|
|
|
Hankekoodi: A70031
Hankkeen nimi: Sirkkalan energiapuisto – Biotalousosaamisen investoinnit, Mobiili puu-CHP
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2014 ja päättyy 31.12.2015
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Jakeluosoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013 260 600
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.karelia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 311 6314
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kiinteistökokoluokan energiajärjestelmät ovat muuttuneet merkittävästi viimeaikaisten rakennusten energiatehokkuusmuutosten myötä. 25.8.2014 voimaan tulleen ympäristöministeriön asetuksen myötä kaikki viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevat rakennukset jotka rakennetaan vuoden 2018 jälkeen ja kaikki muut uudet rakennukset jotka rakennetaan vuoden 2020 jälkeen, tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Tulevaisuudessa pakollinen NZEB-taso (nearly zero energy buildings, lähes nollaenergiarakennus) edellyttää kiinteistön omaa energiantuotantoa uusiutuvilla energianlähteillä. FinZEB-hankkeessa määritellään nZEB käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla. Sirkkalan energiapuisto -hankekokonaisuuden tavoitteena on parantaa rakennusalan, energiajärjestelmien tuottajien ja asentajien mahdollisuutta mukautua tähän muutokseen. Sirkkalan energiapuistosta rakennetaan kansallisesti ainutlaatuinen ja monipuolinen kiinteistökokoluokan hybridienergiajärjestelmien tutkimus-, testaus- ja oppimisympäristö, joka saattaa yhteen alan yritykset, opiskelijat, koulutusorganisaatiot ja tutkimuslaitokset.
Sirkkalan energiapuisto rakennetaan Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkala-kampukselle Joensuuhun. Energiapuistossa demonstroidaan kiinteistön mahdollisuuksia tuottaa omavaraisesti lämpö- ja sähköenergiaa metsäbiomassoista, aurinkoenergiasta ja tuulesta osana isompia lämpö- ja sähköverkkoja. Lisäksi puistoon sijoitetaan maakunnan ensimmäinen julkinen aurinkoenergialla toimiva sähköajoneuvojen latauspiste.
Sirkkalan energiapuisto -hankekokonaisuus koostuu kahdesta investointihankkeesta ja yhdestä kehittämishankkeesta. Nyt on haettavana ensimmäinen investointihanke ja sen rinnakkainen kehittämishanke: Sirkkalan energiapuisto – Biotalousosaamisen investoinnit, Mobiili puu-CHP (EAKR 300123) sekä Sirkkalan energiapuisto – Biotalousosaamisen kehittäminen (EAKR 300120). Investointihankekokonaisuudessa rakennetaan biotalouden tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristö. Kehittämishankkeessa luodaan toimintamalli energiaratkaisusuunnitelman mukaisten laitteistojen ylläpitoon, energiapuiston toimintojen opetukseen ja tutkimukseen integrointiin sekä toimialan yritystoiminnan edellytysten ja kannattavuuden edistämiseen.
Sirkkalan energiapuisto edistää sekä valtakunnallisia että maakunnallisia uusiutuvan energian osaamisen, tuotannon ja käytön lisäämistavoitteita. Energiapuisto vahvistaa Itä-Suomen alueen biotalousalan yritysten energiaratkaisujen osaamista ja tuotekehitystä sekä tuo uusia mahdollisuuksia koulutuksen monialaiseen ja yritystoimintalähtöiseen toteuttamiseen. Energiapuistossa voidaan selvittää eri energiantuotantomuotojen todellisia käyttö- ja ylläpitokustannuksia sekä koko toimintaketjun kustannusrakennetta ja energiatehokkuutta kokonaisenergiataseen ja resurssitehokkuuden näkökulmasta, mikä on yksi keskeisistä Joensuun INKA-ohjelman tavoitteista. Suurten kiinteistöjen omavarainen lämmön- ja sähköntuotanto parantaa alueellista energiaturvallisuutta, vähentää energian huippukulutuskauden aikaista fossiilisten energianlähteiden kulutusta ja saa aikaan positiivisia vaikutuksia aluetalouteen.
Sirkkalan energiapuisto on osa Joensuun vahvistuvaa biotalouden osaamiskeskittymää, jonka muodostavat Joensuun Tiedepuisto, Itä-Suomen yliopisto, Metla, EFI, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä sekä Karelia- ammattikorkeakoulu. Energiapuisto on myös itsenäinen osa valmisteilla olevaa toimijoiden yhteistä biojalostuksen demoverstasta, eli biojalostusalan demonstraatioympäristöjen verkostoa Pohjois-Karjalassa ja Itä-Suomessa.
Sirkkalan energiapuisto – hankekokonaisuuden kohderyhmät määritellään rinnakkaisessa kehittämishankkeessa yhteistyössä yritysten ja muiden liitännäisten ”sidosryhmien” kanssa.
Biotalousosaamisen kehittäminen – hankkeen tarkka kohderyhmä on riippuvainen kulloinkin käynnissä olevasta toimenpiteestä. Pääpiirteissään kohderyhmät voidaan jaotella julkishallinnon organisaatioihin ja yksityisen sektorin toimijoihin.
Julkisorganisaatioista varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat yleis- ja asemakaavoituksesta vastaavat tahot, julkisrakennusten rakennuttajat, julkisrakennusten hallinnoijat, kuntien rakennuslupaviranomainen, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset , sekä muut kestävän kehityksen vastuutahot. Biotalousosaamisen kehittäminen – hankkeessa tuodaan kiinteistötason ekologisesti kestävää ja alueellisesti omavaraista energiantuotantoa esille todellisessa ympäristössä ja todellisten kulutuslukemien kautta. Päätöksentekijöihin vaikuttaminen tapahtuu esittämällä kulutuslukemia, käyttökokemuksia ja päästötaseita aidossa ympäristössä. Julkishallinnolle asetetut energiatehokkuus- ja päästövähennystavoitteet vaativat muutoksia myös energiantuotannon profiiliin. Vuodesta 2019 alkaen rakennettavien uusien julkisrakennusten täytyy olla lähes nollaenergiatasoa, johon voidaan päästä vain kiinteistökohtaisilla energiantuotantolaitteilla.
Koulutusorganisaatiot ovat merkittävä kohderyhmä tiedon jalkauttamisen ja vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Biotalousosaamisen kehittäminen –hankkeen tiimoilta yhdistetään poikkitieteellisesti eri koulutusasteiden osaamista. Hankkeella luodaan toimintamalli, jolla eri koulutusorganisaatioiden opiskelijat ja opettajat pääsevät toimimaan niin yksin kuin yhdessä kehittävässä ympäristössä. Eri koulutusalojen ja tasojen tarpeet kartoitetaan kattavasti.
Pääasiallisia toimijoita ovat Karelia-AMK (energia ja ympäristötekniikka, metsätalous, talotekniikka, rakennustekniikka), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (LVI-asentajat) ja Itä-Suomen yliopisto (Metsätieteellinen tdk.). Erityisen tiiviissä yhteistyössä Biotalousosaamisen kehittäminen -hanke toteutetaan yritysten kanssa, jotta ympäristöstä saadaan erityisesti yritysten innovointia ja tuotetestausta sekä tulevia työvoimatarpeita vastaava oppimis- ja tuotekehitysympäristö.
Yksityissektorin varsinaisina kohderyhminä on suuri joukko toimijoita ja erityisesti hankkeen alkuvaiheessa tarvekartoituksen aikana yritykset ovat laajasti mukana. Yritysten panos on merkittävin ympäristön suunnittelussa sellaiseksi, että ensinnäkin se palvelee esittelykohteena laajaa toimijajoukkoa ja toisaalta energiapuisto saadaan toteutettua vastaamaan tarkoin tämän hetken ja tulevaisuuden tuotetestaustarpeita (liitännät sähkö- ja lämpöverkkoon, tietoliikenneyhteydet ja ohjainväylät). Rakentamispuolelta hankkeeseen sidotaan mukaan toimijoita arkkitehti- ja rakennesuunnittelun puolelta, jotta Sirkkalan energiapuisto valmistuessaan toimii esimerkkikohteena myös näiltä osin. Talotekniikan LVISA-osaajia (Lämpö, Vesi, Ilma, Sähkö, Automaatio) tarvitaan kattavasti niin suunnittelu- kuin urakointipuoleltakin. Etenkin LVISA-järjestelmien suhteen Sirkkalan energiapuistosta täytyy suunnitella moitteeton kohde, jossa niin yrittäjät, kouluttajat kuin opiskelijatkin voivat kouluttautua. Energiayhtiöiden (sähkötukku ja –verkkoyhtiöt sekä lämpöverkko- ja tuotantoyhtiöt) ovat avainroolissa kiinteistökokoluokan pientuotannon verkkoon liittämisessä ja demonstraatiokohteen täytyy olla tässäkin mielessä esimerkillinen. Energiapuistoon liittyviä energiayhtiöitä ovat Fortum Heat & Power Oy, Caruna Espoo Oy, Pohjois-Karjalan sähkö Oy ja PKS Sähkönsiirto Oy. Laitevalmistajien kanssa suunnitellaan yhteistyössä optimaalinen energiantuotantokokonaisuus ja selvitetään mahdollisuuksia saada vielä protovaiheessa olevia uuden sukupolven tuotteita energiapuiston yhteyteen.
Sirkkalan energiapuisto toimii yhtenä merkittävänä INKA-ohjelman demonstraatioympäristönä ja saavutuksena Joensuun ollessa INKA-ohjelman biotalous-keskittymän vetovastuussa. Ohjelmaan kytkeytyvät sidosryhmät ja kumppanit tulevat olemaan tärkeitä kehityshankkeen kumppaneita.
Metsäpalveluyrityksille Sirkkalan energiapuisto avaa mahdollisuuden tarkastella jalostuneemman puupolttoaineen käyttäytymistä ja käyttöä energiantuotannossa. Kysynnän kasvaessa raaka-ainepäähän kohdistuu paineita tasalaatuisemman hakkeen tuotantoon ja osaltaan Biotalousosaamisen kehittäminen – hankkeen tiimoilta saadaan metsäpalveluyritykset (esim. Metsäpalvelu Turunen Oy, MJ-Forest) toimintaan mukaan ja kehittämään omia toimintamallejaan.
Hankkeesta avoimesti, aktiivisesti ja rehellisesti viestiminen on kehityshankkeessa oleellinen osa. Täten kaikki lähialueen asukkaat ja toimijat sekä kaikki asiasta kiinnostuneet ovat varsinaista kohderyhmää.
Kehittämishankkeessa luotu toimintamalli määrittää osaltaan myös välilliset kohderyhmät. Käytännössä välilliset kohderyhmät muodostuvat energiaturismin kautta erilaisten asiantuntija- ja opintoryhmävierailuiden kautta.
Matkailupalveluyritysten (ohjelmapalvelut, majoitus- ja elämysyrittäjät) näkökulmia kartoitetaan kehittämishankkeen ensimmäisessä vaiheessa.
Matkailupalveluyritykset (energiaturismi)
Suuri yleisö; tavoitteena lisätä uusiutuvan energian tietoutta vierailijoiden, kaupunkilaisten, satunnaisten matkailijoiden keskuudessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 240 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 237 344
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 343 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 339 204
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Kontiolahti, Outokumpu, Joensuu, Ilomantsi
Jakeluosoite: Sirkkalantie 12 A
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 10 |
| Hajautetun uusiutuvan energian tuotanto korvaa fossiilisen ja muiden uusiutumattomien energilähteiden käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 8 |
| Uusiutuvan energian tuotanto korvaa fossiilisen energian käyttöä ja siten vähentää osaltaan kasvihuonekaasujen päästöjä. Vaikutukset tulevat näkymään vasta pidemmällä aikajaksolla. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 5 |
| Uusiutuvan energian tuotanto hidastaa ilmastonmuutosta ja vaikuttaa siten positiivisesti kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Vaikutukset tulevat näkymään vasta pidemmällä aikajaksolla. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 8 |
| Uusiutuvan energian tuotanto korvaa fossiilisen energian käyttöä ja siten vähentää osaltaan kasvihuonekaasujen päästöjä. Vaikutukset tulevat näkymään vasta pidemmällä aikajaksolla. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella on neutraali kokonaisvaikutus Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 2 |
| Uusiutuvan energian käyttö lisää materiaalitehokkuutta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Hankkeen päätavoite on lisätä uusiutuvan energian käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeella vaikutetaan sekä suoraan että välillisesti alueen elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen tarjoamalla uusia ratkaisuja kestävään paikalliseen energian tuotantoon kiinteistökokoluokassa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Investointihanke ei keskity aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 1 |
| Hankkeessa pystytetään Itä-Suomen ensimmäinen julkinen aurinkosähköä hyödyntävä sähköajoneuvojen latauspaikka. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 1 |
| Hankkeella vaikutetaan sekä suoraan että välillisesti alueen elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen tarjoamalla uusia ratkaisuja kestävään paikalliseen energian tuotantoon | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 2 |
| Paikallinen uusiutuvan energian tuotanto lisää alueellista tasa-arvoa parantamalla haja-asutusalueen kilpailukykyä ja vähentämällä energian käyttöä | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 1 |
| Paikallinen uusiutuvan energian tuotanto lisää alueellista tasa-arvoa parantamalla haja-asutusalueen kilpailukykyä | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke on kulttuuriympäristövaikutuksiltaan neutraali. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 6 |
| Hankkeessa edistetään hajautetun puupohjaisen energiantuotannon päästöjen hallintaa. | ||
-