Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70036

Hankkeen nimi: Hygieniasta liiketoimintaa - HygLi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2014 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: Tiedepuisto 3

Puhelinnumero: +358 2 620 3000

Postinumero: 28600

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MÄKINEN RIIKA-MARI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoistutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riika.makinen(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447103064

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, 0245896-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hygieniasta liiketoimintaa -hankkeella (HygLi) tuetaan Satakunnan alueen älykästä erikoistumista sisäympäristön hygienian ja siihen liittyvän resurssiviisaan talotekniikan toimialalla. Tavoitteena on kartoittaa koko maakunnan sisäympäristön hygieniaan liittyvä liiketoimintapotentiaali ja luoda vahva pohja alan klusteroitumiselle ja Satakunnan erikoistumiselle alan innovaatiokeskittymäksi. Tämänhetkisessä talouden ja teollisuuden murrosvaiheessa hygieeniset tuotteet ja palvelut sekä niiden toteuttaminen resurssi- ja materiaaliviisaasti ovat uusi mahdollisuus useille toimijoille.

HygLi-hankkeessa muodostetaan uusia Living Lab -innovaatioalustoja, joissa toteutetaan pilotointeja muun muassa Rauman kaupungin julkisissa kiinteistöissä ja Satakunnan ammattikorkeakoulun tulevilla kampuksilla. Hanke kehittää Satakunnan maakuntaohjelman yhtenä painopisteenä olevan maakunnallisen tki-toiminnan infrastruktuuria verkottamalla korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin tutkimusta. Hankkeessa tuetaan alueen toimijoiden innovaatioyhteistyötä, innovaatioavauksia ja verkostoitumista muun muassa workshopien ja koulutusten sekä edellä mainittujen konkreettisten Living Lab -innovaatioalustojen avulla.

Yksi hankkeessa toteutettava innovaatioavaus on Living Lab -pilotoinnin kautta tehtävä uusi talotekninen suunnitteluohjeistus hygieenisen sisäympäristön toteuttamiseksi. Lisäksi hankkeessa keskitytään vahvasti jo alusta lähtien uusien innovaatioiden onnistuneen kaupallistamisen vaatimiin tukiprosesseihin sekä itse kaupallistamiseen, koska se on useimmiten osoittautunut haastavaksi myös hankkeissa syntyvien uusien innovaatioiden suhteen.

Hankkeen tuloksena Satakunnan alueen tki-toiminta sisäympäristön hygienian ja siihen liittyvän resurssitehokkaan talotekniikan aloilla kasvaa luoden uusia tki-työpaikkoja sekä kasvattaen yksityisen tki-rahoituksen määrää. Yritykset ovat olleet hyvin kiinnostuneita HygLi-hankkeesta, mikä viittaa uuden toimialan kiinnostavuuteen ja sen tunnistamiseen uudeksi innovaatioavaukseksi. Yritykset näkevät sisäympäristön hygienian ja siihen liittyvän resurssitehokkaan talotekniikan mahdollisuudeksi uudistaa omaa liiketoimintaa.

Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutukset kohdistuvat hankkeeseen osallistuviin yrityksiin, pilottikohteina toimiviin Living Lab -kiinteistöihin sekä Satakunnan ja koko Suomen yrityksiin, joiden liiketoimintapotentiaali alalla tunnistetaan hankkeen aikana. Hankkeen pitkän aikavälin vaikutukset kohdistuvat koko talotekniikka-alaan uuden suunnitteluohjeistuksen ja resurssiviisaiden taloteknisten ratkaisujen kautta, jotka tulevaisuudessa vaikuttavat positiivisesti myös alan koulutukseen ja ympäristöön tilaan lisäämällä kestävän kehityksen ratkaisuja. Lisäksi hankkeen pitkän aikavälin vaikutukset kohdistuvat Satakunnan alueeseen vahvistamalla alueen älykästä erikoistumista sisäympäristön hygienian ja siihen liittyvän resurssiviisaan talotekniikan toimialalla, parantamalla maakunnan teollisuuden uudistumiskykyä ja arvoverkostojen uusiutumista sekä lisäämällä alueen yritysten tki-toimintaa korkeakoulujen, yliopistojen ja julkisen sektorin muodostamien tutkimusverkostojen kanssa. Hanke lisää edellytyksiä toimialan uusille markkina-avauksille ja sitä kautta yritysten kansalliselle ja kansainväliselle kasvulle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeella on vaikutusta sekä koko talotekniikka-alan että julkisten rakennusten kehitykseen, kiinteistöjen elinkaaren hallintaan ja resurssitehokkuuteen sekä sisäympäristö-alan yleiseen kehittymiseen.

Hankkeen kohderyhmä on myös Satakunnan alueen korkeakoulut, yritykset ja julkiset toimijat, joiden tki-toimintaa ja verkottunutta yhteistyötä hanke lisää samalla kehittäen Satakunnan älykästä erikoistumista sisäympäristön hygienian ja siihen liittyvän resurssitehokkaan talotekniikan aloilla. Hankkeen kohderyhmän muodostavatkin sisäympäristö-alan ja julkisen rakentamisen yritykset ja palveluntuottajat. Lisäksi kohderyhmä ovat kunnat ja kaupungit. Osa yrityksistä on tiedossa, mutta on paljon erityisesti pk-yrityksiä ja -toimijoita, jotka hankkeessa täytyy löytää ja tuoda mukaan toimintaan.

Lisäksi hanke vaikuttaa koulutus- ja tutkimusorganisaatioihin erityisesti lisääntyvän hygienia-alan koulutustarpeen kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeella on välillistä vaikutusta julkisten kiinteistöjen käyttäjiin, sekä asiakkaisiin että työntekijöihin (mm. opettajat, potilaat). Hanke vaikuttaa välillisesti myös kansantalouteen; hygieenisemmät sisäympäristöt vähentävät sairasteluja, esimerkiksi päiväkotilasten infektiosairauksia, ja sitä kautta lasten vanhempien poissaoloja töistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 318 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 314 361

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 378 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 383 689

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin, Pohjois-Satakunnan, Rauman

Kunnat: Honkajoki, Eura, Harjavalta, Säkylä, Pori, Siikainen, Nakkila, Kankaanpää, Rauma, Pomarkku, Merikarvia, Huittinen, Kokemäki, Ulvila, Karvia, Eurajoki, Jämijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analysointiin on käytetty pää- ja osatoteuttajan omia asiantuntijoita. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet, toteutus ja toimintaympäristö huomioon ottaen. Hankkeen toiminta kohdistuu pääosin kolmeen toimintaympäristöön: • hankkeen aikana talotekniikkaan (suunnittelu, rakentaminen, asennus) • hankkeen aikana ja jälkeen tulosten kautta talotekniikkaan käytettävien tuotteiden ja ratkaisujen toimittajiin ja hyödyntäjiin (yritykset) sekä • hankkeen jälkeen tulosten kautta kiinteistöjen käyttäjiin (ihmiset) Analyysi perustuu tutkittuun tilastotietoon (Tilastokeskus, Elinkeinorakenne- ja työssäkäyntitilasto; Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus; Satamittari). Hankkeen toimialoista talotekniikka (suunnittelu, rakentaminen ja asennus) on perinteinen miesten ala (Rakentaminen miesten osuus 91 % koko Suomi ja Satakunta). Vastaavasti julkisissa rakennuksissa (sairaalat, vanhainkodit, koulut, päiväkodit) työskentelevistä valtaosa on naisia (Terveys- ja sosiaalipalvelut naisten osuus 87 % koko Suomi ja 90 % Satakunta), mutta asiakkaissa (esim. potilaat, koululaiset) sukupuolijakauma on luonnollisesti tasaisempi. Tämän hankkeen kautta hygieniasta liiketoimintaetua saavat yritykset voivat toimia monella eri toimialalla (esim. suunnittelu, rakennus, asennus, kalustus, elintarviketeollisuus), joista useimmissa enemmistö työntekijöistä on miehiä. Rakentamisen alan prosenttiluvut on mainittu edellä, huonekalujen valmistuksessa miesten osuus sekä koko maassa että Satakunnassa (71,9 % ja 70,0 %) on suurempi kuin naisten vastaavat osuudet (28,1 % ja 30,0 %). Elintarvikkeiden valmistuksessa sukupuolijakauma on koko maata tarkasteltaessa tasaisempi, miehet 50,3 % ja naiset 49,7 %, mutta Satakunnassa hivenen naispainotteinen, miehet 39,4 % ja naiset 60,6 %. Suunnittelun ala on sekin miesvaltainen (Arkkitehti- ja insinööripalvelut miesten osuus koko Suomi 70,0 % ja Satakunta 68,7 %). (Tilastokeskus, Elinkeinorakenne- ja työssäkäyntitilasto; Satamittari) Mies- ja naisvaltaisuus luovatkin edellä mainituille aloille tyypillisiä toimintatapoja, jotka on tarkoitus tunnistaa ja hyödyntää hankkeessa. Hygieenisen ja terveellisen sisäympäristön varmistaminen koskettaa molempia sukupuolia yhtä paljon. Hankkeen tarkoitus on hyödyntää edellä mainittujen alojen sukupuolijakaumia ja erityisesti eri alojen välisiä jakaumien eroja hankkeen kehitystyössä. Sisäympäristön käyttäjien sekä suunnittelijoiden, rakentajien ja kalustajien vuoropuhelun edesauttama uusien näkemysten vaihto on yksi hankkeen innovatiivisuuden perusta. Hanke edistää sukupuolten välistä vuoropuhelua tuomalla talotekniikan ja käyttäjien näkökulmat samaan keskusteluun. Hankkeen toimintaympäristöistä erityisesti käyttäjät edustavat naisvaltaisia aloja (mm. opettajat, lastentarhaopettajat, terveydenhoidon ja työntekijät), mikä edesauttaa naisnäkökulman siirtämistä perinteisesti miehisenä pidettyyn rakentamisen alaan ja sen kehittämiseen sekä miehisen rakentamiseen liittyvän näkökulman siirtämistä naisvaltaisille käyttäjäryhmille. (Tilastokeskus, Elinkeinorakenne- ja työssäkäyntitilasto; Satamittari) Vuoropuhelun tarpeellisuuden tunnistaminen hankkeessa ja hygieenisten ja terveellisten sisäympäristöjen tuottamisessa edesauttaa sukupuolijakaumien tasoittumista erityisesti niillä hankkeen toimialoilla, joissa ero on merkittävä. Edelleen vastakkaisen sukupuolen arvostus lisääntyy ja sitäkin kautta palkkaerot tasoittuvat. Miesten keskimääräiset palkat ovat suurempia kuin naisten sekä yksityisellä, valtion että kuntasektorilla ja myös eri koulutusasteilla. Samoin naisten asema on heikompi työsuhteen laatua tarkasteltaessa. Vuonna 2012 naispalkansaajista oli 18 % määräaikaisessa ja 20 % osa-aikaisessa työsuhteessa. Miespalkansaajista määräaikaisia oli 13 % ja osa-aikaisia 9 %. (Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistaminen varmistetaan hankkeessa käytännön toiminnalla sekä analyyttisillä menetelmillä, joissa hyödynnetään mm. tilastoja, kokemuksia ja vertailutietoa. Valtavirtaistaminen sisällytetään kaikkeen hanketoimintaan sekä hankkeen hallinnoinnin että hankkeen substanssisisällön suhteen. Hankkeessa on mukana molempien sukupuolten edustajia sekä hankehenkilöstössä että toimintaympäristöissä, joihin hankkeen toiminta kohdistuu. Hankkeen sisällön vuoksi ja onnistuneen toteutuksen varmistamiseksi hankehenkilöstö ja eri toimintaympäristöjen edustajat ovat tiiviissä keskusteluyhteydessä näkökulmia vaihtaen. Lisäksi hankkeen sisältö vaatii myös sukupuolinäkökulmien huomioimisen ja siirtämisen eri toimintaympäristöjen kesken. Hankkeen toimintaympäristöissä esimerkiksi talotekniikan ja sosiaalialan toimialoilla sukupuolten jakautuminen on selkeää sekä koko Suomessa että Satakunnassa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa naisia on koko maassa 88,4 % ja Satakunnassa 90,3 %, miesten vastaavat lukemat ovat 11,6 % ja 9,7 %. Rakentamisen alalla naisia on koko maassa 8,6 % ja Satakunnassa 9,1 %, miesten vastaavat lukemat ovat 91,4 % ja 90,9 %. (Tilastokeskus, Elinkeinorakenne- ja työssäkäyntitilasto; Satamittari) Sama suuntaus on todettavissa myös näiden alojen tutkinnoissa: ammatillinen tutkinto, sosiaali- ja terveys: 88 % naisia ja 12 % miehiä ammatillinen tutkinto, tekniikka: 18 % naisia ja 82 % miehiä ammattikorkeakoulututkinto, sosiaali- ja terveys: 86 % naisia ja 14 % miehiä ammattikorkeakoulututkinto, tekniikka: 15 % naisia ja 85 % miehiä (Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus) Hankkeen suunnitellut toimenpiteet ja vaikutukset kohdistuvat pääosin edellisen kysymyksen perusteluosan alussa kuvattuihin kolmeen toimintaympäristöön. Hankkeen yhtenä tavoitteena on näiden eri toimintaympäristöjen edustajien onnistunut vuoropuhelu ja näkökulmien vaihto, jolla varmistetaan hankkeen tavoitteen onnistunut täyttyminen. Hankkeen yhtenä sukupuolisidonnaisena tavoitteena on siirtää näkökulmia esimerkiksi miehisen talotekniikan suunnittelu- ja rakennusalan sekä naisvaltaisen opetus- ja päiväkotihenkilöstön kesken, jotta voidaan varmistaa sekä hygieeninen ja terveellinen että myös toimiva sisäympäristö. Tavoitteena on teknologisten mahdollisuuksien avaaminen; tiedonsiirto miesvaltaiselta toimialalta naisten dominoimalle toimialalle ja päinvastoin. Tässä hankkeessa juuri tiedonsiirto eri sukupuolten välillä tuomalla keskusteluun näkemyksiä ja asiantuntemusta eri toimintaympäristöistä on erittäin tärkeää. Suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi ei tarvita sukupuolisidonnaisia toimenpiteitä. Hankkeen seuranta- ja arviointimenetelmät eivät riipu sukupuolesta. Mahdolliset ongelmat ja esteet sekä kokemukset sukupuolen vaikutuksista toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa kirjataan ylös. Tiedottamisessa ovat molemmat sukupuolet esillä tasapuolisesti sekä toimijoina että toiminnan tulosten hyödyntäjinä, stereotypiointia vältetään. Tiedonsiirron keinot ja välineet valitaan siten, että ne palvelevat molempia sukupuolia tasavertaisesti, toimialasta, koulutuksesta ja taustasta riippumatta. Tiedonsiirtosilta toimintaympäristöjen välillä varmistetaan toimivaksi. Hankkeen tulokset hyödyttävät molempia sukupuolia tasavertaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Molempien sukupuolten näkökulmat ja vahvuudet hyödynnetään luomalla uudenlaisia toimintatapoja ja innovaatioita hankkeen toimintaympäristöihin. Molempien sukupuolten näkökulmat ja kokemukset hygieenisen ja terveellisen sisäympäristön käyttäjinä, hyödyntäjinä ja/tai rakentajina huomioidaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 9
Hankkeen yhtenä tavoitteena on resurssiviisauden ja -tehokkuuden lisääminen materiaalien tehokkaan käytön, materiaalien kierrättämisen ja jätteiden hyödyntämisen kautta. Lisäksi tavoite on eri toimintaympäristöjen edustajien onnistuneen vuoropuhelun ansiosta sunnitella ja toteuttaa kestäviä taloteknisiä ratkaisuja, mikä edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähähiilisiä toimintamalleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 9
Hankkeen yhtenä tavoitteena on sisäympäristön hygienian ja terveellisyyden lisääminen tuotte- ja palveluratkaisuilla. Yksi ilmastonmuutoksen riskeistä Pohjoismaissa on sääolosuhteiden muuttuminen, esimerkiski lauhtuneet talvet. Lauha ja lämmin talvi edistää osaltaan mikrobiologisia riskejä taudinaiheuttajien selviytyessä paremmin lauhtuneissa olosuhteissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 8
Hankkeen yhtenä tavoitteena on resurssiviisauden ja -tehokkuuden lisääminen materiaalien tehokkaan käytön, materiaalien kierrättämisen ja jätteiden hyödyntämisen kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 8
Hankkeen yhtenä tavoitteena on resurssiviisauden ja -tehokkuuden lisääminen materiaalien tehokkaan käytön, materiaalien kierrättämisen ja jätteiden hyödyntämisen kautta. Erityisesti materiaalien kierrätyksen ja resurssiviisauden ansiosta erityisesti prosesseissa tarvittavan veden määrää voidaan vähentää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
Ei suoria välittömiä vaikutuksia, koska hankkeen toteutus ei suoraan koske Natura 2000 -kohteita. Välillisiä vaikutuksia parantamalla ympäristötietoisuutta, kehittämällä luonnonvaroja säästäviä resurssi- ja materiaaliviisaita toimintatapoja sekä edesauttamalla uusien vähähiilisten energiamuotojen hyödyntämistä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 10
Hankkeen yhtenä tavoitteena on resurssiviisauden ja -tehokkuuden lisääminen materiaalien tehokkaan käytön, materiaalien kierrättämisen ja jätteiden hyödyntämisen kautta. Hankkeessa kehitetään mm. ratkaisuja jätteen kierrättämiseksi ja muuttamiseksi energiaksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 8
Hankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää kiinteän orgaanisen jätteen muuttamista energiaksi, jolloin energiatehokkuus paranee ja vähähiiliset energiamuodot kasvattavat osuuttaan energiantuotannossa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 9
Hankkeen yhtenä tavoitteena on kartoittaa ja verkostoida alueen yritykset, joilla on liiketoimintapotentiaalia hygienia- ja resurssiviisausalalla ja lisäksi antaa soveltuvaa ja tarpeellista koulutusta ko. yrityksille ja muille toimijoille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 8
Hankkeen yhtenä tavoitteena on kouluttaa yrityksiä ja toimijoita tunnistamaan omat liiketoimintapotentiaalinsa hygienia- ja resurssiviisausalalla sekä mahdollisuutensa energiatehokkuuden ja resurssiviisauden parantamiseen. Lisäksi tarkoitus on kouluttaa tuotteiden ja palvelujen hankkijoita tunnistamaan resurssiviisaat ja energiatehokkaat toimittajat ja huomioimaan ne hankinnoissa.
Liikkuminen ja logistiikka 4 8
Hanke edistää yhdeltä toimijalta saatavan kokonaistuote- ja ratkaisukonseptin muuttamista liiketoiminnaksi. Liikkuminen ja logistiikka vähenevät erillisten tuotekuljetusten vähentyessä ja tätä kautta hanke edistää energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 10
Hankkeen yhtenä tavoitteena on sisäympäristön hygienian ja terveellisyyden lisääminen tuotte- ja palveluratkaisuilla. Lisäksi hankkeen tavoite on lisätä osallistumista hankkeen toimintaympäristöjen edustajien kesken (esim. kiinteistön suunnittelijat vs. käyttäjät).
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen sisällön vuoksi molempien sukupuolten näkökulmat ja vahvuudet hyödynnetään luomalla uudenlaisia toimintatapoja ja innovaatioita hankkeen toimintaympäristöihin. Molempien sukupuolten näkökulmat ja kokemukset hygieenisen ja terveellisen sisäympäristön käyttäjinä, hyödyntäjinä ja/tai rakentajina huomioidaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 8
Hankkeen yhtenä tavoitteena on sisäympäristön hygienian ja terveellisyyden lisääminen tuotte- ja palveluratkaisuilla, pääasiallisesti julkisissa kiinteistöissä, jolloin hankkeella on positiivinen vaikutus sekä yhteiskunnalliseen että kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. Terveellinen sisäympäristö kuuluu kaikille.
Kulttuuriympäristö 1 5
Hankkeen yhtenä tavoitteena on sisäympäristön hygienian ja terveellisyyden lisääminen tuotte- ja palveluratkaisuilla. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet kohdistuvat pääasiallisesti julkisiin kiinteistöihin (mm. koulut, päiväkodit), jolloin hankkeen vaikutukset kohdistuvat myös kulttuuriympäristöihin, erityisesti hankkeen jälkeisessä tulavaisuudessa.
Ympäristöosaaminen 4 9
Hankkeen tavoitteena on parantaa sisäympäristön hygieniaa ja terveellisyyttä sekä lisätä mm. sisäympäristöjen suunnittelijoiden, rakentajien, rakennuttajien ja käyttäjien tietoisuutta asiasta. Lisäksi hankkeen tavoitteena on parantaa resurssiviisautta ja tietoisuutta siitä sekä uusien ympäristölle edullisten toimintatapojen ja energiamuotojen hyödyntämistä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hygieniasta liiketoimintaa -hankkeella (HygLi) on tuettu Satakunnan alueen älykästä erikoistumista sisäympäristön hygienian ja siihen liittyvän resurssiviisaan talotekniikan toimialalla. Hankkeessa on kartoitettu maakunnan sisäympäristön hygieniaan liittyvä liiketoimintapotentiaali ja vahvistettu alan klusteroitumista ja Satakunnan erikoistumista alan innovaatiokeskittymäksi mm. Satakuntaan valmistuneiden hygieenisen sisätilan mallitilojen myötä. Hygieeniset tuotteet ja palvelut sekä niiden toteuttaminen resurssi- ja materiaaliviisaasti ovat uusi mahdollisuus useille toimijoille, mitä osoittaa myös hankkeen ja sisätilan hygienian saama julkinen kiinnostus.

HygLi-hankkeessa on toteutettu uusia Living Lab -innovaatioalustoja, joissa voidaan jatkossakin pilotoida uusia sisätilan hygienian tuotteita ja ratkaisuja. Innovaatioalustoja on valmistunut Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin kampuksella ja Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaalassa. Lisäksi hankkeen aikana suunniteltu innovaatioalusta Rauman kaupungin Pohjoiskehän koululla valmistuu hankkeen päätyttyä, syksyllä 2019, koulun valmistuessa. Hanke on kehittänyt Satakunnan maakuntaohjelman yhtenä painopisteenä olevan maakunnallisen tki-toiminnan infrastruktuuria verkottamalla korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin tutkimusta. Hankkeessa on tuettu alueen toimijoiden innovaatioyhteistyötä, innovaatioavauksia ja verkostoitumista muun muassa workshopien ja koulutusten sekä edellä mainittujen konkreettisten Living Lab -innovaatioalustojen avulla.

Yksi hankkeessa toteutettu innovaatioavaus on Living Lab -pilotoinnin kautta kehitetty uusi talotekninen suunnitteluohjeistus hygieenisen sisäympäristön toteuttamiseksi. Kolmen RT-ohjeen sarja on työstetty yhdessä Rakennustiedon toimikunnan kanssa (RT 91-11249, Hygienia sisätiloissa. Yleiset perusteet; RT 91-11250, Hygienia sisätiloissa. Tilasuunnittelu; KH 60-00632, Hygienia sisätiloissa. Siivous ja huolto). Lisäksi hankkeessa on keskitytty vahvasti jo alusta lähtien uusien innovaatioiden onnistuneen kaupallistamisen vaatimiin tukiprosesseihin, koska juuri kaupallistaminen on useimmiten osoittautunut haastavaksi myös hankkeissa syntyvien uusien innovaatioiden suhteen. Uudet RT-ohjeet on saatu markkinoitua alalle hyvin, ne on jo huomioitu useissa julkaisuissa, tilaisuuksissa ja niihin on alalla viitattu.

Hankkeen tuloksena Satakunnan alueen tki-toiminta sisäympäristön hygienian ja siihen liittyvän resurssitehokkaan talotekniikan aloilla on vahvistunut. Satakuntalaiset yritykset ovat mukana Hygtech Allianssissa (hygtechalliance.com), joka toteuttaa liiketoimintaa sisätilan hygienian alalla. Lisäksi Satakunta on saanut merkittävän kansainvälisen hankerahoituksen aihepiirin seuraavalle hankkeelle; IHMEC - Opening indoor hygiene SME’s exports to Middle East construction markets, Interreg Central Baltic, koordinaattori Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, SAMK yhtenä partnerina. Yritykset ovat olleet hyvin kiinnostuneita myös IHMEC-hankkeesta, mikä viittaa uuden toimialan kiinnostavuuteen ja sen tunnistamiseen uudeksi innovaatioavaukseksi. Yritykset ovat nähneet ja näkevät sisäympäristön hygienian ja siihen liittyvän resurssitehokkaan talotekniikan mahdollisuudeksi uudistaa omaa liiketoimintaa.

Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutukset kohdistuvat hankkeeseen osallistuviin yrityksiin, pilottikohteina toimiviin Living Lab -kiinteistöihin sekä Satakunnan ja koko Suomen yrityksiin, joiden liiketoimintapotentiaali alalla on tunnistettu hankkeen aikana. Hankkeen pitkän aikavälin vaikutukset kohdistuvat koko talotekniikka-alaan uuden
suunnitteluohjeistuksen ja resurssiviisaiden taloteknisten ratkaisujen kautta, jotka tulevaisuudessa vaikuttavat positiivisesti myös alan koulutukseen ja ympäristöön tilaan lisäämällä kestävän kehityksen ratkaisuja. Lisäksi hankkeen pitkän aikavälin vaikutukset kohdistuvat Satakunnan alueeseen vahvistamalla alueen älykästä erikoistumista sisäympäristön hygienian ja siihen liittyvän resurssiviisaan talotekniikan toimialalla, parantamalla maakunnan teollisuuden uudistumiskykyä ja arvoverkostojen uusiutumista sekä lisäämällä alueen yritysten tki-toimintaa korkeakoulujen, yliopistojen ja julkisen sektorin muodostamien tutkimusverkostojen kanssa. Hanke on lisännyt edellytyksiä toimialan uusille markkina-avauksille ja sitä kautta yritysten kansalliselle ja kansainväliselle kasvulle.