Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70023

Hankkeen nimi: BiNo - Puurakentamisen osaamisen siirto

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2014 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: +358 13 260 600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikko Matveinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Painoalaprojektipäällikkö, puurakentaminen

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.matveinen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50370 5830

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen metsäala on merkittävässä rakennemuutoksessa. Sen taustalla ovat mm. kysynnän ja tarjonnan muutokset metsäteollisuustuotteiden kansainvälisillä markkinoilla, ilmastonmuutos, uusiutuvia energiamuotoja tukeva politiikka sekä yhteiskunnan elinkeinorakenteen ja arvojen muutokset. Metsäteollisuuden tuotannon supistuminen on arvioitu johtavan merkittävään puun käytön vähenemiseen lähivuosina. Tässä yhteydessä metsäsektorin rakennemuutoksessa puutuotteet sekä energiantuotanto nousevat avainasemaan. (Metlan raportti: Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuosina 2015 ja 2020)

Pohjois-Karjalassa ja erityisesti Joensuun seudulla on tehty laajaa tutkimus- ja kehitystyötä puurakentamisen ja laajemminkin biopohjaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Biotalouden -Inka ohjelman käynnistyminen Joensuun Tiedepuiston vetämänä on uusi ja merkittävä vaihe tässä kehityksessä.

BiNo – Puurakentamisen osaamisen siirto -hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja hankkia maakuntaan paras mahdollinen osaaminen, joka tukee puurakentamisen ja siihen kiinteästi liittyvän talotekniikan osaamisen kehittymistä. Osaamisen siirto kohdistuu erityisesti suuren mittakaavan puurakentamiseen, kuten kerrostalorakentamiseen. Lisäksi hankkeen tavoitteena on edistää yrityslähtöisiä puurakentamisen projektien läpivientiä sekä arvoketjujen kehittymistä ja näin lisätä toimialaan liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä.

Hankkeessa tehtävä osaamisen siirto tapahtuu asiantuntijatyöskentelyn ja konkreettisen kehitystoiminnan keinoin, jotka on sidottu osaksi alueella käynnissä oleviin ja käynnistyviin puurakentamisen projekteihin. Hankkeessa järjestetään asiantuntityöskentelyä yrityksille ja opetushenkilökunnalle esiin nousseiden tarpeiden pohjalta. Myöhemmin hankittu ja lisääntynyt osaamisen siirtyy osaksi Karelia ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän koulutustoimintaa, jolla varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa elinkeinoelämän näkökulmasta. Hankkeessa tehdään myös konkreettista kehitystoimintaa liittyen toimialan tuotekehitystarpeisiin. Kehitystoiminta voi liittyä esimerkiksi tuotteiden suunnitteluun, tuotannonsuunnitteluun, uusien teknologioiden käyttöönottoon tai tuotteiden ja rakenteiden toiminnallisuuden simulointiin ja testaukseen.

Hankkeen tuloksena syntyy puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden tarpeita palveleva kehitys- ja innovaatioympäristön toimintamalli, joka edistää rajapintainnovaatioiden syntymistä, sillä puurakentamisen ratkaisuja ja niiden toimintaa tarkastellaan monialaisesta näkökulmasta, mukaan lukien rakennustekniikka, materiaalitekniikka ja talotekniikka. Lisäksi hankkeen aikana hankittu ja kasvanut osaaminen tuotteistetaan palveluiksi, jotka palvelevat yritysten innovaatiotoimintaa.

Kaikki hankkeessa tehtävät toimenpiteet tähtäävät maakunnallisen elinkeinopohjan laajentamiseen ja aluetalouden kehittymiseen. Toiminnan keskiössä on myös kasvaneen osaamisen tuotteistaminen uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Tulevaisuuden osalta hankkeen aikana hankittu ja kasvanut osaaminen mahdollistaa erittäin vaativien puurakentamisen kohteiden toteuttamisen hyödyntäen maakunnassa olevaa osaamista ja resursseja. Pitkällä aikavälillä hanke edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi, sillä puupohjaisten tuotteiden käyttö on yksi merkittävimmistä tavoista sitoa hiiltä sekä käyttää materiaalia, joka on sitonut merkittävästi hiiltä kasvukautenaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen tärkeimmät kohderyhmät ovat alueelliset rakennusalan insinööri ja arkkitehtitoimistot, rakennuttajat, puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden yritykset sekä eri näiden toimialojen opettajat ja opiskelijat. Tämän lisäksi eri asiantuntijaorganisaatioiden edustajat kuuluvat hankkeen kohderyhmään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat kaikki puurakentamisen arvoketjuun osallistuvat toimijat mukaan lukien mekaanisen puunjalostuksen ja logistiikan toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 250 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 249 516

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 343 590

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 343 775

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun

Kunnat: Polvijärvi, Liperi, Joensuu, Kontiolahti, Outokumpu, Ilomantsi, Juuka, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen valmistelussa ei ole tehty toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa esim. arvoketjujen toimijoiden näkökulmasta. Onko projektissa kehitettävissä toimintamalleissa tekijöitä, joita voisi tunnistaa /huomoida sukupuolten tasa-arvon kannalta?
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 3
Suomen metsissä olevan puun määrä kasvaa joka vuosi. Puuston vuotuinen kasvu on jo kauan ollut suurempi kuin hakkuut. Puun käyttöä rakennusmateriaalina voitaisiin lisätä merkittävästi ilman, että siitä koituisi vahinkoa luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 3
Puupohjaisten tuotteiden käyttö on yksi merkittävimmistä tavoista sitoa hiiltä sekä käyttää materiaalia, joka on sitonut merkittävästi hiiltä kasvukautenaan. Toisaalta energiatehokkaiden prosessien ja tuotteiden kehittäminen vähentää energian käyttöä ja näin edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Hankkeessa edistetään uusiutuvien materiaalien tehokasta käyttöä, joiden kierrätys on helposti järjestettävissä jätteen syntypaikalla. Hanke tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa ja mahdollistaa näin materiaalien tehokkaan käytön.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Hankkeessa edistetään uusiutuvien materiaalien tehokasta käyttöä, joiden kierrätys on helposti järjestettävissä jätteen syntypaikalla. Tarvittaessa jätemateriaalista voidaan tuottaa puuhaketta ja sitä kautta tuottaa uusiutuvaa energiaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 7
Hankkeessa edistetään paikallista puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittymistä jo olemassa olevien vahvuuksien pohjalta mukaan lukien raaka-aineet ja osaaminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
Hankkeen aikana siirretty ja lisääntynyt osaaminen tuotteistetaan asiantuntijapalveluiksi. Tavoitteena on synnyttää alueelle puurakentamiseen liittyvää maailmanluokan osaamista, jolle on kysyntää myös maailmalla.
Liikkuminen ja logistiikka 1 4
Hankkeessa vahvistetaan paikallista puurakentamisen arvoketjua ja edistetään sitä kautta paikallisten raaka-aineiden ja osaamisen hyödyntämistä. Käytännössä paikallisten toimijoiden hyödyntäminen alueen puurakentamisen kohteissa vähentää liikkumisen ja logistiikan välimatkoja, kuten kuljetusmatkoja tehtaalta työmaalle.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 4
Hankkeessa edistetään paikallista puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittymistä ja sitä kautta edistetään uusien työpaikkojen syntymistä. Puulla materiaalina voidaan nähdä olevan ihmisten hyvinvointia edistävä vaikutus. Puun luonnollinen pinta koetaan usein rauhoittavana ja turvallisena. Joidenkin tutkimusten mukaan puulla on positiivinen vaikutus esimerkiksi sisäilman laatuun, sillä hengittävänä materiaalina se suodattaa ilman epäpuhtauksia ja tasaa kosteusvaihteluita. Rakennettujen ympäristöjen suunnitteluosaamiseen kuuluu myös esteettömyyden huomiointi. Uudistamalla rakennuskantaa voidaan lisääntyneen suunnitteluosaamisen ansiosta parantaa myös ympäristöjen esteettömyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 1 3
Hankkeen avulla vaikutetaan kaupunkirakenteeseen ja rakennuskannan kehittymiseen. Puulla rakennusmateriaalina on suomessa vahvat perinteet ja tätä kulttuuriympäristölle ominaista piirrettä kehitetään ja monimuotoistetaan edelleen.
Ympäristöosaaminen 2 3
Puurakentamisen koulutuksen (AMK) teoreettinen tietopohja perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hankkeen avulla edistetään alan opiskelijoiden osaamispääoman kehittymistä puurakentamiseen liittyvän ympäristöosaamisen ja tietoisuuden osalta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoitteena oli metsäsektorin ja maakunnan teollisen rakennemuutoksen tukeminen erityisesti edistämällä puurakentamisen- ja puutuotetoimialan kilpailuedellytyksiä. Hankkeen toiminnan tuloksena alueelle on syntymässä puurakentamisen klusteri, jossa on mukana suunnittelijoita, rakennuttajia, rakennusliikkeitä, tuoteosatoimittajia ja tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioita. Esimerkkeinä hankkeen aikana rakentuneesta puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden tarpeita palvelevasta toimijaverkostosta ja toimintamallista ovat toteutuksessa ja suunnitteilla olevat vaativat puurakentamisen kohteet sekä Rääkkylän mummola -ikäasumisenkonseptin suunnittelu

Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa ja hankkia maakuntaan paras mahdollinen osaaminen, joka tukisi sekä puurakentamisen, puutuoteteollisuuden, että niihin kiinteästi liittyvän talotekniikan osaamisen kehittymistä maakunnassa. Hankkeessa järjestettiin puurakentamisen osaamiseen siirtoon liittyviä benchmarkkaus matkoja, työpajoja ja muita tilaisuuksia 22 kpl, joihin osallistumisia kertyi n. 400 kpl. Lisäksi toteutettiin lukuisia asiantuntijaselvityksiä liittyen mm. palotekniikkaan, äänitekniikkaan, rakennuttamiseen ja rakennesuunnittelun. Näiden osaamisen siirron toimenpiteiden lopputulemana sen toteuttajan ja yhteistyöyritysten osaamistaso suuren mittakaavan puurakentamiseen liittyen voidaan nähdä kasvaneen. Tästä osoituksena mm. suunniteille olevat vaativat rakennukohteet. Lisäksi osa hankkeen yhteistyöyrityksistä ovat käynnistäneet omia TKI-toimenpiteitä aihealueeseen liittyen.

Hankkeen tavoitteena oli myös edistää puurakentamisen hankkeiden läpivientiä sekä arvoketjujen kehittymistä osaamisen siirron ja kehitystoiminnan keinoin ja lisätä näin toimialaan liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä. Hankkeen toimenpiteet ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa on suunnitteilla ja toteutuksessa neljä vaativaa puurakentamisen kohdetta. Näitä ovat Joensuun pihapetäjä (KKES), Joensuu Light House (Joensuun Elli), Nurmeksen vuokratalo (Nurmeksen vuokratalot) ja Hukanhaudan päiväkoti (Joensuun Tilakeskus).

Hankkeen tavoitteena oli myös vahvistaa kansainvälistä asiantuntijuutta puurakentamisen osalta. Hankkeen aikana sen kohderyhmille järjestettiin useita verkostoitumis- ja benchmarkkaus matkoja, joista osa suuntautui ulkomaille (Ruotsi, Viro, Romania, Itävalta). Lisäksi hankehenkilöstö osallistui kansainvälisiin alan tapahtumiin, seminaareihin sekä yritysvierailuihin.

Hanke vastasi Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman 2014–2017, Joensuun seudun kasvusopimuksen 2013-2015 ja Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2014-2017 mukaisten tavoitteiden toteutumista metsäbiotalouden teeman osalta. Varsinkin Joensuun alueella on käynnistymässä kansallisesti useita merkittäviä puurakentamisen kohteita, jotka nostavat myös alueen tunnettavuutta ”Vihreän kasvun keskuksena”. Lisäksi hankkeen toimenpiteillä tuettiin Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 toteuttamista edistämällä puukerrostalorakentamista, energiatehokasta uudis- sekä korjausrakentamista. Hankkeen aikana kasvanut osaaminen, varsinkin rakennuttajien osalta, mahdollistaa myös uusien puurakentamisen rakennusprojektin käynnistymisen tulevaisuudessa.