|
|
|
Hankekoodi: A70019
Hankkeen nimi: Resurssitehokkaan kiviaineshuollon ja pohjavesien suojelun avoin kehittämisympäristö laajalle metropolialueelle
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 28.2.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Hämeen Maakuntaliitto, kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0826048-0
Jakeluosoite: Niittykatu 5
Puhelinnumero: 03 647401
Postinumero: 13100
Postitoimipaikka: Hämeenlinna
WWW-osoite: http://www.hameenlitto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MUSTONEN PAULA MARIA HELENA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Maakuntainsinööri
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paula.mustonen(at)hame.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 03 6474 080
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella on yhteisen tulevaisuustarkastelun Siivet ja juuret kautta tunnistettu keskeiset yhteisen kehittämistoiminnan kärkiaiheet, joista yksi on Luonnonvarojen kestävä käyttö. Aiheeseen liittyvää projektikehitystä on viety vuodesta 2013 lukien eteenpäin yhteistoiminta-alueen yhteisessä VEDET-hankkeessa. Nyt käsillä oleva hankeaihio on VEDET-hankkeessa vuosina 2013-2014 tehdyn sidosryhmäyhteistyön tulosta. Se keskittyy kiviaineshuollon ympäristömyötäisten toiminta- ja liiketoimintamallien kehittämiseen sekä tähän kokonaisuuteen liittyviin pohjavesimonitoroinnin ratkaisuihin.
Hanke on esiselvitys, joka kartoittaa kiviaineshuollon ja siihen liittyvän pohjavesimonitoroinnin nykytilan sekä näin luo pohjan laajalle, yrityslähtöiselle t&k-hankkeelle. Esiselvityksessä hahmotellaan asiantuntijatyöpajojen kautta sujuvampaa ja älykkäämpää prosessia kiviainesten käytön (esim. aluerakennuskohteet, maankäytön suunnittelu), aineksen saatavuuden (esim. aineksen laatu ja riittävyys) ja infran kustannusten (esim. ”oikea laatu oikeaan paikkaan”, kierrätysmateriaalit, ylijäämämaat) välille sekä tarvittavia toimia toimialan ja sen innovatiivisten toimintatapojen kehittämiseksi. Hanke luo tiivistä yhteistyötä pohjavesimonitoroinnin osaamisen kehittämiseen osana infra- ja kiviainesalaa.
Lähtökohtana työssä on määrittää kiviaineshuollon aluetaloudelliset vaikutukset kokonaisuutena sekä tähän liittyen muun muassa kiviaineshuollon hiilijalanjäljen suuruusluokka. Näitä keskeisiä alaa ja sen kansantaloudellisia ominaisuuksia ja ympäristövaikutuksia kuvaavia tietoja hyödynnetään varsinaisen hankkeen rahoituksen haussa sekä intressitahojen sitouttamisessa työhön.
Hanke tukee Etelä-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 tavoitteita osaamispohjan ja innovaatiotoiminnan yhdistämisestä kasvuhakuiseen yrittäjyyteen sekä ideoiden kehittämisestä tuotteiksi ja palveluiksi kansainvälisille markkinoille. Hanke parantaa kiviaineselinkeinon kannalta tärkeää luonnonympäristön laatua. Kiviainesalan liiketoimintamallien kehittämisessä keskeistä on uusien ja vanhojen teknologioiden yhdistäminen sekä palveluliiketoiminnan kehittäminen. Tavoitteena on sekä olemassa olevan liiketoiminnan kannattavuuden edistäminen että koko toimialan rakenteen modernisoiminen niin, että uusille konsepteille ja liiketoimintaratkaisuille syntyy tilaa. Hanke tukee keskeisesti vähähiilisen yhteiskunnan edistämistä, sillä kiviainesalan kannattavuuden kasvattamiseen liittyy olennaisesti kuljetusmatkojen lyhentäminen ja siten polttoaineen kulutuksen vähentäminen.
Esiselvityksen lopputulemana syntyvä työpajatyön raportointi sekä yhteenvetoraportti luovat pohjan laajan konsortiohankkeen valmistelulle, joka tuottaa uudenlaista luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa teollista palvelukokonaisuutta Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueelle. Varsinaisen hankkeen rahoituslähteet voivat olla esimerkiksi TEKES tai rakennerahasto-ohjelma ja toteutusaika 2016-2020.
Esiselvitystyö toteutetaan 1.1.2015-28.2.2016 ja se perustuu tiiviiseen yhteistyöhön Aalto-yliopiston monialaisen diplomityö-konsortion kanssa. Työn keskeinen tiedonkeruu ja hankeaiheen ideointi toteutetaan työpajaprosessissa vuoden 2015 aikana. Työhön osallistuvia sidostahoja ovat Aalto-yliopisto, Infra ry, toiminnanharjoittajat, GTK, SYKE, YM, TEM, Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen ELY-keskukset, maakunnan liitot, kehitysyhtiöt, kunnat ja kuntayhtymät.
Kiviainesalan toiminnanharjoittajat, vesiteknologia-alan toiminnanharjoittajat, alan osaamista kehittävät tutkimuslaitokset ja yliopistot, kiviainesalan toimintaa ohjaavat viranomaiset, maakunnan liitot, kunnat ja alueelliset kehitysyhtiöt.
Kiviainesalan alihankintayritykset, julkisyhteisöt kiviainesalan tilaajan ominaisuudessa, vesiteknologiasektorin alihankintaketjut, kuluttajat, laajan metropolialueen asukkaat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 70 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 70 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 100 000
Maakunnat: Kanta-Häme, Uusimaa, Päijät-Häme
Seutukunnat: Forssan, Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Loviisan, Lahden, Riihimäen, Hämeenlinnan
Kunnat: Hollola, Nurmijärvi, Askola, Sysmä, Riihimäki, Hämeenlinna, Padasjoki, Karkkila, Loviisa, Tammela, Jokioinen, Vihti, Hanko, Asikkala, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Ypäjä, Kirkkonummi, Porvoo, Espoo, Myrskylä, Pornainen, Pukkila, Hausjärvi, Lohja, Lahti, Vantaa, Sipoo, Loppi, Kärkölä, Tuusula, Lapinjärvi, Siuntio, Forssa, Hattula, Mäntsälä, Kerava, Helsinki, Heinola, Janakkala, Kauniainen, Orimattila, Raasepori, Humppila, Hartola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hankkeen ydintavoite on edistää kiviaineshuollon kokonaisuutta luonnonvarojen kestävää käyttöä tukevalla tavalla | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen keskeinen tavoite on edistää kiviainessektorin toimintaa siten, että kuljetusten päästöt merkittävästi vähenevät. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 10 | 10 |
| : Suunnitelmallinen ja pohjavesien suojelun huomioiva kiviaineksen käyttö edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 10 |
| Hankkeen keskeisenä tavoitteena on pinta- ja pohjavesien sekä maaperän suojelu ja kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Kiviainesalan toiminta ei kohdistu natura-alueille, joten vaikutuksia näihin ei ole. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää kiviaineksen ja sen sivutuotteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä sekä kehittää alan liiketoimintamalleja sekä viranomaistoimintaa siten, että kierrätystoiminnan kannattavuus selvästi paranee. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 3 |
| Ilmastovaikutukset syntyvät hankkeessa kokonaiskuljetustarpeen vähetessä, jolloin polttoaineissa käytettävä uusiutuvan energian (mahdollisesti biodiesel) merkitys kokonaispäästöjen aleneman kannalta on pieni. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen keskeinen tavoite on saada kiviainesalan liiketoimintamalleja ja toimintaympäristöä kehitettyä niin, että alan elinkeinorakenteen kestävyys paranee. Vesiteknologian alalla syntyy uusia liiketoimintamalleja, jotka monipuolistavat elinkeinorakennetta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Sekä kiviaines- että vesiteknologian alalla uudet liiketoimintamallit perustuvat suuresti palveluinnovaatioiden kehittämiseen ja uuden teknologian hyödyntämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 10 |
| Hankkeen keskeinen tavoite on kiviaineslogistiikan kehittäminen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Elinkeinorakenteen kestävyyden kehittämisen kautta hanke edistää hyvinvointia kohdealueilla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Alan elinkeinorakenteen monipuolistuessa ja palveluinnovaatioiden kehittyessä sukupuolten tasa-arvo paranee työelämässä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Kestävä elinkeinorakenne ja uudet palveluinnovaatiot edistävät erilaisten kulttuuritaustojen ja yhteiskunnallisen aseman omaavien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia toimintaketjussa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Suunnitelmallinen kiviaineksen ottamistoiminta edistää kulttuuriympäristöjen suojelemista aineksen ottamisen haitallisilta ympäristövaikutuksilta | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hankkeen keskeisenä tavoitteena on uuden osaamisen kehittäminen ja olemassa olevan osaamisen syventäminen kiviaines- ja pohjavesialoilla. | ||
Hanke toteutettiin viidessä työpajassa seuraavasti:
Kiviaineksen tarve ja saatavuus: kehitysnäkymät ja pullonkaulat. 17.3. Urban Cave, Aalto.
Keinot kiviaineksen tarpeen ja saatavuuden yhteensovittamiseen pääkaupunkiseudulla: maankäytön suunnittelu, tekniset ratkaisut. 9.4. Urban Cave, Aalto.
Ylijäämämassat ja kierrätysmateriaalit osana kiviaineshuollon proessia. 21.5. Urban Cave, Aalto.
Kiviainekset kiertotaloudessa –seminaari. 28.10. Geologian tutkimuskeskus.
Lähikiviaines kaupunkisuunnittelussa –simulointityöpaja. 2.2.2016 SimLab, Aalto.
Työpajat 1-3 järjestettiin fasilitoituina työpajoina, joiden vetämisestä vastasi projektipäällikkö Harriet Lonka. Kuhunkin työpajaan osallistui keskimäärin 25 eri alojen asiantuntijaa.
Työpaja 4 oli mittava seminaaritapahtuma GTK:ssa, jossa käytiin läpi laajalti alan liiketoimintamahdollisuuksia ja –haasteita. Tapahtumassa oli osallistujia noin 100. Seminaarin esitykset löytyvät Infra ry:n www-sivuilta2.
Työpaja 5 toteutui osana Aalto-yliopiston tuotantotalouden diplomityö-projektia ja sen veti DI-työntekijä Artti Kaipainen.
Hankkeen tuloksia raportoitiin Hämeen liiton hallitukselle 5.10.2015 sekä YTA-alueen johtoryhmälle 2.12.20153.
Kiviaineshuollon prosessin ja sen sisältöjen kirkastamisen kannalta keskeinen työ, jota tehtiin REKI- hankkeen rinnalla oli TEM:n Kiviaineshuollon ja luonnonkiviteollisuuden kehitysnäkymät –toimialaraportti4. Tämä raportti kokoaa ajankohtaisen tiedon kiviaineksen saatavuudesta ja sen haasteista, liiketoimintamahdollisuuksista ja hallinnon kehitystarpeista. Raportti julkaistiin hankkeen työpajassa, Kiviainekset kiertotaloudessa –seminaarissa Geologian tutkimuskeskuksessa 28.10.2015. Raportin valmistelutyössä hyödynnettiin keskeisesti sitä tiedonkeruun materiaalia, jota oli syntynyt REKI-hankkeen työpajoissa kevään 2015 aikana.
Hanke on vaikuttanut keskeisesti kiviainesalan kehittämistarpeiden näkyvyyttä kasvattavasti valtakunnan tasolla. Keskeinen tulos oli yhdessaä Rakennusteollisuusliiton ja Infra ry:n kanssa muotoiltu Kiviaineshuollon ja rakentamisen mittava kokeilu –hankeidea5. Tämän hankeidean eteenpäin kehittämiseksi järjestettiin laaja sidosryhmätapaaminen Rakennusteollisuusliitossa 11.8.2015.
Työssä luotiin aktiivisesti yhteyksiä alueelliseen kehittämistyöhön, osallistuen mm. Uudenmaan alueen Smart Specialisation Strategy –työn vastuuhenkilöiden tapaamiseen 4.6.2015. Tämän yhteistyön pohjalta syntyi Ramboll Oy:n, Infra ry:n sekä Uudenmaan liiton sekä kansainvälisten kumppanien yhteistyönä hankeaihio Smart Value Chain for Aggregate Management for Regional Circular Economy – AGGRESSS, jonka hakemus jätetään komissiolle 8.3.2016 mennessä6.
Geologian tutkimuskeskuksen seminaarin 28.10. aihepiirit esittelivät kattavasti hankkeessa tärkeäksi tunnistettuja asiakokonaisuuksia kiviaineshuollon kehittämisessä7. Näitä olivat: Luonnonsoran korvaaminen kallioaineksella, geologisen aineksen laadun merkitys rakentamisessa, mineraalimateriaalien kierrätys, kalliorakentaminen kiviaineshuollon mahdollisuutena, louhinnan potentiaali ja sen hyödyntäminen, tunnelirakentaminen, maanalainen yleiskaava kiviaineshuollon suunnittelun välineenä sekä kiviaineksen syväotto tulevaisuuden mahdollisuutena. Osaltaan GTK-seminaarin yhteydessä käytyjen keskustelujen perusteella muotoitui yhteistyökonsortio TEKES-hankkeelle, jota tarjotaan Green Mining –ohjelmaan rahoitettavaksi kevään 2016 aikana8.
Strategisen tutkimuksen neuvoston täydennyshakuun syksyllä 2015 lähetettiin Aalto-yliopiston ympäristötekniikan laitoksen koordinoimana aiehankehakemus Smart Rock & Soil Supply (RockSoil). Hakemuksen laati konsortio, johon kuuluivat Aalto-yliopiston ympäristötekniikan, teknillisen geologian, tuotantotalouden sekä kiinteistöliiketoiminnan sekä GTK:n ja SYKE:n tutkijoita. Hakemus ei päässyt jatkoon, mutta se loi hyvän pohjan jatkoa ajatellen tutkimushankkeiden kehittämiseksi REKI-hankkeessa jäsennetyn tematiikan ympärille.