|
|
|
Hankekoodi: A70033
Hankkeen nimi: DigiBoost - Teollisuuden palveluliiketoiminnan uudet mahdollisuudet
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.4.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: PL 6 (Microkatu 1 C)
Puhelinnumero: 017-2556000
Postinumero: 70201
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.savonia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jari Niemelä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tki-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jari.niemela(at)savonia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447855753
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
DigiBoost-hankkeessa keskitytään edistämään Pohjois-Savon kone-, metalli- ja energiateollisuuden palveluliiketoiminnan kehittymistä huomioimalla teollisen internetin (IoT, internet of things) tuomat uudet, vielä hyödyntämättömät liiketoimintamahdollisuudet. Hankkeessa tarjotaan kohderyhmälle vetoapua paitsi palvelutuotteiden ja -tarjoomien kysyntälähtöiseen kehittämiseen niin myös palveluprosessien digitalisointiin sekä tuotteiden älyllistämiseen. Hanke on jatkoa Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimissa Leka- ja Palkeet-hankkeissa tehdylle teollisuuden palveluliiketoiminnan tutkimus- ja kehittämistyölle. Taustalla ovat sekä teollisuuden kehittämistrendit että yritysprojekteissa havaitut kehittämistarpeet.
Hankkeen tavoitteena on kasvattaa alueen yritysten palveluliiketoiminnan osaamista ja kilpailukykyä sekä löytää palveluliiketoiminnasta yrityksille uusia, vaikeasti kopioitavia kilpailuedun lähteitä. Tämä edistää sekä alueellista että kansallista kilpailukykyä. Lisäksi tavoitteena on synnyttää aihealueesta uutta tutkimustietoa sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden että yritysten käyttöön. Tutkimustieto jalkautetaan alueellisesti ja kansallisesti hyödynnettäväksi muun muassa tieteellisten artikkeleiden, muiden julkaisujen, seminaarien sekä työpajatoiminnan kautta.
IoT -palvelujen ja -ratkaisujen kehittämismenetelmiä ja -työkaluja pilotoidaan ja testataan laboratorio- sekä yritysprojekteissa. Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa hyödynnetään perustutkimusta, vertailu-analyyseja sekä laboratorio- ja yritysprojekteissa toteutettavaa soveltavaa tutkimustyötä. Pilottiprojektit liittyvät esimerkiksi nykyisten tai uusien palvelujen kysyntälähtöiseen kehittämiseen, palveluprosessien ja työkalujen digitalisointiin sekä älykkäiden tuotekonseptien kehittämiseen.
Hankkeen tuloksena syntyy uusi erityisesti IoT -palvelujen ja ratkaisujen kehittämiseen soveltuva kehittämisprosessi, jota hyödyntämällä kohderyhmät osaavat muuntaa palvelumahdollisuudet kassavirtaa ja kilpailuetua tuottaviksi palvelutuotteiksi ja ratkaisuiksi. Pidemmän aikavälin mitattavana tuloksena kohderyhmäyritysten palveluliiketoiminnan tulot sekä osuus liikevaihdosta kääntyvät kasvuun. Samalla alan osaajien tarve työmarkkinoilla kasvaa mikä taas lisää alueen kilpailukykyä sekä hyvinvointia. Tutkimustyön tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään aihealueen osaajien kouluttamisessa sekä perusopetuksessa että työllisyyskoulutuksissa.
Horisontaaliset periaatteet huomioidaan osallistamalla molempia sukupuolia tasapuolisesti tutkimus- ja kehittämistyöhön. Koska palvelujen kehittäminen vaatii osaamista monipuolisesti eri aloilta, uskotaan alan osaajien kysynnän kasvun jakaantuvan tasapuolisesti eri sukupuoli-, ikä- ja väestöryhmien kesken. Tuotteiden älyllistäminen ja palveluprosessien digitalisointi tulee pienentämään matkustuksesta aiheutuvaa ympäristön kuormitusta kun fyysisten palvelukohtaamisten tarve vähenee.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Pohjois-Savon:
• Kone- ja metalliteollisuusyritykset
• Energiateollisuusyritykset
Kohderyhmille yhteistä on halu edistää palveluliiketoiminnan kehittymistä. Kohderyhmien palveluliiketoiminnan kehittäminen on nostettu esille Pohjois-Savon Kone- ja energia toimenpideohjelmassa (2014) ja siihen on esitetty ohjelmassa välittömiä toimenpiteitä tuleville vuosille.
Välillisiä kohderyhmiä ovat:
• IT-yritykset, jotka pystyvät muun muassa digitalisoitumiseen liittyvällä omalla osaamisella ja tietotaidolla edistämään hankkeen tavoitteita
• Teknologiayritykset, jotka pystyvät muun muassa älyllistämiseen liittyvällä omalla osaamisella ja tietotaidolla edistämään hankkeen tavoitteita
• Palvelu- ja ratkaisuliiketoiminnassa edistyneet organisaatiot, joiden kokemuksia ja osaamista voidaan hyödyntää
• Opiskelijat ja tulevat osaajat
Välilliset kohderyhmiä osallistetaan hankkeen tavoitteiden edistämiseen muun muassa työpajatoiminnan ja opinnäytetöiden kautta. Varsinaisten ja välillisten kohderyhmien törmäyttämisen toivotaan luovan uusia innovaatioita ja synnyttävän uutta osaamista sekä liiketoimintaa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 215 171
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 178 636
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 242 629
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 201 951
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Koillis-Savon, Sisä-Savon, Ylä-Savon
Kunnat: Kiuruvesi, Lapinlahti, Vesanto, Kuopio, Siilinjärvi, Rautavaara, Tervo, Sonkajärvi, Tuusniemi, Keitele, Kaavi, Rautalampi, Suonenjoki, Vieremä, Varkaus, Leppävirta, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei välillistä tai välitöntä vaikutusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 4 |
| IoT-palvelut ja ratkaisut tulevat vähentämään fyysisten palvelutapahtumien tarvetta asiakasyrityksen ja palveluntarjoajan välillä. Digitaalisuus ja älykkyys vähentävät matkustusta sekä tehostavat asiakkaiden tuotantoprosesseja myös ekologisesta näkökulmasta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei välillistä eikä välitöntä vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Sama kuin ilmastonmuutoksen kohdalla: Fyysisten palvelutapahtumien määrä vähenee, mikä alentaa matkustuksesta (erityisesti lentäminen) aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Samalla IoT-palvelut tehostavat asiakkaiden tuotantoprosesseja myös ekologisesta näkökulmasta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei välillistä eikä välitöntä vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Palvelutuotteet tuotteiden elinkaaren loppupäähän edistävät uudelleen käyttöä ja materiaalien kierrätystä. Elinkaaren alkupään palvelutuotteet, kuten valmistettavuuden optimointi tms. vähentää tarpeettomien materiaalien käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Energia-alan yritysten palvelutarjooman kehittyminen sekä asiakkaille näkyvät uudet palvelutuotteet ja prosessit lisäävät uusiutuvien energiamuotojen suosiota. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen tavoitteet ja tulokset lisäävät kohderyhmien kilpailuetua ja vahvistavat sektorin tärkeää paikallista merkitystä. Teknologiateollisuus kattaa 46 % Pohjois-Savon viennistä, joten sen säilyttämiseen ja edelleen kehittämiseen kannattaa panostaa. Tämä hanke laajentaa kone- ja energia-alan toimialaa kattamaan entistä laajemmin yritysten kokonaispalveluja, mikä mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen mm. logistiikan, IT:n ja muotoilun aloilla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoite. Hanke luo edellytyksiä alueen yritysten innovatiivisten palvelutuotteiden kehittymiselle ja sitä kautta kestävän kilpailuedun muodostumiselle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Esimerkiksi etämonitoroinnin avulla liikkumista ja logistiikkaa palveluverkostojen sisällä pystytään tehostamaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 5 |
| Alueen teollisuuden kehittyminen ja uudet työpaikat edistävät etenkin alueellista hyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| Aihealueen osaajien tarpeen kasvaessa palvelujen kehittämisen monialalaisuus mahdollistaa teollisuuden sukupuolijakaumien tasoittamista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei välillistä eikä välitöntä vaikutusta | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei välillistä eikä välitöntä vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei välillistä eikä välitöntä vaikutusta | ||
Hankkeen tulokset toteutuivat hankesuunnitelman digipalveluiden kysyntälähtöisten ratkaisujen kehittämisen kyvykkyyden lisäämisen osalta. Palveluprosessien digitalisoinnin osaaminen kasvoi osallistuvien yrityksien osalta uusien palveluiden kehittämisen kanssa. Yrityksille kehitettiin aivan uusi palveluliiketoiminta globaaleille markkinoille. IoT palveluiden ja ratkaisujen kehittämismenetelmät kehitettiin samalla uusien palveluiden kehitysprosessien kanssa tuottamaan aivan uutta tietoa ja ohjaamaan palveluprosessia. TKi toimijoiden kehittämisprosessit tuottivat julkaisuja alan kansainvälisiiin julkaisuihin ja esitelmiksi kansainvälisessä seminaarissa.