Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70035

Hankkeen nimi: HYVÄKSI - Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto - Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2014 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: Tiedepuisto 3

Puhelinnumero: +358 2 620 3000

Postinumero: 28600

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Merilampi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusryhmän vetäjä/projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.merilampi(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447103171

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Prizztech Oy, 0773693-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HYVÄKSI - Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto - Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeessa luodaan satakuntalaisen hyvinvointiteknologian innovaatiotoiminnan verkostoa sekä uusia toimintatapoja verkoston osapuolten yhteistyöhön ja linkittämiseen muihin palveluihin ja sidosryhmiin. Hanke kokoaa yhteen alueella toimivia hyvinvointiteknologian toimijoita ja selkeyttää osapuolten roolia, työnjakoa ja synnyttää synergiaetua. Verkoston tavoitteena on Satakunnan alueen vetovoimaisuuden kasvattaminen alalla toimivien sekä alalle aikovien yritysten näkökulmasta, mikä myös houkuttelee yrityksiä sijoittumaan alueelle. Hanke lisää myös paikallisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja uusien innovaatioiden kehittämistä sekä kasvattaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin hyvinvointiteknologiaan liittyvää osaamista ja asiantuntemusta. Lisäksi verkosto vastaa merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin toimittamalla ratkaisuja sosiaali- ja terveysalan tarpeisiin.

Hankkeen lähtökohtana on Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK), elinkeinoyhtiö Prizztech Oy:n, alueen yritysten (SOTE- ja teknologiayritykset) sekä julkisen sektorin, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyössä muodostama innovaatiokeskittymä, jossa yhdistetään kumppaneiden olemassa olevia vahvuuksia perinteiset toimialarajat ylittäen. Innovaatioverkosto laajenee systemaattisen tunnistustyön kautta osana hanketta ja päivittyy myös hankkeen päätyttyä. Eri toimijoiden vahvuuksien verkottamisen myötä toimijoiden on mahdollista kanavoida osaamistaan aidon asiakastarpeen mukaisesti, monipuolistaa liiketoimintaansa ja palvelujansa sekä hankkia ja luoda huippuosaamista kehitystoimintansa tueksi.

Verkoston toimintaa pilotoidaan hankkeen tapaustutkimusten (case) kautta. Jokaisessa casessa haetaan teknologia- /palveluratkaisua aitoon asiakastarpeeseen tai tutkitaan ja etsitään teknologian vielä käyttämättömiä hyödyntämismahdollisuuksia. Mukana caseissa on aina niin hyödyntäjäosapuoli (asiakastarve) kuin teknologiaosaajat (teknologiaratkaisu). Hankkeessa luodaan toimintatapoja yksilölähtöisten hyvinvointia edistävien teknologiaratkaisujen kehittämiseen sekä näiden jalkauttamiseen. Perimmäisenä tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin edistäminen. Keskeisinä keinoina käytetään osallistavaa kehitystyötä ja kumppanuuksien muodostamista, palvelumuotoilua (palvelumuotoiset hyvinvointiteknologiaratkaisut), pilotointikulttuurin istuttamista toimijakenttään sekä mittariston luomista teknologiasovellusten käytettävyyden ja vaikutusten arviointiin ja päätöksenteon tueksi. Hankkeessa kehitettyjä teknologiaratkaisuja tullaan hyödyntämään verkoston toimintaan liittyvässä hyvinvointiteknologian demoympäristössä (esittelytilassa), joka perustetaan hankkeen edetessä Satakunnan ammattikorkeakouluun.

SAMK toimii hankkeen koordinaattorina ja vastaa myös tutkimuksellisen sisällön tuottamisesta, julkaisutoiminnasta sekä innovaatiokeskittymän linkittämisestä opetukseen (esim. Hyvinvointiteknologia YAMK –koulutus). Lisäksi SAMK osallistuu teknologian kehitykseen, testaukseen ja palvelumuotoiluun. SAMK tuo myös kansainvälisten kumppaneidensa kautta muualla Euroopassa tunnistettuja hyviä käytänteitä osaksi hanketta.

Prizztech Oy toimii HYVÄKSI -hankkeen osatoteuttajana lähtökohtanaan parantaa paikallisten yritysten ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden toimintaedellytyksiä, kasvattaa alueen yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja -osaamista sekä tukea uusien palveluiden tuotteistamista ja kaupallistamista. Prizztech vastaa living lab -mallin mukaisesta testaus- ja tuotekehitystoiminnan toteutuksesta, tukee yritysten t&k -toimintaa sekä edistää SOTE-alan toimijoiden, hyvinvointiteknologiayritysten ja käyttäjien yhteistyötä.

Hankkeessa SAMK ja Prizztech toimivat ”tulkkeina” eri toimialojen välillä sekä tuottavat ja siirtävät uutta tietoa sekä teknologia että SOTE-toimijoiden tueksi. Kehitettyjen toimintatapojen ja infrastruktuurin myötä hanke mahdollistaa kehitystyön jatkumisen myös hankkeen päätyttyä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa kehitetään ratkaisuja:

• Teknologia-alan (pk-)yrityksille

Hankkeessa teknologiayritysten tuotekehityksen tueksi luodaan menetelmät yksilöllisten hyvinvointiteknologiaratkaisujen toteuttamiselle ja jalkauttamiselle. Keskeisenä sisältönä on yritysten saama asiakas- ja kohderyhmätietous sekä kumppanuudet yli toimialarajojen. Kumppanuuksien ja hankkeen tuen myötä yrityksille avautuvat myös mahdollisuudet uusiin jakelukanaviin (palvelumuotoinen teknologia). Innovaatiokeskittymän avulla toimijoiden on mahdollista kanavoida osaamistaan aidon asiakastarpeen mukaisesti, monipuolistaa liiketoimintaansa ja palvelujansa sekä hankkia ja luoda huippuosaamista kehitystoimintansa tueksi. Innovaatioverkoston myötä teknologialle voidaan myös löytää uusia potentiaalisia hyödyntäjiä, joiden tarpeisiin teknologia on sovellettavissa.


• Sosiaali- ja terveysalan palveluja tarjoaville (pk-)yrityksille

Hankkeessa luodaan ja edesautetaan asiakaslähtöisten teknologiasovellusten ja palveluiden syntyä sosiaali- ja terveysalan haasteiden ratkomiseen. Lisäksi erityisesti SOTE-alan pk-yrityksille käyttäjälähtöinen hyvinvointiteknologia tarjoaa mahdollisuuksia oman liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien teknologiasisältöisten palvelujen tarjoamiseen. Innovaatioverkosto edesauttaa kumppanuuksien syntyä teknologiatuottajien kanssa, tarjoaa huippuosaamista palvelukehityksen ja –muotoilun avuksi, sekä auttaa asiakastarpeen tulkinnassa teknologian kielelle. Ei-lääketieteellisille teknologiasovelluksille ei ole olemassa minkäänlaista terveys –ja hyvinvointivaikutusten mittaristoa. Hankkeessa tehtävä teknologian vaikuttavuuden arviointi auttaa ohjaamaan teknologiaratkaisuja hyvinvointia ja terveyttä edistävään suuntaan.

• Julkisen sektorin sosiaali- ja terveysalan suurille toimijoille ja kolmannelle sektorille

Hankkeessa luodaan mahdollisuus käyttäjälähtöisen teknologian pilotointiin ja testaukseen myös toimijoille, joiden omat resurssit eivät ole riittäviä osallistumaan teknologiakehitykseen siinä mittakaavassa, kuin asiakaslähtöisyyden istuttaminen teknologiaan vaatisi. Teknologian testaus edesauttaa teknologian muokkautumista asiakaslähtöisemmäksi. Pilotointi ja koekäyttö edesauttavat myös oikeanlaisten teknologiasovellusten jalkautumista ja pienentävät hyvinvointiteknologian hankintaan liittyvää riskiä (koekäyttö ennen ostopäätöstä). Teknologian jalkautuminen pilotointien myötä monipuolistaa julkisen sektorin palveluita ja auttaa resurssien allokoinnissa. Teknologia voi esimerkiksi hoitaa rutiininomaisia toimia ja vapauttaa resurssia toimiin, joita teknologialla ei voida hoitaa (sosiaalinen kanssakäyminen jne.). Hankkeessa luodaan myös mittaristoa, jonka avulla teknologian terveys- ja hyvinvointi- sekä kustannusvaikutuksia voidaan arvioida ja käyttää päätöksenteon tukena.

• HYVÄKSI -verkoston jäsenille

Hanke auttaa kaikkia HYVÄKSI-verkoston jäseniä linkittämällä yksittäiset toimijat laajempaan kokonaisuuteen. Innovaatiokeskittymän avulla toimijoiden on mahdollista kanavoida osaamistaan aidon asiakastarpeen mukaisesti, monipuolistaa liiketoimintaansa ja palvelujansa sekä hankkia ja luoda huippuosaamista kehitystoimintansa tueksi. Muodostunut innovaatioverkosto auttaa monitieteisen toimialarajat ylittävän toiminnan haasteiden ratkaisussa ja synnyttää Satakunnasta kiinnostavan hyvinvointiteknologiatoimintaympäristön. Muodostettavan innovaatioverkoston toiminnan odotetaan jatkuvan myös hankkeen päätyttyä ja toimintaa vahvistetaan jatkuvasti uusilla toimijatahoilla. Verkoston toimintaan liittyen Satakunnan ammattikorkeakouluun perustetaan demoympäristö, jolloin hankkeen teknologiaratkaisuja voidaan esitellä myös hankkeen päätyttyä. Demoympäristö on jatkuvasti päivittyvä esittelytila ja hyvinvointiteknologiatoimijoiden kohtaamispaikka.

Hanke yhdistää living lab -toiminnan hyvät käytänteet ja Satakunnan ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian TKI -toiminnan ja opetuksen laajemmaksi kokonaisuudeksi, joka palvelee satakuntalaisia alalla toimivia tai alalle pyrkiviä yrityksiä, tulevia ammattilaisia ja hyvinvointiteknologian hyödyntäjiä. SAMKille kehittyy hankkeen aikana uutta yritysyhteistyötä, minkä avulla TKI ja opetustoimintaa voidaan kanavoida alueen tarpeiden mukaisesti. SAMKin valmiudet kehittää teknologiaa todelliseen tarpeeseen vahvistuvat. SAMK tuottaa myös osaavaa työvoimaa alueen tarpeisiin. Innovaatioverkoston kautta opiskelijoilla on paremmat mahdollisuudet tulevan työnantajan löytämiseen. Opiskelijoiden kautta avautuu myös mahdollisuus jalkauttaa uutta toimintakulttuuria ja teknologiaa. SAMKin kansainvälisten verkostojen kautta innovaatioverkosto hyötyy myös muualla Euroopassa hyviksi todetuista käytänteistä. Hanke luo pohjaa jatkokehityshankkeille ja uudenlaiselle innovaatiotoiminnalle.

Hankkeen myötä Prizztech vahvistaa rooliaan yritysten tuotekehityksen tukijana ja edistäjänä. Prizztech hyödyntää HYVÄKSI -verkostoa yritysten sijoittumiseen liittyvissä palveluissa ja toimenpiteissä. Prizztechin kansallisten ja kansainvälisten verkostojen avulla alueen ulkopuoliset yritykset saadaan kiinnostumaan verkoston tarjoamista mahdollisuuksista ja lisäarvosta. Verkoston toiminnan myötä Prizztech nähdään myös aktiivisena kumppanina SOTE-alan toimijoiden näkökulmasta. Prizztechin rooli merkittävänä ja monipuolisena elinkeinopalvelujen tuottajana vahvistuu kuntakentässä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen merkittävimmät välilliset kohderyhmät ovat kehitysvammaiset, ikääntyneet ja muistisairaat sekä vammautuneet/liikuntarajoitteiset. Hanke edistää näiden erityisryhmien arkea helpottavien ratkaisujen syntymistä ja jalkautumista. Ratkaisut on ensisijaisesti suunnattu henkilöille, joille yhteisenä haasteena voidaan pitää kognitiivisten taitojen ylläpitämistä ja kehittämistä sekä liikkumaan aktivoimista.

Hankkeen välillisinä kohderyhminä voidaan pitää myös erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden omaisia, joiden arkea kehitettävät teknologiat sujuvoittavat ja helpottavat. Lisäksi hanke tukee hoitoalan ammattilaisten hyvinvointiteknologiaan liittyvää osaamisen kehittymistä.

Hankkeen kolmantena välillisenä kohderyhmänä ovat hyvinvointiteknologian opiskelijat ja alan täydennyskoulutuksiin osallistuvat. Kun SAMKin hyvinvointiteknologian asiantuntijuus syvenee, varmistetaan myös alan tulevien osaajien ammatillinen kehittyminen jo opiskeluaikana. Hankkeessa kehitetyistä ja testatuista teknologiaratkaisuista tiedotetaan myös muille sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa.

Samoin hankkeen tuloksista ja erityisesti usean toimialan yhdistämisestä tunnistettavista hyvistä käytännöistä hyötyvät muut erilaisia toimialoja yhdistävät toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 412 625

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 411 546

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 572 964

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 572 964

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Siikainen, Säkylä, Merikarvia, Eura, Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Pomarkku, Nakkila, Pori, Kokemäki, Ulvila, Rauma, Jämijärvi, Eurajoki, Karvia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 3, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analysointiin on käytetty toteuttavien organisaatioiden omia hyvinvointiteknologia- ja sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita (TkT Sari Merilampi, KT Andrew Sirkka, FM Mirka Leino, restonomi Niina Holappa, DI Jari-Pekka Niemi). Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet, toteutus ja toimintaympäristö huomioon ottaen. Hankkeen toiminta kohdistuu henkilöihin. Analyysi perustuu tutkittuun tilastotietoon (Tilastokeskus). Hankkeen toimialoista teknologia-ala on perinteinen miesten ala ja vastaavasti sosiaali- ja terveysala naisten ala. Mies- ja naisvaltaisuus luovatkin aloille tyypillisiä toimintatapoja. Hyvinvointiteknologia puolestaan tarvitsee molempien toimialojen ja sukupuolten näkökulmia ja on tässä mielessä toimialojen ja sukupuolten ”sulatusuuni”, jossa kumpikin sukupuoli tuo kehitystyöhön arvokasta kokemusta ja lisää täten innovatiivista ajattelua ja uusien innovaatioiden kehittämisen mahdollisuutta. Hyvinvointiteknologia on vapautettu perinteisistä rooleista, koska monitieteisyytensä vuoksi se on ei-kenenkään maata. Tilastojen mukaan naisten osuus teknologia-alan perinteisissä ammateissa on selkeästi vähäisempää kuin miesten. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kuitenkin teknologia-alalla kehitettyjen tuotteiden ja toimintatapojen käyttäjinä naisten määrä on selkeästi suurempi kuin miesten. Hanke edistää sukupuolten välistä vuoropuhelua. Teknologian vieminen hyvinvointialoille vaatii merkittäviä panostuksia moniammatilliseen osaamiseen. Merkittävää on, että naiset ovat kirineet mm. tutkijakoulutetuiden määrissä merkittävästi. Esim. vuonna 1995 tutkijakoulutetuista 27% oli naisia, kun sama luku vuonna 2012 oli 42%. Tämä tarkoittaa väistämättä myös lisää naisresurssia tutkimus- ja tuotekehitystyöhön, joka erityisesti hyvinvointiteknologian alalla on hyödynnettävä naisnäkökulman vahvistamiseksi. (Lähde: Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus) Vuoropuhelun tarpeellisuuden vuoksi tulevaisuudessa avautuu mahdollisuuksia entistä enemmän työllistyä myös vastakkaisen sukupuolen dominoimalle toimialalle. Edellisen odotetaan myös tasoittavan vastakkaisen sukupuolen kunnioitusta ja pitkällä tähtäimellä tasoittamaan myös palkkaeroja. Keskimääräiset palkat ovat edelleen miehillä suuremmat niin yksityisellä, valtiolla kuin kuntasektorilla sekä eri koulutusasteilla. Samoin naisten asema on heikompi työsuhteen laatua tarkasteltaessa. Naispalkansaajista oli vuonna 2012 määräaikaisessa työsuhteessa 18% ja osa-aikaisessa työsuhteessa 20%. Miespalkansaajista määräaikaisia oli 13% ja osa-aikaisia 9%. (Lähde: Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus) Hyvinvointiteknologiasta merkittävä osa on ikääntyneille suunnattua. Erityisesti ikääntyneille suunnatussa teknologiassa on osattava ottaa huomioon myös naisnäkökulma. Miesten kuolleisuus on suurempi koko aikuisiän ajan, mikä johtaa väistämättä siihen, että ikääntyneistä valtaosa on naisia. Hanke edesauttaa juuri naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden sekä käyttäjien näkökulman tuomista teknologiakehitykseen. Huomioitavaa teknologiakehityksessä on kuitenkin myös se, että internetin ja älypuhelinten käytössä ei esiinny kriittisiä eroja eri sukupuolien välillä eri ikäryhmissä. (Lähde: Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistamisen menetelmänä hankkeessa käytetään erityisesti analyyttisiä menetelmiä, joissa hyödynnetään erilaisia tilastoja, kokemuksia ja vertailutietoa. Hankkeen kohderyhmissä tekniikan ja sosiaalialan toimialoilla sukupuolten jakautuminen on selkeää. Sosiaali- ja terveyspalveluissa 87% on naisia ja 13% miehiä. Tekniikassa esimerkiksi rakentamisen alalla 8% on naisia ja 92% miehiä. Samoin teollisuus-, sähkö-, lämpö- ja vesialalla 25% on naisia ja 75% miehiä. Informaatio- ja viestintäalalla naisia on 33% ja miehiä 67%. Näiden alojen tutkinnoissa on sama suuntaus todettavissa: ammatillinen tutkinto, sosiaali- ja terveys: 88% naisia ja 12 % miehiä ammatillinen tutkinto, tekniikka: 18% naisia ja 82% miehiä ammattikorkeakoulututkinto, sosiaali- ja terveys: 86% naisia ja 14% miehiä ammattikorkeakoulututkinto, tekniikka: 15% naisia ja 85 % miehiä yliopistotutkinto, teknillistieteellinen: 22% naisia ja 78% miehiä yliopistotutkinto, terveystieteellinen: 89% naisia ja 11% miehiä yliopistotutkinto, kasvatustieteellinen: 82% naisia ja 18% miehiä (Lähde: Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus) Ikääntyneiden osalta naiset dominoivat kaikkia ikäryhmiä: Ikä 70-74: miehiä 107976, naisia 127939 Ikä 75-79: miehiä 81987, naisia 109574 Ikä 80-84: miehiä 54199, naisia 89561 Ikä 85-89: miehiä 27473, naisia 60612 Ikä 90-: miehiä 9076, naisia 31914 Väestö Suomessa 2013 lopussa (Lähde: Tilastokeskus, https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html) Muissa erityisryhmissä ei ole yhtä selkeää naisdominanssia. Hankkeen suunnitellut toimenpiteet ja vaikutukset kohdistuvat ihmisiin. Hankkeen tavoitteena on erityisryhmien ja hoitohenkilöstön osallistaminen teknologiakehitykseen ja tätä kautta luoda erilaisia käytäntöä palvelevia ratkaisuja heidän arkeensa. Tämä tarkoittaa osaltaan teknologian mahdollisuuksien avaamista (eli tiedonsiirtoa miesvaltaiselta toimialalta naisten dominoimalle toimialalle). Toisaalta hankkeessa siirretään asiakastietoa teknologiayrityksille (eli naisten dominoimalta toimialalta tiedonsiirtoa miesvaltaiselle toimialalle). Tiedonsiirto onkin merkittävässä roolissa hankkeessa ja suurelta osin tiedonsiirto on myös eri sukupuolten näkemysten ja asiantuntemuksen esiin tuomista. Hankkeen kohteena olevassa toiminnassa on sukupuolten välillä eroja lähinnä välillisesti (eri toimialojen vuoksi). Suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi ei tarvita merkittävässä mielessä sukupuolittain erilaisia toimenpiteitä. Tiedonsiirto sukupuolien välillä on molemmansuuntaista. Toki tiedonsiirron aihepiiri on eri ja tiedonsiirto sosiaali- ja terveysalalle on eriluonteista (teknologian käytännön demonstraatiot), kun taas tiedonsiirto teknologia-alalle on enemmän suusanallista ja tekstimuotoista. Erityisryhmien toiveita pyritään kuulemaan sukupuolinäkökulma huomioiden (yksilöllinen teknologia). Hankkeen seuranta- ja arviointimenetelmät eivät riipu merkittävästi sukupuolesta. Mahdolliset ongelmat ja esteet sekä kokemukset sukupuolen vaikutuksista toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa kirjataan ylös. Tiedottamisessa ovat molemmat sukupuolet esillä tasapuolisesti sekä toimijoina että toiminnan tulosten hyödyntäjinä. Tiedonsiirron keinot ja välineet valitaan siten, että ne palvelevat molempia sukupuolia tasavertaisesti, toimialasta, koulutuksesta ja taustasta riippumatta. Vältetään tiedottamisessa stereotypiointia (vrt., teknologia-ala kova miesten ala, sosiaali- ja terveysala pehmeä naisten ala), vaan huomioidaan molempien sukupuolten vaikutus toimialoilla. Rakennetaan toimiva tiedonsiirtosilta kehittämisalalta (teknologia) käyttöalalle (sosiaali- ja terveysala) ja päinvastoin. Hankkeen tuottamien hyvien käytänteiden levittäminen ja juurruttaminen hyödyntää molempia sukupuolia tasavertaisesti. Molempien sukupuolten näkökulmat otetaan huomioon innovaatioprosessimallin toteutuksessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa hyödynnetään eri sukupuolten näkökulmat ja vahvuudet sekä luodaan näistä lähtökohdista aivan uudenlaisia toimintatapoja ja innovaatioita hyvinvointiteknologiaan. Sekä käyttäjiä kuultaessa että teknologisia ratkaisuja suunniteltaessa huolehditaan siitä, että kuunnellaan sekä miesten että naisten näkökulmat ja kokemukset.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 6
Hanke vähentää turhasta kulkemisesta aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla informaatioteknologian luomien mahdollisuuksien käyttöä. Sähköisten järjestelmien myötä pyritään myös vähentämään turhaa paperin käyttöä ja tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Hankkeessa kehitettävissä demonstraatiossa pyritään lähtökohtaisesti vähäiseen energiankulutukseen ja huomiota kiinnitetään myös materiaalivalinnoista aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Demonstroitavilla teknologioilla tähdätään resurssiviisauteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Hanke vähentää turhasta kulkemisesta aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla informaatioteknologian luomien mahdollisuuksien käyttöä. Demonstroitavalla teknologialla ja sitä seuraavilla pilottijärjestelmillä pyritään myös tehostamaan palvelujen ja palvelutarpeen kohtaamista. Lisääntyneen hyvinvoinnin ja terveyden myötä välillisiä vaikutuksia on myös resurssien viisaaseen käyttöön (esim. turhan terveyspalveluiden käytön ennaltaehkäiseminen ja tätä kautta mm. turhan autoilun välttäminen).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Hanke vähentää turhasta liikennöinnistä aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla informaatioteknologian luomien mahdollisuuksien käyttöä. Sähköisten järjestelmien myötä pyritään myös vähentämään turhaa paperin käyttöä ja tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Lisääntyneen hyvinvoinnin ja terveyden myötä välillisiä vaikutuksia on myös resurssien viisaaseen käyttöön (esim. turhan terveyspalveluiden käytön ja niihin liittyvän autoilun väheneminen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 6
Hankkeessa kehitettävissä demonstraatiossa pyritään lähtökohtaisesti vähäiseen energiankulutukseen ja huomiota kiinnitetään myös materiaalivalinnoista aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Demonstroitavat teknologiat ja sähköisen tiedonsiirron järjestelmät takaavat materiaalien viisaan käytön ja jätteiden vähentämisen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 7
Elinkeinorakenne kehittyy verkostomaisempaan suuntaan, mikä edesauttaa uusien innovaatioiden ja liiketoimintamahdollisuuksien löytymistä, vähentää keskinäistä kilpailua ja toimintojen päällekkäisyyttä. Osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen jaettuna pääomana satakuntalaisessa elinkeinoelämässä takaa kollektiivisen mielipiteen vaikuttavuuden.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 5
Hankkeessa kehitetään erityisesti palvelumuotoilun avulla uutta hyvinvointia edistävää teknologiasisältöistä/avusteista palvelua, jonka tarkoituksena on omaehtoinen ja yksilöllinen aktivoituminen (liikunnallinen ja ylipäänsä osallisuutta lisäävä) sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 4 6
Hanke vähentää turhasta kulkemisesta aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla informaatioteknologian luomien mahdollisuuksien käyttöä. Sähköisten järjestelmien myötä pyritään myös vähentämään turhaa paperin käyttöä ja tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Lisääntyneen hyvinvoinnin ja terveyden myötä välillisiä vaikutuksia on myös resurssien viisaaseen käyttöön (esim. turhan terveyspalveluiden käytön ennaltaehkäiseminen). Demonstroitavalla teknologialla ja sitä seuraavilla pilottijärjestelmillä pyritään myös tehostamaan palvelujen ja palvelutarpeen kohtaamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen teknologian keinoin.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hanke edistää sukupuolten välistä vuoropuhelua. Aikaisemmat kokemukset ovat osoittaneet, että teknologian vieminen hyvinvointialoille vaatii merkittäviä panostuksia molemminpuoliseen moniammatilliseen osaamiseen. Vuoropuhelun tarpeellisuuden vuoksi tulevaisuudessa avautuu myös mahdollisuuksia entistä enemmän työllistyä myös vastakkaisen sukupuolen dominoimalle toimialalle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 8
Hankkeessa edistetään yksilöiden yhdenvertaisuutta kehittämällä osallisuutta mahdollistavia teknologiaratkaisuja (eritoten erityisryhmille). Ikäystävällisen ja moniammatillisen toimintakulttuurin kehittäminen palvelumuotoilun menetelmin teknologia ja hyvinvointialojen rajapinnoille on hankkeen ydintoimintaa.
Kulttuuriympäristö 0 3
Ikäystävällisen ja moniammatillisen toimintakulttuurin kehittäminen palvelumuotoilun menetelmin teknologia ja hyvinvointialojen rajapinnoille on hankkeen ydintoimintaa.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

HYVÄKSI-hankkeen visiona oli törmäyttää hyvinvointialan ja teknologia-alan toimijoita luomalla hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto ja pilotoimalla verkoston toimintaa (tarvetunnistus, teknologiatiedonsiirto, demot, nopeat kokeilut, vaikuttavuuden tutkimus, viestintä). Hanke käynnistettiin, koska oli tarve teknologiaosaamisen kanavoimiselle hyvinvointialan tarpeisiin, hyvinvointialan digiosaamisen vahvistamiselle, käyttäjälähtöiselle kehittämiselle, vaikuttavuuden arvioinnille sekä erityisesti näissä tehtävissä tarvittavalle ”törmäyttäjän” ja ”tulkin” toiminnalle. HYVÄKSIn keskeinen toiminto onkin ollut toimijoiden tunnistus, kontaktointi ja törmäyttäminen. Hankkeen toiminta jakautui SOTE-alan tarvetunnistukseen, teknologian mahdollisuuksien visualisointiin, tarveperusteisten demosovellusten pilotointeihin, teknologian vaikutusten arviointiin, palvelu- ja innovaatiomallien kehittämiseen sekä tiedottamiseen ja verkostoitumiseen.

Hankkeen keskeisenä tuloksena syntyi monialainen HYVÄKSI -innovaatioverkosto, sekä hyvät käytänteet ja toimintatavat verkoston toiminnalle. Lisäksi perustettiin verkostolle verkkosivut (hyvaksi.samk.fi). Kontaktoitavien yritysten listaa on koostettu (n. 100 sähköpostiosoitetta) ja verkostoa täydennetään jatkuvasti.

Hankkeessa kehitettiin (SAMK) ja pilotoitiin seuraavia teknologiaratkaisuja:
• puhuva kalenteri (2 pilottia)
• aktivointipeli kehitysvammaisille (”suunnistus”), 1 pilotti
• mobiilimuistipelit (Suomessa ja Kiinassa) 4 pilottia
• 3d-pää, 1 pilotti
• 3d-erikoispeliohjaimet ja kuntoutuspelit (liikeohjattavat), 2 pilottia
• apuvälineellä liikkujan aktivointisovellus + pyörätuolianturi 1 pilotti,
• palikkateatterin digiversio, 2 pilottia
• sosiaaliset tarinat, 1 pilotti
• mobiilikalenteri 1. versio kuntoutujan puhuva mobiilikalenteri 1 pilotti
• fysiopeli + anturi,1 pilotti
• pepper robotin käyttökohteiden analysointi, 2 pilottia

Prizztechin osahankkeessa toteutettiin yhteensä 34 teknologiatestausta 23 palvelulla 21 teknologiayrityksen kanssa. Teknologiatestaukset toteutettiin yhteistyössä Porin seudulla toimivien sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Hankkeen toiminnan ytimessä oli ottaa teknologiapalveluiden käyttäjät mukaan uusien innovaatioiden kehittämiseen, jotta palveluista muodostuisi aidosti käyttäjien toiveiden mukaisia.

Hankkeen toimintaan osallistui 13 sosiaali- ja terveysalan organisaatiota. Testauksia toteutettiin Harjavallan, Kokemäen, Merikarvian, Pomarkun, Porin ja Ulvilan alueella. Hyvinvointiteknologiapalveluita testattiin ja kehitettiin pienissä yhdistyksissä, yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavissa yrityksissä sekä tuhansia työntekijöitä työllistävissä julkisissa organisaatioissa, kuten Porin perusturvan yhteistoiminta-alue ja Satakunnan sairaanhoitopiiri. Suurimmista organisaatioista hankkeen kokeiluihin osallistui useita tiimejä, yksiköitä ja osastoja. Teknologiapilotteja suunniteltaessa, kokeiluja pyrittiin toteuttamaan siten, että ne sijoittuisivat usein miten eri yksiköihin, sillä hankkeen kokeilut aiheuttavat aina testiyksikössä myös ylimääräistä työtä.

Testattujen teknologioiden monimuotoisuuden myötä hankkeen kokeiluihin osallistui laaja kirjo erilaisia käyttäjäryhmiä. Teknologiatestauksissa oli mukana lapsia sekä heidän vanhempiaan, autismin kirjoon kuuluvia, kehitysvammaisia, aikuisena vammautuneita, mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, aivoverenkiertohäiriöpotilaita, muistisairaita, ikäihmisiä, asiakkaiden omaisia ja omaishoitajia sekä opiskelijoita. Testauksiin osallistuneista nuorin oli kahdeksan kuukauden ikäinen ja vanhimmat yli 90-vuotiaita.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista hyvinvointiteknologiapalveluiden kehittämiseen osallistui esimerkiksi lähihoitajia, terveydenhoitajia, geronomeja, toiminta- ja fysioterapeutteja, laborantteja ja laboratoriohoitajia, sairaanhoitajia sekä lääkäreitä. Kaiken kaikkiaan hyvinvointiteknologiapalveluiden kehittämiseen osallistui arvioilta 371 asiakasta, 270 henkilökunnan edustajaa, 69 omaista sekä 25 opiskelijaa eli yhteensä 735 käyttäjää.


Pilottien pohjalta on saatu ajatuksia uudenlaisista palveluista ja toimenkuvista. Hankkeessa etsittiin malleja, jotta teknologian jalkauttaminen helpottuisi ja jotta teknologia vastaisi tarvetta (asiakaslähtöisyys). Kehitettiin yhteensä 4 palvelumallia ja sekä HYVÄKSI toimintamalli yhteiskehittäjyyteen.

Pilotointien yhteydessä käytettiin erilaisia arviointimenetelmiä ja mittareita:
• Osallistava työpajatoiminta ja havainnointiraami (käytettävyys/saavutettavuus)
• Teemoitettu kyselytutkimus (käyttäjäkokemukset)
• Pelidatan/anturidatan keruu (määrällinen tutkimus)
• Perinteisten hyvinvointimittareiden implementointi arviointiprosessiin (toimintakyvyn mittarit interventiojaksojen vaikuttavuuden arviointiin)
• Esille nousi tarve systemaattisesta hyvinvointivaikutusten arvioinnista (liikennevalot/leima, jonka hyvinvointialan puolueettomat ammattilaiset antaisivat
Hankkeessa arvioitiin myös teknologioiden vaikutusta, joskin varsinaisten terveysvaikutusten arviointiin tarvittaisiin pidempiaikaisia testijaksoja. Viitteitä saatiin kuitenkin seuraavista:
• (Elämän)laadulliset vaikutukset
o Teknologian kokeilemisesta syntynyt onnistuminen ja rohkaistuminen (tabletin hankkiminen -> laskujen maksaminen jne. -> rutiinien helpottuminen ja ajankulu)
o Vaihtelua arkirutiineihin
o Uusia puheenaiheita omaisten , hoitohenkilöstön, lapsen lapsien jne. kanssa
o Itsenäisyyden tuntemuksen vahvistuminen (kommunikoinnin välineet, kalenteri)
o Osallisuus: asiakas osana ratkaisun suunnittelu ja arviointiprosessia (esim. osallistava pelikehitystyöpaja)
• Pelituloksien ja havainnointien avulla saadut viitteet terveyshyödyistä:
o motoristen kykyjen paraneminen (pelit), reaktio ja havainnointikyky
o kognitio? -> vaatii pidempiaikaista lisätutkimusta
o liikunnan lisääntyminen? -> motivaatioelementti on todettu, mutta vaatii pidempiaikaista lisätutkimusta
• Kustannusnäkökulma -> vaativat pidempiaikaista tutkimusta
o hankkeen demojen pääpaino ennaltaehkäisyssä -> vaikea muuttaa euroiksi
o tabletin hankkiminen koettu halvaksi suhteessa sen synnyttämään ajanvietteeseen ja hyvinvoinnin edistämiseen (Kehitysvammaisten hoitokoti)
o Esim. itsenäisyyden kasvaessa 3d tulostuksen myötä voitaisiin jopa vähentää hoidon tarvetta.
o ”900 askelta pitää ikääntyneet kunnossa” -> motivointisovelluksilla mahdollisesti valtavat kerrannaisvaikutukset
o modulaarisuuden myötä esim. ohjelmistot mahdollista tehdä erittäin edullisesti räätälöitäviksi erityistarpeista huolimatta (puheominaisuudet, yksinkertaistettu näkymä, värit jne. ) -> erityisyys ei väistämättä tarkoita lisäkustannuksia

Myös teknologiayritysten kanssa toteutetuissa piloteissa tunnistettiin monenlaisia hyvinvointivaikutuksia. Seuraavissa kappaleissa käydään läpi käyttäjien yleisimmin raportoimia hyvinvointivaikutuksia. Tarkemmat teknologioiden tuottamat vaikutukset ovat kuvattu palvelukohtaisesti HYVÄKSI-hankkeen nettisivuilla (www.prizz.fi/hyvaksi) julkaistuihin raportteihin.

Yksi yleisimmistä esille nousseista näkökulmista oli, että hyvinvointiteknologioiden koettiin edistävän asiakkaiden ja potilaiden hyvinvointia, lisäävän elämänlaatua, osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä sekä yhteisöllisyyden kokemuksia ja tukevan kognitiivista toimintakykyä. Hyvinvointiteknologiapalvelut mahdollistivat kaiken ikäisille asiakasryhmille uusien tietojen ja taitojen oppimista. Etenkin ikääntyneiden ja muistisairaiden keskuudessa hyvinvointiteknologioiden koettiin tukevan muistelua, tunteiden käsittelyä, elämän läpikäyntiä sekä eheytymistä ja sinuiksi tulemista oman elämän kanssa.

Osa hankkeesta testatuista teknologioista keskittyi asiakkaiden turvallisuuden edistämiseen joko suoraan tai välillisesti. Testattujen teknologioiden avulla voitiin lisätä asiakkaiden turvallisuuden tunteen lisäksi myös omaisten, omaishoitajien sekä hoitotyön ammattilaisten turvallisuutta erityisesti muistisairaiden ja kehitysvammaisten asiakkaiden hyvinvoinnista. Hyvinvointiteknologiaa hyödyntämällä voitiin lisätä asiakkaiden itsenäisyyttä sekä kannustaa ja rohkaista asiakkaita itsenäiseen liikkumiseen ja liikunnan lisäämiseen. Hyvinvointiteknologian ja robotiikan avulla ikääntyneille ja mielenterveyskuntoutujille voitiin myös tarjota uusia ja mielekkäitä tapoja liikkua ja edistää fyysistä toimintakykyä ja koordinaatiota.

Hyvinvointiteknologian mahdollistamana lääkäripalveluita voitiin toimittaa aiempaa helpommin asiakkaiden kotiin. Terveysteknologian avulla diabeetikoiden terveydentilaa voitiin seurata tarkemmin ja lääkitystä saatiin korjattua nopeammin oikeaan suuntaan. Teknologiapalveluiden käytön todettiin edistävän asiakkaiden motivoitumista kuntoukseensa ja tukevan asiakkaiden kuntoutusprosesseja. Hoivarobotiikan hyödyntämisen osana sairaalapalveluita koettiin muuttavan lapsipotilaiden sekä vanhempien asiakaskokemusta myönteisemmäksi.

Monien hyvinvointiteknologiapalveluiden koettiin tukevan sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä asiakkaiden ohjaamisessa ja virikkeiden tarjoamisessa. Saaduissa palautteissa korostui, että hyvinvointiteknologian ja robotiikan koettiin luovan uusia mahdollisuuksia hoitotyöhön, säästävän työaikaa ja helpottavan työn tekemistä. Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen arjessa loi uusia mahdollisuuksia kannustaa ja antaa asiakkaille hyvää palautetta heidän onnistumisistaan. Toteutetuista piloteista otettiin yksiköissä vaikutteita omaan työhön ja sen kehittämiseen. Teknologian käyttö edisti tiedonkulkua ja lisäsi henkilökunnan työtyytyväisyyttä. Teknologisten palveluiden koettiin myös tarjoavan henkistä tukea, varmuutta omaan esimiestyöhön ja näkemyksiä esimiestyön kehittämiseen. Hyvinvointiteknologian avulla voitiin parantaa asiakas- ja potilasturvallisuuden lisäksi myös henkilöstön työturvallisuutta. Henkilöstön keskuudessa teknologian ja robotiikan hyödyntämisen todettiin tehostavan ajankäyttöä ja säästävän aikaa asiakkaiden ja potilaiden hoitamiseen.