|
|
|
Hankekoodi: A70026
Hankkeen nimi: Sirkkalan energiapuisto-Biotalousosaamisen kehittäminen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2014 ja päättyy 30.9.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Jakeluosoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013 260 600
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.karelia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 311 6314
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sirkkalan energiapuistosta rakennetaan kansallisesti ainutlaatuinen, monipuolinen kiinteistökokoluokan hybridienergiajärjestelmien tutkimus-, testaus- ja oppimisympäristö, joka saattaa yhteen alan yritykset, opiskelijat, koulutusorganisaatiot ja tutkimuslaitokset.
Kiinteistökokoluokan energiajärjestelmät ovat muuttuneet merkittävästi viimeaikaisten rakennusten energiatehokkuusmuutosten myötä. 25.8.2014 voimaan tulleen ympäristöministeriön asetuksen myötä kaikki viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevat rakennukset jotka rakennetaan vuoden 2018 jälkeen ja kaikki muut uudet rakennukset jotka rakennetaan vuoden 2020 jälkeen, tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Tulevaisuudessa pakollinen NZEB-taso (nearly zero energy buildings, lähes nollaenergiarakennus) edellyttää kiinteistön omaa energiantuotantoa uusiutuvilla energianlähteillä. FinZEB-hankkeessa määritellään nZEB käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla. Sirkkalan energiapuisto -hankekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa rakennusalan, energiajärjestelmien tuottajien ja asentajien mahdollisuuksia mukautua tähän muutokseen.
Sirkkalan energiapuisto rakentuu Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkala-kampukselle Joensuuhun. Energiapuisto on oppimis- ja kehitysympäristö joka vastaa Itä-Suomen yritysten ja koulutusorganisaatioiden kehittämistarpeisiin. Sirkkalan energiapuisto demonstroi ja edelleen kehittää kiinteistöjen mahdollisuuksia tuottaa omavaraisesti lämpö- ja sähköenergiaa metsäbiomassoista, aurinkoenergiasta ja tuulesta osana isompia lämpö- ja sähköverkkoja. Energiapuisto tarjoaa alueen yrityksille testausalustan tuotekehityksen loppuvaiheessa oleville laitteille ja menetelmille, sekä tukee uusien innovaatioiden päätymistä markkinoille. Puiston toiminnan kestävyys ja vakiintuminen varmistetaan kytkemällä ne tiiviiksi osaksi Karelia-ammattikorkeakoulun sekä yhteistyöorganisaatioiden perustoimintaa.
Sirkkalan energiapuisto -hankekokonaisuus koostuu kahdesta investointihankkeesta ja yhdestä kehittämishankkeesta. Nyt on haettavana ensimmäinen investointihanke ja sen rinnakkainen kehittämishanke: Sirkkalan energiapuisto – Biotalousosaamisen investoinnit, Mobiili puu-CHP (EAKR 300123) sekä Sirkkalan energiapuisto – Biotalousosaamisen kehittäminen (EAKR 300120). Investointihankekokonaisuudessa rakennetaan biotalouden tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristö. Kehittämishankkeessa luodaan toimintamalli energiaratkaisusuunnitelman mukaisten laitteistojen ylläpitoon, energiapuiston toimintojen opetukseen ja tutkimukseen integrointiin sekä toimialan yritystoiminnan edellytysten ja kannattavuuden edistämiseen.
Sirkkalan energiapuisto edistää sekä valtakunnallisia että maakunnallisia uusiutuvan energian osaamisen, tuotannon ja käytön lisäämisen tavoitteita. Energiapuisto vahvistaa Itä-Suomen alueen biotalousalan yritysten energiaratkaisuosaamista, tuotekehitysmahdollisuuksia sekä tuo uusia mahdollisuuksia koulutuksen monialaiseen yritystoimintalähtöiseen toteuttamiseen. Energiapuisto antaa mahdollisuuden selvittää eri energiantuotantomuotojen todellisia käyttö- ja ylläpitokustannuksia sekä koko toimintaketjun kustannusrakennetta ja energiatehokkuutta kokonaisenergiataseen ja resurssitehokkuuden näkökulmasta, mikä on yksi keskeisistä Joensuun INKA-ohjelman tavoitteista. Suurten kiinteistöjen omavarainen lämmön- ja sähköntuotanto parantaa alueellista energiaturvallisuutta ja vähentää energian huippukulutuskauden fossiilisten energianlähteiden kulutusta vaikuttaa myönteisesti aluetalouteen.
Sirkkalan energiapuisto on osa Joensuun vahvistuvaa biotalouden osaamiskeskittymää, jonka muodostavat Joensuun Tiedepuisto, Itä-Suomen yliopisto, Metla, EFI, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä sekä Karelia- ammattikorkeakoulu. Energiapuisto on myös osa valmisteilla olevaa toimijoiden yhteistä biojalostuksen demoverstasta, eli biojalostusalan demonstraatioympäristöjen verkostoa Pohjois-Karjalassa ja Itä-Suomessa.
Biotalousosaamisen kehittäminen –hankkeen tarkka kohderyhmä on riippuvainen kulloinkin käynnissä olevasta toimenpiteestä. Pääpiiirteissään kohderyhmät voidaan jaotella julkishallinnon organisaatioihin ja yksityisen sektorin toimijoihin.
Hankkeen esiselvityksen (liite: Energiapuiston esiselvitys),sekä valmisteluvaiheen aikana on neuvoteltu alla lueteltujen 17 yrityksen kanssa Sirkkalan energiapuistossa tehtävästä yhteistyöstä ja tuotekehityksestä. Hakemuksen liitteenä on luettelo yrityksistä ja niiden toimialoista, sekä yhteistyötahoista, joiden kanssa Sirkkalan energiapuiston toimintaa lähdetään kehittämään ja rakentamaan edelleen. Yritysryhmää laajennetaan aktiivisen tiedottamisen ja suorien yhteynottojen kautta, ja näin pyritään varmistamaan kehittämisympäristön laajamittainen hyödyntäminen tulevaisuudessa.
Energiapuiston valmisteluvaiheessa on sovittu tulevasta yhteistyöstä seuraavien yritysten kanssa: Insinööritoimisto Jormakka Oy (LVIS-suunnittelu), Finnwind Oy (aurinko- ja tuulivoimaratkaisut), JTV Energia Oy (aurinkolämpöratkaisut ja mallinnus), Eko-LVI Oy (hybridilämmitysjärjestelmäasennukset), LVI-Dimeks Oy (hybridilämmitysjärjestelmäsuunnittelu ja asennus), HomeControl Finland Oy (kiinteistöautomaatioalan yritys), Nolwenture Oy (ohjelmistotuotannon yritys), Ensto Finland Oy (sähköjärjestelmät ja sähköautojen latausratkaisut), Oulun Energia Oy (farmivirta sähkönmyyntikonsepti), Konepaja M. Pappinen Oy (state of the Art pellettiratkaisut), MJ-Forest (laatuhakkeen tuotanto ja toimintamallin kehittäminen), Volter Oy (pien-CHP-ratkaisut), Nocart Oy (hajautetun sähköntuotannon ohjausjärjestelmät), Dinex Ecocat (katalysaattorit ja päästöjenhallinta), Oy Windside Production Ltd (pystyakseliset tuuliturbiinit), Akvaterm Oy (lämpöakut), Avainenergia Oy (lämpökonttiratkaisut ja lämpöyrittäjäpalvelut). Lisäksi Energiapuiston toiminnasta, sisällöstä ja yhteistyöstä on keskusteltu seuraavien julkisorganisaatioiden kanssa: Teknologian tutkimuslaitos VTT, Metsäntutkmuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Joensuun tiedepuisto Oy, Joensuun yrityskiinteistöt Oy
Julkisorganisaatioista varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat yleis- ja asemakaavoituksesta vastaavat viranomaiset, julkisrakennusten rakennuttajat, julkisrakennusten hallinnoijat, kuntien rakennuslupaviranomainen, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut kestävän kehityksen vastuutahot. Biotalousosaamisen kehittäminen – hankkeessa tuodaan kiinteistötason ekologisesti kestävän ja alueellisesti omavaraisen energiantuotannon mahdollisuuksia esille todellisessa ympäristössä ja todellisiin kulutuslukemiin perustuen. Päätöksentekijöihin vaikutetaan esittämällä todellisia kulutuslukemia ja käyttökokemuksia aidossa ympäristössä. Julkishallinnon itselleen asettamat energiatehokkuus ja päästövähennystavoitteet vaativat muutoksia myös energiantuotannon profiiliin.
Vuodesta 2019 alkaen rakennettavien uusien julkisrakennuksien tulee olla lähes nollaenergiatasoa, mihin voidaan päästä vain kiinteistökohtaisilla energiantuotantolaitteilla.
Koulutusorganisaatiot ovat merkittävä kohderyhmä osaamisen uudistamisen ja siirron sekä vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Biotalousosaamisen kehittäminen –hankkeessa yhdistetään monialaisesti eri koulutusasteiden osaamista. Hankkeessa luodaan toimintamalli, jolla eri koulutusorganisaatioiden opiskelijat ja opettajat pääsevät toimimaan. Eri koulutusalojen ja tasojen tarpeet tullaan kartoittamaan kattavasti. Pääasiallisia toimijoita tulevat olemaan Karelia-AMK (energia- ja ympäristöteknologia, metsätalous, talotekniikka, rakennustekniikka ja uusiutuvan energian ylempi amk), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (LVI-asentajat) ja Itä-Suomen yliopisto (Metsätieteiden tiedekunta). Biotalousosaamisen kehittäminen -hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa, jotta ympäristöstä saadaan erityisesti yritysten tulevia työvoimatarpeita vastaava koulutusympäristö.
Yksityissektorin varsinaisina kohderyhminä on lukuisa joukko toimijoita. Hankkeen alkuvaiheessa tarvekartoituksen aikana yritykset ovat laajasti mukana, ja kohderyhmä täsmentyy toimintamallin tarkentuessa. Yritysten panos on ympäristön suunnittelussa keskeinen, että ensinnä energiapuisto palvelee esittelykohteena laajaa toimijajoukkoa ja toisaalta vastaa tarkoin tämän hetken ja tulevaisuuden tuotetestaustarpeita (liitännät sähkö- ja lämpöverkkoon, tietoliikenneyhteydet ja ohjainväylät). Rakentamissektorilta hankkeeseen sidotaan mukaan toimijoita arkkitehti- ja rakennesuunnittelun puolelta, jotta Sirkkalan energiapuisto valmistuessaan toimii esimerkkikohteena myös näiltä osin. Talotekniikan LVISA-osaajia (Lämpö, Vesi, Ilma, Sähkö, Automaatio) tarvitaan kattavasti niin suunnittelu kuin urakointipuoleltakin. Etenkin LVISA-järjestelmien suhteen Sirkkalan energiapuistosta tulee saada moitteeton kohde, jossa niin yrittäjät, kouluttajat kuin opiskelijatkin voivat kouluttautua. Energiayhtiöiden (sähkötukku ja –verkkoyhtiöt sekä lämpöverkko- ja tuotantoyhtiöt) ovat avainroolissa kiinteistökokoluokan pientuotannon verkkoon liittämisessä ja demonstraatiokohteen tulee olla tässäkin mielessä esimerkillinen. Energiapuistoon liittyviä energiayhtiöitä ovat Fortum Heat & Power Oy, Caruna Espoo Oy, Pohjois-Karjalan sähkö Oy ja PKS Sähkönsiirto Oy. Laitevalmistajien kanssa yhteistyössä suunnitellaan optimaalinen energiantuotantokokonaisuus ja selvitetään mahdollisuuksia saada vielä protovaiheessa olevia uuden sukupolven tuotteita energiapuiston yhteyteen.
Sirkkalan energiapuisto on yksi merkittävä INKA-ohjelman demonstraatioympäristö. Joensuun kaupunki vastaa INKA- ohjelman biotalous-keskittymästä, ja energiapuisto tukee keskeisesti kaupungin työtä. Ohjelmaan kytkeytyvät sidosryhmät ja kumppanit tulevat olemaan tärkeitä kehityshankkeen kumppaneita.
Metsäpalveluyrityksille Sirkkalan energiapuisto avaa mahdollisuuden tarkastella puupolttoaineen jalostusastetta, laatua, käyttäytymistä ja käyttöä energiantuotannossa. Kysynnän kasvaessa raaka-aineeseen kohdistuu paineita tasalaatuisemman hakkeen tuotantoon. Biotalousosaamisen kehittäminen –hanke tuo metsäpalveluyritykset (esim. Metsäpalvelu Turunen Oy, MJ-Forest) toimintaan mukaan ja kehittämään omia toimintamallejaan. Hankkeesta avoimesti, aktiivisesti ja rehellisesti viestiminen on kehityshankkeessa oleellinen osa. Täten kaikki lähialueen asukkaat ja toimijat sekä kaikki asiasta kiinnostuneet ovat varsinaista kohderyhmää.
Kehittämishankkeessa luotu toimintamalli määrittää osaltaan myös välilliset kohderyhmät. Käytännössä välilliset kohderyhmät muodostuvat energiaturismin kautta erilaisten asiantuntija- ja opintoryhmävierailuiden kautta. Matkailupalveluyritysten (ohjelmapalvelut, majoitus- ja elämysyrittäjät) näkökulmia kartoitetaan kehittämishankkeen 1. vaiheessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 210 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 210 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 300 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 300 000
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Liperi, Kontiolahti, Outokumpu, Polvijärvi, Joensuu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 10 |
| Hajautetun uusiutuvan energian tuotanto korvaa fossiilisen ja muiden uusiutumattomien energilähteiden käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 8 |
| Uusiutuvan energian tuotanto korvaa fossiilisen energian käyttöä ja siten vähentää osaltaan kasvihuonekaasujen päästöjä. Vaikutukset tulevat näkymään vasta pidemmällä aikajaksolla | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 5 |
| Uusiutuvan energian tuotanto hidastaa ilmastonmuutosta ja vaikuttaa siten positiivisesti kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Vaikutukset tulevat näkymään vasta pidemmällä aikajaksolla | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 8 |
| Uusiutuvan energian tuotanto korvaa fossiilisen energian käyttöä ja siten vähentää osaltaan kasvihuonekaasujen päästöjä. Vaikutukset tulevat näkymään vasta pidemmällä aikajaksolla. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella on neutraali kokonaisvaikutus Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 4 |
| Uusiutuvan energian käyttö lisää materiaalitehokkuutta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Hankkeen päätavoite on lisätä uusiutuvan energian käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 7 |
| Hankkeella vaikutetaan sekä suoraan että välillisesti alueen elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen tarjoamalla uusia ratkaisuja kestävään paikalliseen energian tuotantoon kiinteistökokoluokassa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 1 |
| Hankkeella edistetään kestävää sähköliikennettä alueella. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 1 |
| Hankkeella vaikutetaan sekä suoraan että välillisesti alueen elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen tarjoamalla uusia ratkaisuja kestävään paikalliseen energian tuotantoon. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 2 |
| Hankkeella vaikutetaan sekä suoraan että välillisesti alueen elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen tarjoamalla uusia ratkaisuja kestävään paikalliseen energian tuotantoon. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 1 |
| Hankkeella vaikutetaan sekä suoraan että välillisesti alueen elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen tarjoamalla uusia ratkaisuja kestävään paikalliseen energian tuotantoon | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke on kulttuuriympäristövaikutuksiltaan neutraali. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 6 |
| Hankkeessa edistetään hajautetun puupohjaisen energiantuotannon päästöjen hallintaa | ||
Sirkkalan Energiapuiston hankekokonaisuudessa rakennettiin valtakunnallisesti ainutlaatuinen uusiutuvan energian tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristö. Energiapuisto sisältää laajan valikoiman puuta energianlähteenään käyttäviä sähkön ja lämmöntuotantolaitteita, sekä useita auringosta energiaa tuottavia yhdistelmiä. Osaamisen kehittämishankkeen toiminnalle välttämättömät laitteet hankittiin kaksivaiheisessa investointihankkeessa. Energiapuiston laitteet esittelevät uusia tekniikoita investoinneista kiinnostuneille ja tuottavat puolueetonta tietoa päätöksenteon tueksi.
Yrityksien osaamista kartutettiin mm. järjestämällä koulutuksia, tiedotusta ja tarjoamalla suunnittelijoille haastavia ongelmia ratkottavaksi. Energiapuiston laitteiden asennuksissa, huolloissa ja korjauksissa on tehty laajaa yhteistyötä alueellisten ja kansallisten yritysten kanssa.
Energiapuiston tilojen perusremontin suunnittelu ja toteutus tehtiin tiiviissä yhteistyössä Joensuun Yrityskiinteistöjen ja suunnittelijoiden kanssa. Perusremontilla tiloihin asennettiin tulevaisuuden laitteiden vaatimat liitännät ja sijoituspaikat. Perusremontti toteutettiin hankkeen ulkopuolisella rahoituksella. Perusremontissa huomioitiin tarkasti Energiapuistoon suunnitellut investoinnit ja laiteasennukset. Varsinaisten investointien asennustyöt ja niiden toteutussuunnitelmat tehtiin hanketyönä ja hankkeen kustannuksella. Usean hankinnan kohdalla lopullinen laite poikkesi hieman suunnitellusta ja sen asentaminen vaati joitakin muutostöitä asennuksen onnistumiseksi.
Hankkeessa tarkasteltiin useita erilaisia toimintamalleja, joilla energiapuiston laitekannan hyödyntäminen sekä toimintaympäristön pitkäjänteinen toiminta ja ylläpito saadaan optimoitua. Tärkeinä tekijöinä tarkasteluissa olivat toisaalta teknisen laite- ja ympäristökokonaisuuden integrointi Karelia-amk:n peruskoulutukseen ja kehittämistoimintaan sekä toisaalta yhteistyö energia-alan yritysten ja alan kehittämisorganisaatioiden kanssa.
Energiantuotannon kokonaisvaikutukset Sirkkalan kiinteistön ostoenergian hankintaan sekä kasvihuonekaasupäästöihin jäävät maltillisiksi, koska kiinteistön peruskulutus on suurta verrattuna investoitujen laitteiden tuotantokapasiteettiin.
Peruskäytöllä laitteet eivät ole välttämättä jatkuvassa tuotantokäytössä vaan niitä käytetään tarpeen mukaisesti kehittämistoimintaan, opetustehtäviin ja toimeksiantoihin. Peruskäytön mukaisesti nettoenergiana, kiinteistön hyödyntämisaste huomioituna, sähköä tuotetaan aurinkopaneeleilla 8,7 MWh/a, Ökofenin CHP:llä 1,2 MWh/a ja Volterin CHP:llä 50 MWh/a. Vastaavasti lämpöenergiaa tuotetaan kiinteistön hyödyntämisaste huomioituna aurinkokeräimillä 9,4 MWh/a, Ökofenin CHP:llä 11,7 MWh/a, Volter CHP:llä 78 MWh/a ja kaksoispesäkattilalla 3,9 MWh/a.
Kiinteistön ulkopuolelta hankittavan energian vältetyn kustannuksen arvo on perusskenaariossa noin 9600 €/a. Päästövähennys keskimääräisillä yhteistuotantolaitosten kaukolämmön ja verkkosähkön päästökertoimilla olisi sähköntuotannon osalta 10,8 tCO2/a ja lämmöntuotannon osalta 18,1 tCO2/a. Tämä vastaa noin 200 000 km vuotuista ajomatkaa keskimääräisellä henkilöautolla.