Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70033

Hankkeen nimi: DigiBoost - Teollisuuden palveluliiketoiminnan uudet mahdollisuudet

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.4.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL 6 (Microkatu 1 C)

Puhelinnumero: 017-2556000

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jari Niemelä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tki-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jari.niemela(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447855753

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

DigiBoost-hankkeessa keskitytään edistämään Pohjois-Savon kone-, metalli- ja energiateollisuuden palveluliiketoiminnan kehittymistä huomioimalla teollisen internetin (IoT, internet of things) tuomat uudet, vielä hyödyntämättömät liiketoimintamahdollisuudet. Hankkeessa tarjotaan kohderyhmälle vetoapua paitsi palvelutuotteiden ja -tarjoomien kysyntälähtöiseen kehittämiseen niin myös palveluprosessien digitalisointiin sekä tuotteiden älyllistämiseen. Hanke on jatkoa Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimissa Leka- ja Palkeet-hankkeissa tehdylle teollisuuden palveluliiketoiminnan tutkimus- ja kehittämistyölle. Taustalla ovat sekä teollisuuden kehittämistrendit että yritysprojekteissa havaitut kehittämistarpeet.

Hankkeen tavoitteena on kasvattaa alueen yritysten palveluliiketoiminnan osaamista ja kilpailukykyä sekä löytää palveluliiketoiminnasta yrityksille uusia, vaikeasti kopioitavia kilpailuedun lähteitä. Tämä edistää sekä alueellista että kansallista kilpailukykyä. Lisäksi tavoitteena on synnyttää aihealueesta uutta tutkimustietoa sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden että yritysten käyttöön. Tutkimustieto jalkautetaan alueellisesti ja kansallisesti hyödynnettäväksi muun muassa tieteellisten artikkeleiden, muiden julkaisujen, seminaarien sekä työpajatoiminnan kautta.

IoT -palvelujen ja -ratkaisujen kehittämismenetelmiä ja -työkaluja pilotoidaan ja testataan laboratorio- sekä yritysprojekteissa. Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa hyödynnetään perustutkimusta, vertailu-analyyseja sekä laboratorio- ja yritysprojekteissa toteutettavaa soveltavaa tutkimustyötä. Pilottiprojektit liittyvät esimerkiksi nykyisten tai uusien palvelujen kysyntälähtöiseen kehittämiseen, palveluprosessien ja työkalujen digitalisointiin sekä älykkäiden tuotekonseptien kehittämiseen.

Hankkeen tuloksena syntyy uusi erityisesti IoT -palvelujen ja ratkaisujen kehittämiseen soveltuva kehittämisprosessi, jota hyödyntämällä kohderyhmät osaavat muuntaa palvelumahdollisuudet kassavirtaa ja kilpailuetua tuottaviksi palvelutuotteiksi ja ratkaisuiksi. Pidemmän aikavälin mitattavana tuloksena kohderyhmäyritysten palveluliiketoiminnan tulot sekä osuus liikevaihdosta kääntyvät kasvuun. Samalla alan osaajien tarve työmarkkinoilla kasvaa mikä taas lisää alueen kilpailukykyä sekä hyvinvointia. Tutkimustyön tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään aihealueen osaajien kouluttamisessa sekä perusopetuksessa että työllisyyskoulutuksissa.

Horisontaaliset periaatteet huomioidaan osallistamalla molempia sukupuolia tasapuolisesti tutkimus- ja kehittämistyöhön. Koska palvelujen kehittäminen vaatii osaamista monipuolisesti eri aloilta, uskotaan alan osaajien kysynnän kasvun jakaantuvan tasapuolisesti eri sukupuoli-, ikä- ja väestöryhmien kesken. Tuotteiden älyllistäminen ja palveluprosessien digitalisointi tulee pienentämään matkustuksesta aiheutuvaa ympäristön kuormitusta kun fyysisten palvelukohtaamisten tarve vähenee.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Pohjois-Savon:

• Kone- ja metalliteollisuusyritykset
• Energiateollisuusyritykset

Kohderyhmille yhteistä on halu edistää palveluliiketoiminnan kehittymistä. Kohderyhmien palveluliiketoiminnan kehittäminen on nostettu esille Pohjois-Savon Kone- ja energia toimenpideohjelmassa (2014) ja siihen on esitetty ohjelmassa välittömiä toimenpiteitä tuleville vuosille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat:

• IT-yritykset, jotka pystyvät muun muassa digitalisoitumiseen liittyvällä omalla osaamisella ja tietotaidolla edistämään hankkeen tavoitteita
• Teknologiayritykset, jotka pystyvät muun muassa älyllistämiseen liittyvällä omalla osaamisella ja tietotaidolla edistämään hankkeen tavoitteita
• Palvelu- ja ratkaisuliiketoiminnassa edistyneet organisaatiot, joiden kokemuksia ja osaamista voidaan hyödyntää
• Opiskelijat ja tulevat osaajat

Välilliset kohderyhmiä osallistetaan hankkeen tavoitteiden edistämiseen muun muassa työpajatoiminnan ja opinnäytetöiden kautta. Varsinaisten ja välillisten kohderyhmien törmäyttämisen toivotaan luovan uusia innovaatioita ja synnyttävän uutta osaamista sekä liiketoimintaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 215 171

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 178 636

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 242 629

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 201 951

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Koillis-Savon, Sisä-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Vesanto, Tuusniemi, Keitele, Sonkajärvi, Suonenjoki, Kiuruvesi, Rautavaara, Siilinjärvi, Rautalampi, Tervo, Kuopio, Kaavi, Lapinlahti, Varkaus, Vieremä, Pielavesi, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tavoitteena on kehittää kone-, -metalli ja energia-alan palvelutuotteita, joita ostavat pilot-yritysten asiakasyritykset. Palvelutuotteiden ostajat ovat sekä miehiä että naisia, mutta miesvaltaisen alan ollessa kyseessä huomio kiinnitetään yritysten naisedustajien näkemyksiin palvelutuotteita määriteltäessä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteutuksessa huomioidaan molemmat sukupuolet, ja naisten osallistuminen otetaan erityisesti huomioon miesvaltaisella alalla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on pohjoissavolaisen kone-, metalli- ja energia alan palveluliiketoiminnan ja sitä kautta kilpailuedun kehittäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei välillistä tai välitöntä vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
IoT-palvelut ja ratkaisut tulevat vähentämään fyysisten palvelutapahtumien tarvetta asiakasyrityksen ja palveluntarjoajan välillä. Digitaalisuus ja älykkyys vähentävät matkustusta sekä tehostavat asiakkaiden tuotantoprosesseja myös ekologisesta näkökulmasta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei välillistä eikä välitöntä vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Sama kuin ilmastonmuutoksen kohdalla: Fyysisten palvelutapahtumien määrä vähenee, mikä alentaa matkustuksesta (erityisesti lentäminen) aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Samalla IoT-palvelut tehostavat asiakkaiden tuotantoprosesseja myös ekologisesta näkökulmasta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei välillistä eikä välitöntä vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Palvelutuotteet tuotteiden elinkaaren loppupäähän edistävät uudelleen käyttöä ja materiaalien kierrätystä. Elinkaaren alkupään palvelutuotteet, kuten valmistettavuuden optimointi tms. vähentää tarpeettomien materiaalien käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Energia-alan yritysten palvelutarjooman kehittyminen sekä asiakkaille näkyvät uudet palvelutuotteet ja prosessit lisäävät uusiutuvien energiamuotojen suosiota.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeen tavoitteet ja tulokset lisäävät kohderyhmien kilpailuetua ja vahvistavat sektorin tärkeää paikallista merkitystä. Teknologiateollisuus kattaa 46 % Pohjois-Savon viennistä, joten sen säilyttämiseen ja edelleen kehittämiseen kannattaa panostaa. Tämä hanke laajentaa kone- ja energia-alan toimialaa kattamaan entistä laajemmin yritysten kokonaispalveluja, mikä mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen mm. logistiikan, IT:n ja muotoilun aloilla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeen tavoite. Hanke luo edellytyksiä alueen yritysten innovatiivisten palvelutuotteiden kehittymiselle ja sitä kautta kestävän kilpailuedun muodostumiselle.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Esimerkiksi etämonitoroinnin avulla liikkumista ja logistiikkaa palveluverkostojen sisällä pystytään tehostamaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 5
Alueen teollisuuden kehittyminen ja uudet työpaikat edistävät etenkin alueellista hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Aihealueen osaajien tarpeen kasvaessa palvelujen kehittämisen monialalaisuus mahdollistaa teollisuuden sukupuolijakaumien tasoittamista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei välillistä eikä välitöntä vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei välillistä eikä välitöntä vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei välillistä eikä välitöntä vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tulokset toteutuivat hankesuunnitelman digipalveluiden kysyntälähtöisten ratkaisujen kehittämisen kyvykkyyden lisäämisen osalta. Palveluprosessien digitalisoinnin osaaminen kasvoi osallistuvien yrityksien osalta uusien palveluiden kehittämisen kanssa. Yrityksille kehitettiin aivan uusi palveluliiketoiminta globaaleille markkinoille. IoT palveluiden ja ratkaisujen kehittämismenetelmät kehitettiin samalla uusien palveluiden kehitysprosessien kanssa tuottamaan aivan uutta tietoa ja ohjaamaan palveluprosessia. TKi toimijoiden kehittämisprosessit tuottivat julkaisuja alan kansainvälisiiin julkaisuihin ja esitelmiksi kansainvälisessä seminaarissa.