Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70021

Hankkeen nimi: Avoimen datan alusta Suomen kasvukäytävän älyliikennejärjestelmälle, Vaihe I

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 8.9.2014 ja päättyy 30.11.2015

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeenlinnan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0146921-4

Jakeluosoite: PL 84

Puhelinnumero: 03-6211

Postinumero: 13100

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.hameenlinna.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: AHONEN ANNA-MARI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektijohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna-mari.ahonen(at)hameenlinna.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-5720945

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen taustaa

Helsingistä Tampereelle ulottuva Suomen kasvukäytävä (ent. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytävä) muodostaa maan merkittävimmän toiminnallisen ja rakenteellisen kasvukäytäväkokonaisuuden. Kasvukäytävämekanismissa ihmisten, tavaroiden, materiaalin, energian ja tiedon virroilla on keskeinen rooli, kasvukäytävä muodostaa ympäristöstään erottuvan liikenteen ja virtojen tiivistymän.

Suomen kasvukäytävä on liikenteellisesti rakentunut kahden toisiaan lähellä sijaitsevan selkärangan varaan: VT3:n ja pääradan muodostama infraperusta on synnyttänyt käytävälle vahvan joukkoliikenteen tarjonnan. Tämä valinnan mahdollisuuksia sisältävä joukkoliikenteen tarjonta on vaikuttanut yksittäisten ihmisten ja perheiden sijoittumispäätöksiin. Asumisen hintaan ja laatuun liittyvät tekijät ovat ohjanneet väestönkasvua kasvukäytävän päiden suurten keskusten ohella yhä enemmän myös käytävän varren muihin kaupunkeihin ja kuntiin.

Harva haluaa tehdä pitkää työmatkaa, mutta yhä useamman on jatkossakin pakko. Etätyö mahdollistaa joissakin tapauksissa ja joillakin toimialoilla työn riippumattomuuden ajasta ja paikasta, mutta etätyön merkitys kokonaisuudessa on kuitenkin pieni. Suomen kasvukäytävällä pendelöi jo nyt 301 000 henkilöä ja määrä näyttää edelleen olevan kasvussa. Pendelöintimatkat ylittävät usein paitsi kuntarajoja, myös maakuntarajoja. Ammatillisen sektoroitumisen vuoksi Suomen mittakaavassa vain pääkaupunkiseutu pystyy varmuudella tarjoamaan työtä kahden koulutetun aikuisen ruokakunnassa perheen molemmille työssä käyville aikuisille.

Kasvukäytävän vahvistumisen myötä käytävän toiminnallinen hahmo onkin muovautunut viime vuosikymmenten aikana siten, että vielä 1960-1970-luvuilla erilliset Helsingin ja Tampereen aluetaloudet ovat kuroutuneet toiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja mm. yhtenäiseksi työmarkkina-alueeksi ja samalla yhtenäiseksi työvoimapooliksi. Tämän ilmiön vuoksi Tampereen kaupunkiseudun kasvu on osittain juuri kasvukäytävämekanismin varassa. Kasvukäytävän muodostama eräänlainen paisuntakanava on vastaavasti mahdollistanut pääkaupunkiseudun nykyisen kasvuvauhdin.

Suomen kasvukäytävän alueella asuu jo joka kolmas suomalainen. Lisäksi alueella sijaitsee 40 % Suomen työpaikoista ja alueella tuotetaan 45 % Suomen bkt:sta sekä 50 % maan yritysten liikevaihdosta. Alueen merkitys kansallisen kasvun ja kilpailukyvyn kivijalkana on kiistaton. Suomen kasvukäytävä muodostaa Etelä-Suomen työssäkäyntialueen ytimen. Edellä kuvatuista syistä johtuen pendelöinnistä ja asioinnista muodostuvien henkilöliikenteen virtojen sujuvuudella on merkitystä jopa kansallisen kasvun elementtinä.

Vuonna 2013 muodostettiin kasvukäytävän koordinointia varten yhteistyöverkosto, jonka jäseninä ovat alueen 18 kaupunkia ja kuntaa (Akaa, Hattula, Hausjärvi, Helsinki, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Janakkala, Lempäälä, Loppi, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Pälkäne, Riihimäki, Tampere, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi), alueen kaikki kolme maakuntaliittoa (Uudenmaan liitto, Hämeen liitto ja Pirkanmaan liitto) ja kaikki neljä kauppakamaria (Helsingin kauppakamari, Riihimäki-Hyvinkään kauppakamari, Hämeen kauppakamari ja Tampereen kauppakamari). Nyt haettavana oleva avoimen platformin kehittämishanke on koko Suomen kasvukäytäväverkoston hanke, jonka virallisena hakijana (juridisena henkilönä) toimii verkostotyötä isännöivä Hämeenlinnan kaupunki.

Hankkeen tavoitteet

Liikenteellisten virtojen merkitys on Suomen kasvukäytävän kehittämistyössä tunnistettu ja erityisesti henkilöliikenteen osalta aihetta on työstetty laajan asiantuntijajoukon voimin kevään 2014 aikana useassa erillisessä kehittämistilaisuudessa ja työpajassa. Kasvukäytävän liikennevirtoihin sisältyy kehittämistarpeita useastakin eri syystä: kilpailukykyyn ja kasvuun liittyvien tekijöiden ohella ilmaston lämpenemisen hillitseminen tulee lyhyellä aikajänteellä aiheuttamaan valtavan muutoksen liikkumisen ja liikuttamisen tapoihin. Erilaisten ekonomisten ja ekologisten tarpeiden lisäksi liikenteen sujuvuudella on suuri inhimillinen merkitys alueen tärkeimmälle voimavaralle, väestölle.

Liikenteellisten virtojen kehittämistarpeita on tarkoituksenmukaista tarkastella aluksi erikseen logistiikan ja henkilöliikenteen kannalta. Tämä johtuu mm. siitä, että nykytilanteessa logistiikan ja henkilöliikenteen toimijat ja kehittäjät ovat eri tahoja, ja usein toiminnallisesti ja organisatorisesti melko kaukana toisistaan. Kasvukäytävän henkilö- ja tavaravirrat saattavat kuitenkin myös yhdistyä aivan uusillakin tavoilla, joten tavoitteeksi tulee alusta alkaen asettaa näiden kehittämislinjojen myöhempi kohtaaminen ja liikennemuotojen välisten synergiahyötyjen saaminen uudenlaisella ajattelulla ja tekniikalla.

Suomen kasvukäytävän kehittämistyössä keskeisenä lähtökohtana on kasvukäytäväalueen hahmottaminen kokonaisena liikennejärjestelmänä ja liikenteen ekosysteeminä. Henkilöliikenteen osalta tämä tarkoittaa kasvukäytävän eri osien nykyistä parempaa yhteentoimivuutta ja matkaketjuajattelun vahvistumista. Kasvukäytävä on aluerakenteen kokonaisuutena todella laaja. Tämän vuoksi kasvukäytävän osasta toiseen suuntautuvaa matkaa ei ole tarkoituksenmukaista eikä ainakaan toivottavaa suorittaa yhdellä kulkuvälineellä, mikä useimmiten tarkoittaisi henkilöautoa. Hankkeen taustalla olevia laajempia tavoitteita ovat joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen, matkustamisen sujuvuuden ja matkustamiskokemuksen parantaminen sekä lopulta myös autokannan kasvun leikkaaminen perheiden kakkos- ja kolmosautojen osalta.

Digitalisaatio on ollut erittäin nopeasti vahvistuva trendi henkilöliikenteessä jo jonkin aikaa. Helppokäyttöisten mobiilipäätelaitteiden yleistyessä tämä trendi vain vahvistuu. Niin sanotun älyliikenteen otsikon alle kuuluu sekä digitalisaation kehitys että tämän mahdollistama prosessien ja toimintatapojen perusteellinen uudelleen ajattelu. Jälkimmäisellä saattaa olla muutoksen aikaansaamisessa vielä edellistäkin suurempi merkitys.

Asiantuntijavalmistelun tuloksena on kevään 2014 aikana hahmotettu tarve vahvistaa Suomen kasvukäytävän muodostamaa aluetaloutta ja liikennejärjestelmää älyliikenteen keinoin. Älyliikenne sinänsä on nähtävä enemmän välineenä kuin itseisarvona. Älyliikenteessä on aina kysymys tiedosta ja tietovarannoista ja tämän datan käyttämisestä käsillä olevaan kehittämistarpeeseen. Älyliikenteeseen liittyy tällä hetkellä paljon tavoitteita ja odotuksia itse liikuttamisen tehostamisesta aina uusien liiketoimintamuotojen mahdollistamiseen ja jopa näiden kansainväliseen vientiin.

Hankkeen toimenpiteet

Hankkeessa selvitetään ensimmäistä kertaa kootusti olemassa olevaa tilannetta liikkumiseen liittyvien tietovarantojen suhteen. Jotta kasvukäytävälle muodostuisi katkeamattomia matkaketjuja ja näiden tueksi erilaisia mobiilisovelluksia ja palveluita, tarvitaan aluksi kokonaiskuva olemassa olevista tietovarannoista ja niiden puutteista (Vaihe 1). Tämän jälkeen on mahdollista - edelleen lähinnä julkisin varoin - kehittää edellisessä vaiheessa tunnistettuja aukkoja ja tuottaa puuttuvaa kehittämistyön vaatimaa dataa, tarkoitukseen soveltuvassa muodossa (Vaihe 2).

Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään nykyiset liikkumisen tietovarantoihin liittyvät rakenteet ja ratkaisut koko kasvukäytäväalueella.

Samalla selvitetään myös kasvukäytäväalueen autokannan kuva. Erityisen kiinnostava selvittämisen kohde julkisen liikenteen kulkumuotojakauman kasvattamisen osalta on kahden ja kolmen auton talouksien määrä ja sijoittuminen kasvukäytävän eri osiin. Nämä taloudet muodostavat autokannan vähentämisen tai kasvun hillitsemisen kannalta kiinnostavan potentiaalin.

Lisäksi selvitetään kuntien ja muiden joukkoliikenteen järjestäjien sopimuksellinen tilanne kasvukäytäväalueella. Julkisen sektorin suorittamat joukkoliikenteen ostot sisältävät huomattavaa toiminnallisen ja taloudellisen tehostamisen potentiaalia. Julkisesti rahoitettua ja omaehtoiseen käyttöön perustuvaa joukkoliikennettä on totuttu käsittelemään ja kehittämään erikseen. Kuitenkin älyliikenteen keinoin voidaan myös tätä jakoa sekoittaa, kuljetusten hyötysuhdetta parantaa, ja joukkoliikenteen rahoitusvajetta sitä kautta helpottaa.

Selvitykseen sisältyy myös lopuksi osuus, jossa alan johtavilta asiantuntijoilta selvitetään haastatellen em. tulosten pohjalta niitä toimenpiteitä, joita kasvukäytävän laajuisen avoimen datan platformin rakentaminen seuraavaksi vaatii.

Selvitystyö vaatii alan erityisosaamista ja toteutetaan sen vuoksi asiantuntijapalvelun ostona.

Hankkeen tulokset

Selvitystyön varsinaisena tuloksena saadaan käyttöön yhtenäinen kuva kasvukäytäväalueen älyliikenteen pohjaksi muodostettavan avoimen alustan vaatimista tietotarpeista ja niiden tarvittavasta muodosta. Lisäksi saadaan jatkotyön tueksi hyvä käsitys julkisin varoin hankittavan joukkoliikenteen sopimusmaailman sisältämistä älyliikenteen kehittämisen reunaehdoista ja mahdollisista rajoituksista. Henkilöautokannan sisältämän potentiaalin alueellisesta laajuudesta saadaan selvityksen kautta myös riittävä käsitys.

Selvitys on ensimmäinen askel kohti laajaa kasvukäytäväalueen kattavaa älyliikenteen ekosysteemiä, jolla tulee olemaan vaikutusta koko kasvukäytäväalueen aluetalouteen ja samalla myös Suomen kansantalouteen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Valtio, kunnat, liikenteen operaattorit raide- ja kumipyöräliikenteessä sekä runkoliikenteen että syöttöliikenteen osalta, yksittäiset liikkujat (henkilöliikenne), älyliikenteen operaattorit

4.2 Välilliset kohderyhmät

Valtio, kunnat, liikenteen operaattorit raide- ja kumipyöräliikenteessä sekä runkoliikenteen että syöttöliikenteen osalta, yksittäiset liikkujat (henkilöliikenne), älyliikenteen operaattorit

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 42 588

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 42 588

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 53 234

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 56 513

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa, Kanta-Häme

Seutukunnat: Helsingin, Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Hämeenlinnan, Riihimäen

Kunnat: Riihimäki, Valkeakoski, Järvenpää, Pirkkala, Hausjärvi, Tuusula, Vesilahti, Espoo, Vantaa, Hämeenlinna, Kangasala, Loppi, Hämeenkyrö, Nokia, Tampere, Lempäälä, Nurmijärvi, Hyvinkää, Kerava, Pälkäne, Janakkala, Ylöjärvi, Hattula, Kauniainen, Helsinki, Akaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei ole tehty analyysia hankkeen pienen koon ja muodon vuoksi (parhaseen asiantuntemukseen perustuva ostopalvelutyö).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Ei ole huomioitu hankkeen pienen koon ja muodon vuoksi (parhaseen asiantuntemukseen perustuva ostopalvelutyö).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli kasvukäytäväalueen hahmottaminen kokonaisena liikennejärjestelmänä ja liikenteen ekosysteeminä. Hankkeessa edistettiin älykkään liikkumisen mahdollistavan alustan syntymistä Suomen kasvukäytävällä. Kasvukäytävän laajuisen ja tyyppisen alueen kattavia älyliikenteen ekosysteemejä ei ollut malleina käytettävissä ennen tätä hanketta.

MaaS, tarvittavan digitaalisen datan inventaario kasvukäytävällä -työssä selvitettiin ensimmäistä kertaa kootusti kasvukäytävän avoimen datan ja API-rajapintojen nykytila sekä lähitulevaisuutta. Työn inventointitulokset sekä kehityssuositukset tähtäävät liikkumisen palveluekosysteemin synnyn mahdollistamiseen Suomen kasvukäytävällä, mutta pidemmällä aikavälillä myös koko Suomen alueella.

Liikennöintisopimusten tilanne Suomen kasvukäytävällä -selvitys kokosi ensimmäistä kertaa yhteen Suomen kasvukäytäväalueen liikennöintisopimuksellisen tilanteen. Selvityksen tuloksena vahvistui käsitys siitä, että MaaS –toimijat tarvitsisivat joukkoliikenteen liikennöintisopimuksista yhteen paikkaan kootun tiedon. Selvityksen kautta kävi lisäksi selväksi, että liikennöintisopimuksissa on moninaisuutta, päällekkäisyyttä ja kankeutta. Kaikki tämä kasvattaa julkisesti maksettujen liikennepalveluiden kustannuksia.

Maas –potentiaalin eräiden osa-alueiden visualisointi -kartastoissa onnistuttiin ensimmäistä kertaa laatimaan MaaS:iin liittyvien analyysikarttojen lisäksi myös synteesikarttoja MaaS-potentiaalista. Tarkasteltuja MaaS-potentiaalin osa-alueita olivat mm. työmatkavirrat, kimppakyytipotentiaalit, car share:in ja car pool:in kannalta potentiaalisimmat alueet ja asemanseutujen mahdollisuudet MaaS –palvelukeskittyminä.

MaaS NEXT STEP –haastattelukierros kokosi yhteen Suomen tärkeimmät MaaS –asiantuntijat. Haastattelukierros pohjautui ”MaaS, tarvittavan digitaalisen datan inventaario kasvukäytävällä” –selvitykseen. Tällä huippuasiantuntijoiden joukolla arvioitiin vielä hankkeessa toteutettu selvitys, ja erityisesti sen sisältämät suositukset jatkotoimenpiteiksi.

Projekti tuotti sellaista tietoa jonka kautta MaaS –toimialan yritykset pystyvät helpommin näkemään alueen eri osien MaaS –potentiaalin. Projektin tuottamien tietojen perusteella yritykset voivat alkaa kehittää tarvittavia tietovarantoja, tietopalvelurajapintoja, älyliikennepalveluja ja älyliikennejärjestelmää kasvukäytävällä.