutkinto-opiskelijaa noin 100 eri maasta. Tämä opiskelijajoukko on valtava uutta luova, monialainen ja kansainvälinen osaamispotentiaali koko Turun kaupunkikehitykselle ja maakunnan elinkeinoelämälle. Keskeisenä haasteena on se, että yrittäjät ja pk-yritykset eivät tunne opiskelijayhteistyön mahdollisuuksia eivätkä täten osaa hyödyntää opiskelijoiden osaamista. Opiskelijoiden osaamista ei ole tuotteistettu palveluiksi riittävällä tarkkuudella.

Tiivistäen SparkUp Portti -hankkeen toimenpiteiden kautta haetaan ratkaisua viiteen ajankohtaiseen haasteeseen:

1. Varsinaissuomalaiset yrittäjät sekä alkavat ja toimivat pk-yritykset kaipaavat uusia ja ennakkoluulottomia avauksia kilpailukykynsä, kasvunsa ja kansainvälistymisensä edistämiseksi.

2. Monialainen lähestymistapa ongelmien ratkaisussa ja kehittämistoiminnassa tuottaa uusia innovaatiota, mutta liian usein haasteita ratkotaan sovinnaisesti ja perinteisin tavoin toimi- ja koulutusaloittain.

3. Korkeakouluopiskelijat muodostavat monialaisen ja kansainvälisen osaamispotentiaalin, jota ei ole Varsinais-Suomessa pystytty hyödyntämään tehokkaasti yritysten kehittämistoimissa.

4. Yritykset eivät tunne riittävän hyvin opiskelijayhteistyön mahdollisuuksia. Opiskelijayhteistyöltä puuttuvat tuotteistetut palvelut ja yhteistyön muodot ovat vielä liian yksipuolisia eivätkä siten sovellu kaikkien yrittäjien ja yritysten käyttöön.

5. Maakunnan elinvoimaisuus kaipaa uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä, mutta alueen yhtenäinen opiskelijalähtöisen yrittäjyyden polku puuttuu, eivätkä korkeakouluopiskelijat löydä yrittäjyyden tukipalveluja kootusti. Lisäksi potentiaalisia liiketoimintaideoita hukataan monissa opiskelijavetoisissa yritysprojekteissa, koska mekanismi liiketoimintapotentiaalin tunnistamiseksi ja eteenpäin viemiseksi puuttuu.

TAVOITTEET

SparkUp Portti -hankkeen päätavoitteena on edistää yrittäjien ja alkavien ja toimivien pk-yritysten kilpailukykyä, kasvua ja kansainvälistymistä sekä vahvistaa ja monipuolistaa Turun seudun yrityspalvelukokonaisuutta ja alueelle suunniteltavaa uutta yrityskehitysympäristö Ahjoa valjastamalla monialaiset opiskelijatiimit luomaan kasvua ja haastamaan yritysten olemassa olevia ja perinteisiä toimintatapoja. Päästäkseen päätavoitteeseensa SparkUp Portti -hankkeen yksilöidyt tavoitteet ovat:

1. toteuttaa monialaisten opiskelijatiimien voimin asiakasprojekteja erityisesti yrittäjien ja pk-yritysten toimeksiannoista ja saavuttaa niissä tuloksia, jotka kehittävät yritysten palveluja, tuotteita ja/tai toimintaprosesseja,

2. tuotteistaa korkeakouluopiskelijoiden monialainen osaaminen valittujen teemojen osalta osaksi Turun seudun yrityspalveluita ja yrityskehitysympäristö Ahjoa ja näin parantaa opiskelijayhteistyön tunnettuutta ja hyödynnettävyyttä,

3. kehittää korkeakoulujen sisäistä ja korkeakoulujen ja Turun seudun yrityspalveluiden ja yrityskehitysympäristö Ahjon välistä palveluprosessia opiskelijatoimeksiannoissa sekä tukea korkeakoulujen mahdollisuutta toteuttaa nykyistä enemmän ja laajemmalla rintamalla opiskelijalähtöisiä yritysprojekteja,

4. tuottaa uusia opiskelijayhteistyön toimintamuotoja, joissa yhdistyvät monialainen ja kansainvälinen osaaminen ja jotka soveltuvat entistä useamman yrityksen ja yrittäjän toimintaympäristöön ja tarpeeseen sekä

5. luoda saumaton opiskelijalähtöisen yrittäjyyden polku erilaisista toimeksiantoprojekteista yrityskehityspalveluiden pariin ja näin edistää opiskelijalähtöistä yrittäjyyttä.

TOIMENPITEET

SparkUp Portti -hankkeen toimenpiteet on jaettu kuuteen toimintakokonaisuuteen:

1. Yritysten kehittäminen ja kasvu opiskelijoiden toteuttamin kehittämisprojektein
2. Palvelukuvausten, -prosessin ja -lupauksen kehittäminen monialaisesta opiskelijaosaamisesta
3. Uusien yhteistyömuotojen tuottaminen opiskelijavetoisien toimeksiantoprojektien toteutukseen
4. Uuden opiskelijalähtöisen yrittäjyyden edistäminen
5. Opiskelijavetoisten toimeksiantoprojektien vaikuttavuuden arviointi
6. Hankehallinnon ja viestinnän toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteiden varsinaisina kohderyhminä ovat a) varsinaissuomalaiset pk-yritykset ja yrittäjät, b) alueen korkeakoulut ja niiden opetushenkilöstö, opiskelijat sekä yritysyhteistyön asiantuntijat ja vastuuhenkilöt sekä c) alueen yrityspalvelujen piiriin kuuluvat toimijat ja yritys- ja elinkeinoasiamiehet.

TULOKSET

SparkUp Portti -hankkeen konkreettiset tulokset ovat:

1. Toimeksiantoprojektit ja niiden tulokset: 40 asiakasprojektia valituista teemakokonaisuuksista 3-5 opiskelijan monialaisten ja kansainvälisten tiimien toteuttamina.

2. Palvelukuvaukset, -prosessi ja -lupaus: Tuotteistetut palvelukuvaukset valituista kolmesta teemakokonaisuudesta, kuvaus korkeakoulujen sisäisestä sekä korkeakoulujen ja yrityspalvelujen välisestä palveluprosessista ja palvelulupaus tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti.

3. Uudet yhteistyömuodot: Uusia erilaisille yrityksille ja eri tarpeisiin soveltuvia opiskelijayhteistyön muotoja ja toteutusmalleja, jotta palvelut voidaan toteuttaa 4-5 vaihtoehtoisen yhteistyömuodon kautta hankkeen jälkeen.

4. Tunnistetut liiketoimintaideat ja yrittäjyyden polku: Neljä yrittäjyystietoiskujen sarjaa (yhteensä 12 tapahtumaa), uusia yrityskehitysympäristö Ahjon palvelujen piiriin ohjattuja liiketoimintaideoita ja kuvaus opiskelijalähtöisen yrittäjyyden polusta.

5. Selvitys toiminnan vaikuttavuudesta ja indikaattorit: Selvitys, jossa arvioidaan opiskelijavetoisten toimeksiantoprojektien lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia asiakasyrityksissä ja lista tuloksellisuus indikaattoreista.

6. Hankehallinnon ja viestinnän tulokset: Hankkeen hallinnolliset ohjeet ja raportit sekä viestintä- ja arviointimateriaalit

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:
a) Varsinais-Suomen alkavat ja toimivat pk-yritykset sekä yrittäjät
b) Turun korkeakoulut ja niiden opetushenkilöstö, opiskelijat sekä yritysyhteistyön asiantuntijat ja vastuuhenkilöt
c) Varsinais-Suomen ja erityisesti Turun seudun yrityspalveluiden piiriin kuuluvat toimijat ja yritys- ja elinkeinoasiamiehet

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
a) Varsinaissuomalaiset työnantajat (muut kuin varsinaisen kohderyhmän piiriin kuuluvat)
b) Korkeakoulujen muu kuin varsinaisen kohderyhmän piiriin kuuluva henkilöstö
c) Turun kaupunki

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 313 939

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 310 150

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 438 484

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 433 395

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Loimaan, Salon, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen

Kunnat: Sauvo, Pyhäranta, Salo, Lieto, Kemiönsaari, Pöytyä, Rusko, Paimio, Taivassalo, Kustavi, Aura, Masku, Oripää, Vehmaa, Turku, Somero, Koski Tl, Mynämäki, Nousiainen, Naantali, Uusikaupunki, Marttila, Parainen, Loimaa, Laitila, Raisio, Kaarina

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelun yhteydessä toteuttajat ovat tehneet toimintaympäristön analyysin sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolten tasa-arvo, tasa-arvo laajemmin sekä yhdenvertaisuus ovat sekä hankkeessa kantavia toiminnan periaatteita että yritysten suuntaan arvokasta ymmärryksen kehittämistä. Ne nivoutuvat avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteisiin, jotka ovat osa kestävää kehitystä (kulttuurisen ja sosiaalisen vastuun osalta). Käytännössä nämä näkökulmat huomioidaan läpi hankkeen toiminnan. Toteutetun analyysin perusteella SparkUp Portti -hankkeessa sukupuolinäkökulman keskeinen kysymys on siinä, että tiettyihin toimeksiantoihin hakeutuu sangen strereotyyppisesti joko mies- tai naisopiskelijoita. Tyypillisesti teknologiavetoisiin toimeksiantoihin on ollut enemmän mies- kuin naishakijoita. Stereotyyppisenä esimerkkinä pienet konepajayritykset, joihin on usein helpompi löytää mies- kuin naisopiskelija. Tämä epäsuhta hakijamäärissä johtuu todennäköisimmin siitä, että naisopiskelijat tunnistavat tyypillisesti miesopiskelijoita heikommin omaa teknologista ja teknistä osaamistaan, ja hakeutuvat siksi toimeksiantoihin joihin vaaditaan ensisijaisesti muun tyyppistä osaamista (esim. viestintäosaaminen). Joskus on myös niin, että tietyt toimeksiantajat hakevat tahtomaankin tietyn sukupuolen edustajia, joiden kanssa kokevat itse tulevansa helpommin juttuun. Lisäksi on osoitettu, että miesopiskelijat ovat jonkin verran enemmän yrittäjähenkisiä kuin naisopiskelijat, minkä vuoksi hankkeen yrittäjyyttä edistävissä toimenpiteissä kannetaan erityistä vastuuta sukupuolinäkökulmasta. Hanke ottaa huomioon tehdyn analyysin tulokset ja korostaa toimeksiantojen opiskelijavalinnoissa ennen kaikkea opiskelijan osaamisen merkitystä. osaamisen ja opiskelijan kiinnostuksen merkitystä. Näiden tärkeydestä viestitään myös toimeksiantajan suuntaan. Opiskelijan työllistymisen kannalta on tärkeää, että he katsovat ennakkoluulottomasti myös vieraampia toimintaympäristöjä. Hanke kannustaa tähän. Hankkeen muut tulokset ovat yhdenvertaisesti miesten ja naisten hyödynnettävissä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: 1. Hanke pyrkii tukemaan opiskelijoiden oman osaamisen tunnistamista. Erityisesti kohteena on anisopiskelijoiden teknisen ja teknologisen osaamisen tunnistamisen tukeminen. Opettajien tehtävänä on kannustaa naisopiskelijoita hakemaan tehtäviin, joissa vaaditaan teknistä osaamista. Opettajan kannustus paitsi lisää naishakijoita, myös auttaa naisopiskelijoita tunnistamaan omaa teknistä osaamistaan. 2. Toimeksiantajien suuntaan viestitään ensisijaisesti opiskelijoiden osaamisesta. Toimeksiantaja voi etsiä stereotyyppisesti insinööri(mies)opiskelijaa, mutta hankkeen tehtävänä on tukea osaamiseen perustuvaa työllistymistä. Hanke pyrkii tarjoamaan toimeksiantajalle ”oikeanlaisen tyypin” haettavaan tehtävään, ilman sukupuolisidonnaisia ennakkokäsityksiä. Tarvittaessa hanke tarjoaa tehtävän käynnistysvaiheessa lisätukea niihin tehtäviin, joissa opiskelijalla ja toimeksiantajalla on vaikeuksia päästä alkuun. 3. Hankkeen yrittäjyyteen kannustavissa toimenpiteissä kiinnitetään erityistä huomiota naisopiskelijoiden rekrytointiin. Opiskelijan työllistymisen kannalta on tärkeää, että he tunnistavat oman osaamisensa ja osaavat sanoittaa sen työnantajalle. Teknisillä aloilla naisten työllistyminen poikkeaa miesten työllistymisestä ja urapolut ovat keskiarvoisesti erilaisia. Hanke pyrkii tukemaan koulutuksen tasa-arvoisuutta niin, että korkeakouluista valmistuvat nais- ja miesopiskelijat saisivat samanlaiset lähtökohdat työuralleen. Hanke seuraa toiminnan vaikutuksia ja eri toimenpiteisiin osallistuneiden sukupuolta ja ryhtyy lisätoimenpiteisiin, jos siihen on tarvetta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta ko. tavoite kulkee mukana läpi hankkeen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 4
Hankkeessa on kohdistettu erityinen huomio kestävän kehityksen tavoitteeseen. Yhtenä SparkUp Portti -toiminnan teemana/kohteena on ympäristöliiketoiminta, joka on yritysten kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Ympäristöliiketoiminnan arvioidaan olevan lähivuosikymmeninä yksi nopeimmin kasvavista toimialoista maailmassa, ja se on kannattavaa sekä taloudellisesti että ekologisesti. Hanke näin ollen valmistaa sekä opiskelijoita että alueen yrityksiä paremmin vastaamaan kestävän kehityksen haasteisiin. Ympäristöliiketoiminta ja erityisesti resurssitehokkuus tähtäävät luonnonvarojen kestävään käyttöön. Yritysten materiaalivalinnoilla, kulutetun materiaalin määrällä ja materiaalien uusiokäytöllä, uudelleen käytöllä ja kierrättämisellä on suoria vaikutuksia luonnonvarojen kulutukseen. Tämän vuoksi on tärkeää herkistää yritykset ajattelemaan materiaaleja ja auttaa heitä kehittämään omaa toimintaansa tämän saralla. Tämä näkökulma on keskiössä opiskelijoiden toteuttamissa toimeksiannoissa, joissa resurssitehokkuus ja ympäristöliiketoiminta ovat teemana.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 4
Hankkeessa tuotteistetaan monialaisten opiskelijatiimien osaamista kolmentyyppisten teemojen/yrityshankkeiden osalta ja niistä yksi on ympäristöliiketoiminta ja resurssitehokkuus. Ympäristöliiketoiminta ja resurssitehokkuus edistävät ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä. Yrityksien materiaali- ja energiatehokkuus vaikuttavat kasvihuonepäästöjen muodostumiseen. Energiatehokkuus ja käytettävän energian valinnalla sekä materiaalivalinnoilla (ml. kierrätysraaka-aineet) yritys voi vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä. Näihin teemoihin liittyy paljon pieniä ja vähän isompia selvitys- ja kehittämistarpeita, joita monialaiset opiskelijaryhmät voivat luontevasti tehdä. Yritystoimeksiantojen valitsemisessa käytetään kriteeristöä, jossa ensisijaisina valintaperusteina ovat toimeksiannon soveltuvuus monialaisen opiskelijaryhmän toteutettavaksi ja toimeksiannon tuottama osaaminen sitä toteuttaville opiskelijoille. Näiden lisäksi, valinnassa painotetaan pieniriskisiä toimeksiantoja, joiden onnistumisen edellytykset ovat hyvät. Valintakriteerien ohella, valinnassa painotetaan kestävän kehityksen arvoja: valintakriteerein tasaveroiseen asemaan asettuvista toimeksiannoista etusijalle laitetaan se, jolla katsotaan olevan suurin merkitys kestävän kehityksen kannalta. Lisäksi voidaan todeta, että hanke pyrkii omalla toiminnallaan minimoimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien kehittymistä kestävän kehityksen mukaisilla toimistokäytännöillä, matkustamisen minimoimisella, sekä tilaamalla painotuotteita vain tarpeeseen, vaikka isommalla tilausmäärällä päästäisiin edullisempaan hintaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on käsite, jolla laajimman määritelmän mukaan tarkoitetaan kaikkea elollisen luonnon monipuolisuutta. Tämä teema siis koskee käytännössä kaikkia yrityksiä, jos ei muuten niin henkilökunnan/asiakkaiden kautta ja se on osa ympäristöliiketoiminnan kokonaisuutta. Luonnon monimuotoisuus on vain melko vähän tunnettu teema. Se antaa yrityksille sekä haasteita että mahdollisuuksia. SparkUP Portin toiminnassa voidaan vahvistaa tämän aihepiirin osaamista yrityksissä opiskelijaprojektien muodossa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 4
Hankkeessa tuotteistetaan monialaisten opiskelijatiimien osaamista kolmentyyppisten teemojen/yrityshankkeiden osalta ja niistä yksi on ympäristöliiketoiminta ja resurssitehokkuus. Näin ollen hankkeessa toteutetaan varmuudella opiskelijavetoisia projekteja, joiden avulla voidaan vähentää pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa rasitusta esimerkiksi neuvomalla yrityksiä projektitoiminnan puitteissa puhdistus- ja suodatusjärjestelmistä ja niiden käyttöönotossa. Ylipäätään kaikkien haitallisten aineiden päästöjen vähentämiseen tähtäävä toiminta kuuluu ympäristöliiketoiminnan lisäämisen tavoitteisiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Natura 2000 -ohjelma on myös osa ympäristöliiketoiminnan kokonaisuutta. Se on teema, josta alueen pk-yritykset eivät ole kovinkaan selvillä. Teemaa on helppo ja luonteva pilkkoa projektitoiminnan puitteissa selvitysten aiheiksi, joissa opiskelijat tukevat pk-yritysten valmiuksia ottaa Natura 2000 huomioon.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Hankkeessa tuotteistetaan monialaisten opiskelijatiimien osaamista kolmentyyppisten teemojen/yrityshankkeiden osalta ja niistä yksi on ympäristöliiketoiminta ja resurssitehokkuus. Näin ollen hankkeessa toteutetaan varmuudella opiskelijavetoisia projekteja, jotka edistävät asiakasyritysten resurssitehokkuutta, millä vaikutetaan suoraan yrityksissä tai niiden tuotteiden ja palveluiden synnyttämään jätteen määrään, materiaalien hyödyntämiseen ja kierrättämiseen sekä energia ja materiaalitehokkuuteen. Lisäksi voidaan todeta, että hanke pyrkii itse edistämään kestävää kehitystä ja vähähiilisyyttä toimistokäytännöissä ja muun muassa tilaamalla painotuotteita vain tarpeeseen, vaikka isommalla tilausmäärällä päästäisiin edullisempaan hintaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 5
Hankkeessa tuotteistetaan monialaisten opiskelijatiimien osaamista kolmentyyppisten teemojen/yrityshankkeiden osalta ja niistä yksi on ympäristöliiketoiminta ja resurssitehokkuus. Näin ollen hankkeessa toteutetaan varmuudella opiskelijavetoisia projekteja, jotka edistävät asiakasyritysten ympäristöliiketoimintaa ja resurssitehokkuutta, joilla on suora kytkös energiatehokkuuteen ja sen edistämiseen. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen edellyttää uutta teknologiaa ja uusia innovaatioita.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa Varsinais-Suomen elinkeinorakennetta ja auttaa paikallisia alkavia ja pk-yrityksiä hyödyntämään paikallisten korkeakoulujen palveluita. Koska tietoa paikallisten korkeakoulujen palveluista ei ole tuotteistetusti saatavilla, hakevat yritykset usein palveluita kauempaa, mikä ei ole kestävän kehityksen kannalta järkevää. Samalla verkotetaan tarpeen mukaan paikallisia yrityksiä keskenään. Parannettaessa opiskelijayhteistä koskevan tiedon saavutettavuutta ja tunnettuutta autetaan yrityksiä löytämään paremmin paikalliset palvelut. Monialaisten ja kansainvälisten opiskelijatiimien toteuttamat toimeksiantoprojektit auttavat toivottavasti kehittämään alueen elinkeinoja. Toimeksiantoprojekteista nykyistä paremmin tunnistetut liiketoiminnan uudet avaukset ja yhteistyö yrityskehitysympäristö AHJOn kanssa monipuolistaa toivottavasti varsinaissuomalaista elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
Yrityksiltä tulevissa toimeksiannoissa opiskelijaryhmän tehtävänä saattaa olla esimerkiksi uusien mobiili- ja sähköisten palveluratkaisujen tai sähköisen markkinoinnin kehittäminen, mikä vähentää yritysten tarvetta esimerkiksi painettuun markkinointimateriaaliin. Tässä nuoret opiskelijat ovat usein sangen nokkelia ja tällaiset toimeksiannot pienentävät yritysten hiilijalanjälkeä. Osa hankkeessa toteutettavista palveluista on tutkimusta, jonka tulokset ovat tässä mielessä aineettomia. Tulosten avulla kuitenkin voidaan yrityksissä tehdä merkittäviäkin päätöksiä uusien aineettomien tuotteiden ja palvelujen jatkokehittämisestä, joten hankkeen avoin yhteistyö voi olla merkittäväkin vaikuttaja tässä mielessä.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Osa yritysten toimeksiantoprojekteista liittynee yrityksen toimintaprosessien kehittämiseen, missä osana voi olla yritysten logistiikka ja liikkuminen. Uusilla sähköisillä ratkaisuilla ja esimerkiksi etäneuvotteluyhteyksien tehokkaalla käytöllä yritykset voivat säästää mittavia summia ja samalla ne tukevat alueen vähähiilisyyttä. Näin ollen hanke voi tukea energia- ja resurssitehokkuutta sekä vähähiilisyyttä ainakin välillisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Hanke tukee hyvinvoinnin edistämistä monin tavoin mm. - toimeksiantoprojektien toteuttaminen antaa opiskelijoille mahdollisuuden osallistua työelämän kehittämiseen ja parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan - opiskelijayhteistyötä koskevan tiedon saavutettavuuden ja tunnettuuden parantaminen alkavien ja pk-yritysten kentässä on hankkeen keskeisiä tavoitteita ja voi edistää erityisesti yrityksen taloudellista elinkelpoisuutta - luovuus on avainasemassa, kun monialaiset opiskelijatiimit etsivät uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja alkavien ja pk-yritysten kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälistymisen kehittämiseksi. - kasvun ja kilpailukyvyn parantuminen edistää yrittäjien ja yritysedustajien hyvinvointia työpaikkojen uhkaa koskevien paineiden vähetessä.
Tasa-arvon edistäminen 1 2
Koottaessa monialaisia opiskelijatiimejä yritysten toimeksiantoprojekteihin häivytetään sukupuolijaottelu ja -ajattelu ja kootaan tiimit opiskelijoiden osaamisen ja kiinnostuksen sekä toimeksiannon tarpeiden perusteella niin, että tiimissä olisivat edustettuina sekä mies- että naisopiskelijat. Samoin pyritään poistamaan stereotyyppiset jaottelut naisten ja miesten töistä ja annetaan avoimen opiskelijahaun kautta kaikille yhtäläinen mahdollisuus tarttua haasteisiin, jolloin toimeksiannoista mahdollisesti poikivat lisätyöt ja työllistymismahdollisuudet jakautuvat tasaisesti. Hankkeessa tuotettavat palvelut on tarkoitettu yhtäläisesti sekä mies- että naisopiskelijoille ja -yrittäjille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Toimeksiantoprojektit avataan korkeakoulujen ulkomaisilla vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille ja ulkomaisille opiskelijoille tarjotaan yhdenvertainen mahdollisuus osallistua toimeksiantojen toteutukseen osaamisensa ja kiinnostuksensa puitteissa. Monikulttuurisissa tiimeissä suomalaisten opiskelijoiden ymmärrys kulttuurien kohtaamisesta, ja taidot toimia monikulttuurisessa ympäristössä lisääntyvät. Samalla kehittyvät toimeksiantajien monikulttuurisuustaidot. Toimeksiantoprojektien ansiosta turkulaisten korkeakoulujen ulkomaisilla vaihto- ja tutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua suomalaisten yritysten haasteisiin ja saada jalka suomalaisen työn oven väliin. Tämä edistää heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhteistyö suomalaisten opiskelijoiden kanssa auttaa heitä ymmärtämään suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän tapoja ja arvoja.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät kohdistu kulttuuriympäristöön tai niin ei ainakaan nähdä valmisteluvaiheessa.
Ympäristöosaaminen 4 6
Hankkeessa tuotteistetaan monialaisten opiskelijatiimien osaamista kolmentyyppisten teemojen/yrityshankkeiden osalta ja niistä yksi on ympäristöliiketoiminta ja resurssitehokkuus. Näin ollen hankkeessa toteutetaan varmuudella opiskelijavetoisia projekteja, jotka edistävät asiakasyritysten ympäristöosaamista. Ympäristöliiketoiminta ja resurssitehokkuus edistävät ympäristöjärjestelmien käyttöönottoa, ympäristöosaamisen ja tietoisuuden vahvistumista. Ympäristöteknologiaa suunnittelevat, valmistavat tai hyödyntävät yritykset tekevät ympäristöliiketoimintaa ja näin ollen ne liittyvät suoraan hankkeeseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke toteutettiin Turun korkeakoulujen yritysyhteistyön edistämiseksi. Hankkeella pyrittiin lähentämään korkeakouluopiskelijoita ja alueen yrityksiä sekä löytämään yhteistyölle uusia muotoja. Yritysten suuntaan opiskelijoiden resursseja pyrittiin markkinoimaan ja tekemään tunnetuksi. Yhteistyö tarkoitus oli toisaalta avata opiskelijoille uusia mahdollisuuksia yrityksissä ja toisaalta löytää yrityksiin ideoita, uusinta tietoa sekä tekijöitä.

Hankkeen aikana opiskelijaryhmät toteuttivat yrityksien antamia työtoimeksiantoja. Toimeksiantoja toteutettiin hankkeen aikana 110 % asetettuihin tavoitteisiin nähden, määrälliset ja laadullisten vaikutukset ollen positiivisia. Sisällöllisesti toimeksiantoprojektit vastasivat hyvin hankkeen teemoja tietotekniikan laaja-alainen hyödyntäminen, ympäristöliiketoiminnan ja resurssitehokkuuden kehittäminen sekä markkinoinnin kehittäminen. Projektit toteutettiin mahdollisuuksien mukaan kansainvälisissä ja monialaisissa tiimeissä. Hankkeen kokemusten perusteella tulevaisuudessa olisi syytä entistä enemmän miettiä ratkaisuja, kuinka korkeakoulujen eri yksiköiden ja korkeakoulujen välinen yhteistyö saataisiin entistä jouhevammaksi ja joustavammaksi niin, että asiakkaan tarpeisiin saadaan vastattua mahdollisimman ripeässä aikataulussa.

Hankkeessa tuotettiin valittuihin toimeksiantoteemoihin (ICT, markkinointi ja resurssitehokkuus) asiakaslähtöiset palvelukuvaukset, -prosessit ja -lupaukset, jotta korkeakouluopiskelijoiden osaamista pystyttäisiin tarjoamaan osana alueen yrityspalveluja sekä aloittaville tai jo pidempään toimineille yrityksille. Hankkeen loputtua palvelukuvaukset ovat osa maakunnan yritysneuvojien työkalupakkia, jonka avulla he pystyvät kertomaan nykyistä täsmällisemmin niistä mahdollisuuksista, joita opiskelijayhteistyö tarjoaa. Toisaalta palvelukuvausten avulla asiakkaat pystyvät nykyistä paremmin arvioimaan opiskelijayhteistyön hyödynnettävyyttä omassa toiminnassaan. Hankkeessa myös kehitettiin kohderyhmien osaamista järjestämällä yrittäjyystietoiskuja.

Hankkeessa kehitettiin lisäksi palvelukuvausten edellyttämä korkeakouluttainen sisäinen palveluprosessi (tilaaja-tuottaja -malli), joka kuvaa korkeakoulujen prosessin keskeiset toimijat, vaiheet ja seurantapisteet ja mahdollistaa täsmällisten palveluiden tarjoamisen alueen yrityksille. Palveluprosessin kehittämisessä olennaista oli korkeakoulujen välinen yhteistyö. Palvelukuvauksia ja -prosessia testattiin toimeksiantojen toteutuksessa yhteistyössä turkulaisten korkeakoulujen kanssa. Tuotteistettujen palvelukuvausten ja -prosessin perusteella korkeakoulut pystyivät antamaan toimeksiantajille palvelulupauksen palveluista, joita ne pystyvät tarjoamaan opiskelijavetoisesti nyt ja tulevaisuudessa.

Hankkeen vaikuttavuutta seurattiin a)yritystoimeksiantojen kasvavana lukumääränä ja asiakastyytyväisyytenä, b)toimeksiantojen tukipalveluina lisääntyvälle joukolle monialaisia opettaja-opiskelijatiimejä (taaten toteutuksen helppouden ja kasvavan joukon osallistujia) ja c)tehokkaana ja vaikuttavana viestintänä, ja sen tukena sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Hankkeen teeman yhteistyötasolle jäävät asiakasrajapinta, sisäinen yhteistyö ja koordinointi, toimeksiantojen seuranta ja palautteen keruu sekä tiedotuksen tuki. Näistä etenkin motivoituneiden ja verkostoituneiden osaajien, eli korkeakoulujen yhteyshenkilöiden, havaittiin olevan keskeisessä roolissa.