Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70029

Hankkeen nimi: HYTEKS - Hyvinvointiteknologian oppimisympäristön kehittäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Koulutus OY

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2249317-6

Jakeluosoite: PL 304

Puhelinnumero: 015-2215111

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.esedu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Teija Räihä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teija.raiha(at)esedu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447115826

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa kehitetään Etelä-Savon ammattiopiston hyvinvointiteknologian opetusta ja luodaan oppimisympäristö, joka palvelee työelämää sekä tulevaisuudessa hyvinvointiteknologian kanssa työskentelevien mm. ensi- ja lähihoitajien, apuvälinehuoltajien, vartijoiden ja sähköasentajien ammattitaitoa. Moderni hyvinvointiteknologian oppimisympäristö tukee ko. ammattitaidon kehittymistä alan työtehtäviin ja siirtymistä alan työhön sekä tukee alalla työskentelevien osaamisen kehittymistä. Sosiaali- ja terveysalan teknistymisestä huolimatta on sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulutuksessa niukasti hyvinvointiteknologian osaamisen kehittymistä tukevia oppimisympäristöjä ja välineistöä, eivätkä ammatissa kauan työskennelleet ole välttämättä opiskelleet niitä lainkaan. Tarve hyvinvointiteknologian asennus- ja korjausosaamiseen kasvaa teknologian käytön yleistymisen myötä. Opetushallitus onkin aloittanut hyvinvointiteknologiaan painottuvan koulutusohjelmien koulutuskokeilut, jotka painottuvat tekniikan ja liikenteen alalle. Koulutuskokeilussa painotetaan hyvinvointiteknologian koulutusohjelmia tieto- ja tietoliikennetekniikan, kone- ja metallialan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoihin. Etelä-Savon ammattiopisto on valittu yhdeksi ammatilliseksi oppilaitokseksi, jossa koulutuskokeilu toteutetaan kyseisissä tutkinnoissa vuosien 2014–2018 välisenä aikana.

Hankkeen toimenpiteet jaetaan seuraaviin kokonaisuuksiin:

1. Oppimisympäristön suunnittelu

Oppimisympäristön käytännön suunnittelu alkaa yhteistyössä tilojen omistajan, Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n edustajien kanssa. Oppimisympäristö sijoittuu Mikkelin ammattiopiston Otavankadun kiinteistöön sosiaali- ja terveysalan opetustilojen yhteyteen. Sosiaali- ja terveysalalle saneerataan uudet opetustilat ja hyvinvointiteknologian oppimisympäristön suunnittelu tehdään osana laajempaa oppilaitoksen tilasuunnitteluprosessia.
Oppimisympäristön suunnittelua johtaa hankkeen projektipäällikkö yhdessä sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan alojen (ICT-, sähkö- ja metalli-ala) koulutuspäälliköiden kanssa. Suunnitteluryhmän tueksi kootaan asiantuntijaryhmä hankkeen sidosryhmäoppilaitoksista ja - yrityksistä. Asiantuntijaryhmään on kutsuttu edustajat seuraavista tahoista: Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, MPY Oy, Mikkelin kaupunki (turva- ja hyvinvointiteknologian palvelut) ja elinkeinoyhtiö, Mikkelin Sateenkaari ry, Kyyhkylän kuntoutuskeskus ja Ikihyvä Oy. Asiantuntijaryhmä kokoontuu säännöllisesti projektipäällikön johdolla ja osallistuu mm. tilojen ja varustelun suunnitteluun, hankittavien laitteistojen valintaan sekä oppimisympäristön tilojen käyttösuunnitteluun.

2. Oppimisympäristön suunnittelun ja tulevaisuuden jatkokehitykseen ja opetuskäyttöön liittyvä benchmarkkaus

Oppimisympäristön suunnittelussa huomioidaan myös hyvinvointiteknologian nopea kansallinen ja kansainvälinen kehitys. Hankesuunnitelmaan kuuluu benchmarking-matkoja, johon projektipäällikön ohella osallistuvat hankkeen kohderyhmään kuuluvia, hyvinvointiteknologian opetukseen kytkeytyviä Esedun opetushenkilöstön edustajia. Myös hankkeen asiantuntijaryhmän edustajille varataan mahdollisuus ottaa osaa opintomatkoille, mutta ao. organisaatioiden omalla kustannuksella.

3. Oppimisympäristön rakentaminen, kalustaminen ja laitehankinnat

Oppimisympäristön varsinainen rakennustyö päässee alkamaan vuoden 2015 elokuussa. Sähkö-, LVI- ja rakennustyöt teetetään päästöisesti kilpailutetuilla urakoitsijoilla. Oppilastöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan, mikäli se opetuksellisesti on järjestettävissä ao. ajankohtana.
Kodinomaisen oppimisympäristön, älykkään kodin, sisustus- ja varustelutyöt pääsevät alkamaan rakennustöiden etenemisestä riippuen talven 2015-2016 aikana. Oppimisympäristön pintäkäsittelytyöt (laatoitus- ja maalaustyöt) tehdään mahdollisuuksien mukaan oppilastyönä samoin sisustustekstiilien valmistus. Asennustöitä (esim. keittiö ja kylpyhuone/wc) tehdään myös mahdollisuuksien mukaan oppilastyönä, mutta varaudutaan myös käyttämään ulkopuolista urakoitsijaa. Laite- ja varusteluhankintoja kilpailutetaan projektipäällikön ja hankinta-assistentin yhteistyössä samanaikaisesti varsinaisen oppimisympäristön rakentumisen yhteydessä. Laitetoimittajat järjestävät koulutuksia opettajille ja hankkeen projektipäällikkö vastaa koulutusten organisoinnista ao. alojen koulutuspäälliköiden kanssa. Hankkeen yhteistyöverkoston kautta myös yrityksille järjestetään mahdollisuus osallistua laitekoulutuksiin.

Laitetoimittajien kanssa yhteistyötä tehdään myös vaihtuvien laitenäyttelyiden mahdollistamiseksi ns. Showroom-tilassa oppimisympäristön yhteydessä. Showroom-tilaan varataan laitetoimittajille mahdollisuus tuoda uudistuvaa laitteistoa tai prototyyppejä oppimisympäristön välineistöä täydentämään omakustanteisesti. Showroom-tilaa samoin kuin itse oppimisympäristöä laitevalmistajat voivat käyttää omana esittelytilanaan paikkakunnan yrityksille, mutta sillä edellytyksellä, että ammattiopiston hankkimaa laitekantaa päivitetään ja yhteistyötä myös opetuksen kanssa järjestetään.

4. Oppimisympäristön ottaminen opetuskäyttöön

Oppimisympäristö on valmiina opetuskäytössä viimeistään elokuussa 2016. Tuolloin v. 2015 aloittaneet ensimmäiset tekniikan alan koulutuskokeilussa hyvinvointiteknologian suuntautumisvaihtoehdokseen valinneet toisen vuoden opiskelijat aloittavat oppimisympäristön käytön opinnoissaan oman opetussuunnitelmansa mukaan. Lähihoitaopiskelijoille opetuskäyttö mahdollistuu jo aiemmin, mikäli tilojen varustus sen sallii. Hyvinvointiteknologian oppimisympäristön käyttö otetaan huomioon oppilaitoksen omassa opetussuunnitelmatyössä ja suunnitelmat tehdään oppilaitoksen omana suunnittelutyönä, ei hankerahalla. Projektipäällikkö sen sijaan kartoittaa yhteistyössä projektin asiantuntijaryhmän ja oppilaitoksen työelämä- ja aikuiskoulutusasiantuntijoiden kanssa hyvinvointiteknologiaan liittyvän koulutustarjonnan tarpeita ja mahdollisuuksia alueen yrityksille ja työyhteisöille. Varsinaisen täydennyskoulutussuunnittelun tekee oppilaitoksen työelämäpalvelut, ei hanketyöntekijät. Etelä-Savon ammattiopiston tavoitteena on olla tulevaisuudessa johtava toisen asteen hyvinvointiteknologian kouluttaja niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.

Oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuden konkreettisesti opiskella tulevaisuuden kotiympäristöä, joka on varusteltu uusimmalla hyvinvointiteknologian ratkaisuilla. Hankkeen tavoitteena on, että saamme ammattilaisia, jotka tuntevat hyvinvointiteknologian osa-alueita ja pystyvät työskentelemään entistä teknistyvimmissä työympäristöissä. Ammattitaitoinen ja teknisiltä valmiuksiltaan osaava henkilöstö mahdollistaa sosiaali- ja terveysalan työorganisaatiossa ja yrityksissä tuottavuuden kasvun ja yritystoiminnan edelleen kehittämisen. Hyvinvointiteknologian maakunnallisen osaamisen vahvistaminen mahdollistaa myös uuden yritystoiminnan syntymistä maakuntaan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että tekniikan toimialoille. Hanke tukee maakuntastrategian visiota Etelä-Savosta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakuntana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmän muodostavat Etelä-Savon ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan, sähkö- ja automaatiotekniikan, turvallisuusalan sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan ja kone- ja metallialan perus- ja ammattitutkinto-opiskelijat sekä opetushenkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hyvinvointiteknologiaan liittyvät teknologia-alan yritykset sekä sosiaali- ja terveysalan yritykset sekä Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 253 868

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 249 069

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 423 112

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 415 115

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mäntyharju, Mikkeli, Kangasniemi, Puumala, Joroinen, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hyvinvointiteknologiaa työssään käyttävä hoitohenkilöstö on naisvaltaista. Osa heistä kokee teknologiset sovellukset hoitotyön apuna vaikeasti lähestyttäviksi ja hankaliksikin käyttää. Jotta tulevaisuuden lähihoitajille teknologian käyttö olisi helpompaa, tulee teknologian olla osa jo lähihoitajakoulutusta ja tähän tarpeeseen hanketta on suunniteltu. Opetushallituksen raportissa Osaava lähihoitaja 2020 (2011) on tutkimuksen pohjalta määritelty lähihoitajan tulevaisuuden osaamistarpeita ja hyvinvointiteknologian käytön osaaminen on yksi keskeinen uusi osaamistarve. Etelä-Savon ammattiopiston sote-alan yrityksien henkilöstölle toteuttamissa osaamistarvekartoituksissa (C&Q) tuloksena on havaittu kautta linjan tietoteknisten valmiuksien ja tekniikan käytön haasteita ja osaamisvajetta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hyvinvointiteknologian oppimisympäristö tarjoaa naispainotteiselle lähihoitajaopiskelijajoukolle mahdollisuuden tutustua jo opintojen aikana hyvinvointiteknologiaan. Hyvinvointiteknologian tuleville asentajille, usein miehille, yhteinen oppimisympäristö tuo mielikuvia tulevaisuuden työstä, jossa korjaus- ja asennustöitä tehdään esim. vanhus- tai muistisairaiden tai vakavasti vammaisten asiakkaiden kotona ja työtilanne vaatii tekniikan osaamisen lisäksi myös sosiaalisia taitoja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei ole vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hyvinvointiteknologian apuvälineillä esim. muistisairaiden etävalvonta mahdollistuu ja samalla säästetään kuljetuskustannuksissa ja polttoaineen kulutuksessa, joka vaikuttaa päästöihin alentavasti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei ole vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei ole vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ole vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 5
Hyvinvointisektori on maakunnallisesti kasvava elinkeino ja tuottamalla osaavaa työvoimaa ao. sektorin kasvu turvataan
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei ole vaikutusta.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hyvinvointiteknologian ratkaisut mahdollistavat etävalvonnan sekä vanhusten, että vammaisten itsenäisen asumisen ja samalla tuetaan liikkumista edistäviä ratkaisuja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 7
Hyvinvointiteknologian käytön lisääntyessä vanhus- ja vammaisväestön hyvinvointi paranee, koska kotona tapahtuva hoivan mahdollistuu entistä kauemmin ja laadukkaammin.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Vanhuksien ja vammaisien itsemääräämisoikeus ja itsenäisyys ja näin myös yhteiskunnallinen tasa-arvo vahvistuu kotona-asumisen myötä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Vanhuksien ja vammaisien itsemääräämisoikeus ja itsenäisyys vahvistuu kotona-asumisen myötä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei ole vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei ole vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

HYTEKS -hankkeen keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa ja kehittää Etelä-Savon ammattiopiston hyvinvointiteknologian opetusta ja siten vahvistaa Etelä-Savon ammattiopiston kilpailukykyä. Tarkoituksena oli kehittää hyvinvointiteknologian opetusta ja oppimista muun muassa tieto- ja tietoliikennetekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan opinnoissa. Lisäksi hankkeessa luotiin moderni hyvinvointiteknologinen oppimisympäristö Otavankadun kampukselle opetus- ja oppimiskäyttöön.

Väestön ikääntyminen haastaa kunnat sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijat etsimään uusia keinoja ikääntyneiden itsenäisen kotona selviytymisen tueksi. Hyvinvointiteknologia tarjoaa mahdollisuuden kehittää yhä parempaa, aktiivisempaa ja turvallisempaa kotona asumista omassa kodissa tai kodinomaisessa ympäristössä. Hyvinvointiteknologian keskeisenä tavoitteena on ylläpitää ja kohentaa ihmisen terveyttä, toimintakykyä sekä fyysistä kuntoa tekniikan ja tietotekniikan avulla. Hyvinvointiteknologia auttaa osaltaan ratkaisemaan ikääntyneiden määrän kasvusta aiheutuvia yhteiskunnallisia kuormituksia, kun kasvavaa ikääntyneiden ryhmää on hoitamassa suhteellisesti vähemmän henkilökuntaa. Haasteena hyvinvointiteknologian käyttöönotossa on yksittäisten teknisten laitteiden tai järjestelmien kliiniset, taloudelliset ja eettiset vaikutukset ikääntyneiden hoitoon, sillä ikääntyneiden toiveet voivat olla eriävät hoitohenkilökunnan näkemien tarpeiden kanssa. Ikääntyneen toimintakyvyssä tapahtuneen laskun korvaaminen osittain tai kokonaan teknologisella apuvälineellä ei välttämättä aina riitä motivoimaan ikääntynyttä tai vammaista käyttämään apuvälinettä. Käyttäjän kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että apuväline saadaan käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen toimintakyvyn huomattavaa laskua, jolloin toteutuu parhaiten apuvälineen toimintakykyä ylläpitävä ja vahvuuksia tukeva rooli. Valitettavan usein apuvälineet otetaan käyttöön vasta pakon edessä, jolloin apuvälineiden tuomaa apua ei saada täydellisesti hyödynnettyä.

Väestön ikääntyessä, palvelurakenteen ja toimintaympäristön muuttuessa sekä teknologian käytön lisääntyessä hyvinvointisektorilla edellytetään työntekijöiltä uusia tietoja ja taitoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt kolme koulutuskokeilua, joiden tavoitteena on vastata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön ja palvelurakenteen muutosten edellyttämiin uusiin osaamistarpeisiin. Kokeilujen avulla kehitetään erityisesti välinehuoltoon, ensihoitoon ja hyvinvointiteknologiaan suuntautuneita ammatillisia perustutkintoja ja ammatillista peruskoulutusta. Kokeiltavat tutkinnot ja osaamisalat on mahdollista suorittaa myös näyttötutkintona. Koulutuskokeilut alkavat joustavasti syksystä 2014 alkaen ja päättyvät viimeistään 31.12.2018. Etelä-Savon ammattiopistossa hyvinvointiteknologia liittyy lähihoitajakoulutuksen ohella olennaisesti tieto- ja tietoliikennetekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoihin. Hyvinvointiteknologian koulutus on monialainen osaamisala, joka pyrkii vastaamaan entistä enemmän tulevan työelämän uusiin tarpeisiin. Hyvinvointiteknologian koulutuksen tarkoituksena on valmistaa ammattilaisia, joilla on hallussaan sekä tekniikan että sosiaali- ja terveysalan tuntemus. Hyvinvointiteknologian koulutuksen koulutustarvetta on perusteltu erityisesti ikääntyneiden lisääntyvällä kotihoidolla ja kotiin vietävillä teknologisilla palveluilla. Kunnilla on tulevaisuudessa suuri haaste järjestää tarvittavan hyvinvointiteknologian saatavuus, laitteiden huolto ja käyttöopastus. Opetushallituksen arvion mukaan koulutettua henkilöstöä tarvitaan erityisesti hyvinvointiteknologisten laitteiden tuotekehitystyöhön, kokoonpanoon, valmistukseen, asennuksiin, huoltoon ja käyttöopastustehtäviin.

HYTEKS hankkeen tavoitteet saavutettiin erinomaisesti ja hankkeen aikana toteutettiin Etelä-Savon ammattiopiston, Otavankadun kampukselle yksi kodinomainen, hyvinvointiteknologialla varusteltu oppimisympäristö (= HYTEKS-oppimisympäristö). Oppimisympäristössä on esillä moderneja, uudenlaisia innovaatioalustoja, jotka tukevat yksilön kotona asumista ja hyvinvointia. Hankkeeseen liittyi hankeaikana 15 kumppanuusyritystä (CareCare Oy, Emfit Oy, Evondos, Fidelix / Oiva Care, Garmin Nordic Finland, Ab HUR Oy, Kommunkointikeskus Kipinä Oy, Kuuloinva Oy, Menumat Oy, Mikkelin ammattikorkeakoulu, MPY Palvelut Oy, Oras Oy, Sote360 Oy, Unikulma ja Väinö Korpinen Oy). Yritykset toivat HYTEKS-oppimisympäristöön erilaisia kotona asumista tukevia ratkaisuja turvallisuuden, kalusteiden, kuntoutumisen kuin teknologian näkökulmasta. Yhteistyö yritysten kanssa oli innovatiivista ja tulevaisuuden kotona asumista ja hyvinvointia tukevaa kehittämistyötä. Yhteisen kehittämistyön kautta löydettiin ja jaettiin uusia, innovatiivisia toimintatapoja tehdä ammatillisen oppilaitoksen ja yritysten välistä yhteistyötä. Yhteistyö yritysten sekä yritysten tuotteiden käyttäjäpilotoinnin, testauksen ja kehittämisen osalta jatkuu oppimisympäristössä myös HYTEKS-hankkeen jälkeen. Yritysyhteistyö mahdollistaa sen, että oppimisympäristössä on käytettävissä ajantasainen ja turvallinen välineistö.