Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70019

Hankkeen nimi: Resurssitehokkaan kiviaineshuollon ja pohjavesien suojelun avoin kehittämisympäristö laajalle metropolialueelle

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 28.2.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen Maakuntaliitto, kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0826048-0

Jakeluosoite: Niittykatu 5

Puhelinnumero: 03 647401

Postinumero: 13100

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.hameenlitto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MUSTONEN PAULA MARIA HELENA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Maakuntainsinööri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paula.mustonen(at)hame.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 03 6474 080

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella on yhteisen tulevaisuustarkastelun Siivet ja juuret kautta tunnistettu keskeiset yhteisen kehittämistoiminnan kärkiaiheet, joista yksi on Luonnonvarojen kestävä käyttö. Aiheeseen liittyvää projektikehitystä on viety vuodesta 2013 lukien eteenpäin yhteistoiminta-alueen yhteisessä VEDET-hankkeessa. Nyt käsillä oleva hankeaihio on VEDET-hankkeessa vuosina 2013-2014 tehdyn sidosryhmäyhteistyön tulosta. Se keskittyy kiviaineshuollon ympäristömyötäisten toiminta- ja liiketoimintamallien kehittämiseen sekä tähän kokonaisuuteen liittyviin pohjavesimonitoroinnin ratkaisuihin.
Hanke on esiselvitys, joka kartoittaa kiviaineshuollon ja siihen liittyvän pohjavesimonitoroinnin nykytilan sekä näin luo pohjan laajalle, yrityslähtöiselle t&k-hankkeelle. Esiselvityksessä hahmotellaan asiantuntijatyöpajojen kautta sujuvampaa ja älykkäämpää prosessia kiviainesten käytön (esim. aluerakennuskohteet, maankäytön suunnittelu), aineksen saatavuuden (esim. aineksen laatu ja riittävyys) ja infran kustannusten (esim. ”oikea laatu oikeaan paikkaan”, kierrätysmateriaalit, ylijäämämaat) välille sekä tarvittavia toimia toimialan ja sen innovatiivisten toimintatapojen kehittämiseksi. Hanke luo tiivistä yhteistyötä pohjavesimonitoroinnin osaamisen kehittämiseen osana infra- ja kiviainesalaa.
Lähtökohtana työssä on määrittää kiviaineshuollon aluetaloudelliset vaikutukset kokonaisuutena sekä tähän liittyen muun muassa kiviaineshuollon hiilijalanjäljen suuruusluokka. Näitä keskeisiä alaa ja sen kansantaloudellisia ominaisuuksia ja ympäristövaikutuksia kuvaavia tietoja hyödynnetään varsinaisen hankkeen rahoituksen haussa sekä intressitahojen sitouttamisessa työhön.
Hanke tukee Etelä-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 tavoitteita osaamispohjan ja innovaatiotoiminnan yhdistämisestä kasvuhakuiseen yrittäjyyteen sekä ideoiden kehittämisestä tuotteiksi ja palveluiksi kansainvälisille markkinoille. Hanke parantaa kiviaineselinkeinon kannalta tärkeää luonnonympäristön laatua. Kiviainesalan liiketoimintamallien kehittämisessä keskeistä on uusien ja vanhojen teknologioiden yhdistäminen sekä palveluliiketoiminnan kehittäminen. Tavoitteena on sekä olemassa olevan liiketoiminnan kannattavuuden edistäminen että koko toimialan rakenteen modernisoiminen niin, että uusille konsepteille ja liiketoimintaratkaisuille syntyy tilaa. Hanke tukee keskeisesti vähähiilisen yhteiskunnan edistämistä, sillä kiviainesalan kannattavuuden kasvattamiseen liittyy olennaisesti kuljetusmatkojen lyhentäminen ja siten polttoaineen kulutuksen vähentäminen.
Esiselvityksen lopputulemana syntyvä työpajatyön raportointi sekä yhteenvetoraportti luovat pohjan laajan konsortiohankkeen valmistelulle, joka tuottaa uudenlaista luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa teollista palvelukokonaisuutta Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueelle. Varsinaisen hankkeen rahoituslähteet voivat olla esimerkiksi TEKES tai rakennerahasto-ohjelma ja toteutusaika 2016-2020.
Esiselvitystyö toteutetaan 1.1.2015-28.2.2016 ja se perustuu tiiviiseen yhteistyöhön Aalto-yliopiston monialaisen diplomityö-konsortion kanssa. Työn keskeinen tiedonkeruu ja hankeaiheen ideointi toteutetaan työpajaprosessissa vuoden 2015 aikana. Työhön osallistuvia sidostahoja ovat Aalto-yliopisto, Infra ry, toiminnanharjoittajat, GTK, SYKE, YM, TEM, Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen ELY-keskukset, maakunnan liitot, kehitysyhtiöt, kunnat ja kuntayhtymät.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kiviainesalan toiminnanharjoittajat, vesiteknologia-alan toiminnanharjoittajat, alan osaamista kehittävät tutkimuslaitokset ja yliopistot, kiviainesalan toimintaa ohjaavat viranomaiset, maakunnan liitot, kunnat ja alueelliset kehitysyhtiöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kiviainesalan alihankintayritykset, julkisyhteisöt kiviainesalan tilaajan ominaisuudessa, vesiteknologiasektorin alihankintaketjut, kuluttajat, laajan metropolialueen asukkaat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 70 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 70 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 100 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme, Uusimaa, Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Raaseporin, Porvoon, Helsingin, Hämeenlinnan, Riihimäen, Loviisan, Lahden

Kunnat: Askola, Porvoo, Inkoo, Asikkala, Lapinjärvi, Loppi, Espoo, Tuusula, Kirkkonummi, Järvenpää, Kärkölä, Padasjoki, Pornainen, Jokioinen, Karkkila, Pukkila, Tammela, Hausjärvi, Vantaa, Sysmä, Hanko, Hyvinkää, Lohja, Hämeenlinna, Hollola, Loviisa, Ypäjä, Nurmijärvi, Vihti, Riihimäki, Myrskylä, Lahti, Sipoo, Helsinki, Kerava, Janakkala, Forssa, Hattula, Hartola, Siuntio, Kauniainen, Mäntsälä, Heinola, Raasepori, Humppila, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Tätä ei ole pidetty tarpeellisena sillä alalla yleisesti molemmat sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuna. Hankkeen valmistelutyöpajoissa tämä havaittiin selvästi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Tätä ei ole pidetty tarpeellisena sillä alalla yleisesti molemmat sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuna. Hankkeen valmistelutyöpajoissa tämä havaittiin selvästi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Kiviaines- ja pohjavesialan toiminnalla ei ole vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Hankkeen ydintavoite on edistää kiviaineshuollon kokonaisuutta luonnonvarojen kestävää käyttöä tukevalla tavalla
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Hankkeen keskeinen tavoite on edistää kiviainessektorin toimintaa siten, että kuljetusten päästöt merkittävästi vähenevät.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 10 10
: Suunnitelmallinen ja pohjavesien suojelun huomioiva kiviaineksen käyttö edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 10
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on pinta- ja pohjavesien sekä maaperän suojelu ja kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Kiviainesalan toiminta ei kohdistu natura-alueille, joten vaikutuksia näihin ei ole.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää kiviaineksen ja sen sivutuotteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä sekä kehittää alan liiketoimintamalleja sekä viranomaistoimintaa siten, että kierrätystoiminnan kannattavuus selvästi paranee.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Ilmastovaikutukset syntyvät hankkeessa kokonaiskuljetustarpeen vähetessä, jolloin polttoaineissa käytettävä uusiutuvan energian (mahdollisesti biodiesel) merkitys kokonaispäästöjen aleneman kannalta on pieni.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen keskeinen tavoite on saada kiviainesalan liiketoimintamalleja ja toimintaympäristöä kehitettyä niin, että alan elinkeinorakenteen kestävyys paranee. Vesiteknologian alalla syntyy uusia liiketoimintamalleja, jotka monipuolistavat elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Sekä kiviaines- että vesiteknologian alalla uudet liiketoimintamallit perustuvat suuresti palveluinnovaatioiden kehittämiseen ja uuden teknologian hyödyntämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Hankkeen keskeinen tavoite on kiviaineslogistiikan kehittäminen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Elinkeinorakenteen kestävyyden kehittämisen kautta hanke edistää hyvinvointia kohdealueilla.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Alan elinkeinorakenteen monipuolistuessa ja palveluinnovaatioiden kehittyessä sukupuolten tasa-arvo paranee työelämässä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Kestävä elinkeinorakenne ja uudet palveluinnovaatiot edistävät erilaisten kulttuuritaustojen ja yhteiskunnallisen aseman omaavien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia toimintaketjussa.
Kulttuuriympäristö 5 5
Suunnitelmallinen kiviaineksen ottamistoiminta edistää kulttuuriympäristöjen suojelemista aineksen ottamisen haitallisilta ympäristövaikutuksilta
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on uuden osaamisen kehittäminen ja olemassa olevan osaamisen syventäminen kiviaines- ja pohjavesialoilla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke toteutettiin viidessä työpajassa seuraavasti:

Kiviaineksen tarve ja saatavuus: kehitysnäkymät ja pullonkaulat. 17.3. Urban Cave, Aalto.
Keinot kiviaineksen tarpeen ja saatavuuden yhteensovittamiseen pääkaupunkiseudulla: maankäytön suunnittelu, tekniset ratkaisut. 9.4. Urban Cave, Aalto.

Ylijäämämassat ja kierrätysmateriaalit osana kiviaineshuollon proessia. 21.5. Urban Cave, Aalto.

Kiviainekset kiertotaloudessa –seminaari. 28.10. Geologian tutkimuskeskus.

Lähikiviaines kaupunkisuunnittelussa –simulointityöpaja. 2.2.2016 SimLab, Aalto.

Työpajat 1-3 järjestettiin fasilitoituina työpajoina, joiden vetämisestä vastasi projektipäällikkö Harriet Lonka. Kuhunkin työpajaan osallistui keskimäärin 25 eri alojen asiantuntijaa.
Työpaja 4 oli mittava seminaaritapahtuma GTK:ssa, jossa käytiin läpi laajalti alan liiketoimintamahdollisuuksia ja –haasteita. Tapahtumassa oli osallistujia noin 100. Seminaarin esitykset löytyvät Infra ry:n www-sivuilta2.
Työpaja 5 toteutui osana Aalto-yliopiston tuotantotalouden diplomityö-projektia ja sen veti DI-työntekijä Artti Kaipainen.
Hankkeen tuloksia raportoitiin Hämeen liiton hallitukselle 5.10.2015 sekä YTA-alueen johtoryhmälle 2.12.20153.
Kiviaineshuollon prosessin ja sen sisältöjen kirkastamisen kannalta keskeinen työ, jota tehtiin REKI- hankkeen rinnalla oli TEM:n Kiviaineshuollon ja luonnonkiviteollisuuden kehitysnäkymät –toimialaraportti4. Tämä raportti kokoaa ajankohtaisen tiedon kiviaineksen saatavuudesta ja sen haasteista, liiketoimintamahdollisuuksista ja hallinnon kehitystarpeista. Raportti julkaistiin hankkeen työpajassa, Kiviainekset kiertotaloudessa –seminaarissa Geologian tutkimuskeskuksessa 28.10.2015. Raportin valmistelutyössä hyödynnettiin keskeisesti sitä tiedonkeruun materiaalia, jota oli syntynyt REKI-hankkeen työpajoissa kevään 2015 aikana.
Hanke on vaikuttanut keskeisesti kiviainesalan kehittämistarpeiden näkyvyyttä kasvattavasti valtakunnan tasolla. Keskeinen tulos oli yhdessaä Rakennusteollisuusliiton ja Infra ry:n kanssa muotoiltu Kiviaineshuollon ja rakentamisen mittava kokeilu –hankeidea5. Tämän hankeidean eteenpäin kehittämiseksi järjestettiin laaja sidosryhmätapaaminen Rakennusteollisuusliitossa 11.8.2015.
Työssä luotiin aktiivisesti yhteyksiä alueelliseen kehittämistyöhön, osallistuen mm. Uudenmaan alueen Smart Specialisation Strategy –työn vastuuhenkilöiden tapaamiseen 4.6.2015. Tämän yhteistyön pohjalta syntyi Ramboll Oy:n, Infra ry:n sekä Uudenmaan liiton sekä kansainvälisten kumppanien yhteistyönä hankeaihio Smart Value Chain for Aggregate Management for Regional Circular Economy – AGGRESSS, jonka hakemus jätetään komissiolle 8.3.2016 mennessä6.
Geologian tutkimuskeskuksen seminaarin 28.10. aihepiirit esittelivät kattavasti hankkeessa tärkeäksi tunnistettuja asiakokonaisuuksia kiviaineshuollon kehittämisessä7. Näitä olivat: Luonnonsoran korvaaminen kallioaineksella, geologisen aineksen laadun merkitys rakentamisessa, mineraalimateriaalien kierrätys, kalliorakentaminen kiviaineshuollon mahdollisuutena, louhinnan potentiaali ja sen hyödyntäminen, tunnelirakentaminen, maanalainen yleiskaava kiviaineshuollon suunnittelun välineenä sekä kiviaineksen syväotto tulevaisuuden mahdollisuutena. Osaltaan GTK-seminaarin yhteydessä käytyjen keskustelujen perusteella muotoitui yhteistyökonsortio TEKES-hankkeelle, jota tarjotaan Green Mining –ohjelmaan rahoitettavaksi kevään 2016 aikana8.
Strategisen tutkimuksen neuvoston täydennyshakuun syksyllä 2015 lähetettiin Aalto-yliopiston ympäristötekniikan laitoksen koordinoimana aiehankehakemus Smart Rock & Soil Supply (RockSoil). Hakemuksen laati konsortio, johon kuuluivat Aalto-yliopiston ympäristötekniikan, teknillisen geologian, tuotantotalouden sekä kiinteistöliiketoiminnan sekä GTK:n ja SYKE:n tutkijoita. Hakemus ei päässyt jatkoon, mutta se loi hyvän pohjan jatkoa ajatellen tutkimushankkeiden kehittämiseksi REKI-hankkeessa jäsennetyn tematiikan ympärille.