RR-tietopalvelu -hankekuvaus A70037, SOLARLEAP Satakunta: Systemaattisella prosessilla aurinkoenergialiiketoimintaan

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

SolarLeap Satakunta -hankkeen tavoitteena on tehostaa aurinkoenergiajärjestelmien kokonaistoimitusprosesseja, poistaa lupa- ja sopimuskäytäntöihin liittyviä pullonkauloja sekä parantaa järjestelmäasennuksien laatua käytännön toimenpitein. Pullonkaulat ovat tällä hetkellä kuntien aurinkoenergiarakentamiseen liittyvissä kirjavissa kaavoitus- ja rakennuslupakäytännöissä sekä paikallisenergiayhtiöiden vaihtelevissa lupa- ja sopimus prosesseissa. Näistä eroista johtuen aurinkoenergiaa hankkivat asukkaat, yritykset tai yhteisöt ovat tällä hetkellä epätasa-arvoisessa asemassa asuin- ja toimintakunnastaan riippuen.

Hankkeessa toteutettavilla kolmella työpaketilla saatetaan alueen yritykset, kunnat ja energiayhtiöt mukaan luomaan yhteisiä käytäntöjä alan vauhdittamiseksi. Ensimmäisessä työpaketissa hankkeeseen osallistuvat saavat osaamisvalmennusta aurinkoenergiateknologioista, -markkinoista ja -suunnittelusta. Lopuksi ”aurinkoenergialiiketoiminnan pullonkaulat -seminaari” kokoaa yhteen alan sidosryhmät ja toimijat kartoittamaan ja ratkomaan mm. kaavoitukseen ja lupaprosesseihin liittyviä ongelmia. Toisessa työpaketissa kehitetään aurinkoenergiajärjestelmien kokonaisdokumentointia luomalla aurinkosertifikaatti ASSERi, joka kokoaa asennettuun järjestelmään liittyvän tiedon viralliseksi dokumentiksi eri osapuolten käyttöön. Lisäksi työpaketissa luodaan Suomen rakennusmääräyksien mukainen eri kattorakenteet ja -materiaalit huomioiva RT-ohje aurinkoenergiajärjestelmäasennuksille. Kolmannessa työpaketissa toteutetaan aurinkosähkö- ja -lämpöjärjestelmätoimitukset kartoitettuihin kohteisiin. Kymmenen valikoitua kotitalouskohdetta toteutetaan opiskelijavoimin SAMKin ja WinNovan ammatillisen oppilaitoksen yhteistyönä. Muut kartoituksessa löydetyt kohteet välitetään hankkeeseen osallistuville yrityksille toteutettaviksi. Valikoidun kymmenen kotitalouden kokonaisjärjestelmätoimitukset dokumentoidaan ja asennetaan edellisessä työpaketissa luotujen ASSERin ja RT-ohjeen mukaisesti pilotoiden niiden käytännön toimivuutta. Loppuanalysoinnin jälkeen ASSERin ja RT-ohjeeseen tehdään tarvittavat muutokset. Kymmenen valitun kotitalouskohteen aurinkoenergiajärjestelmien energiantuottoa etäseurataan jatkossa ja tiedot julkaistaan SAMKin ylläpitämillä SolarForum-nettisivuilla. Aurinkoenergiajärjestelmähankinnoissa suositaan kokonaistakuutoimituksiin sitoutuvia yrityksiä.

SolarLeap Satakunta -hankkeen tuloksena alan prosessit tehostuvat ja yhtenäistyvät eri toimijoiden ja sidosryhmien välillä. Tämä näkyy paitsi yritysten liiketoimintakyvykkyyden kasvamisena myös esim. kuntien rakennusvalvonnan aurinkoenergiajärjestelmien integrointiprosessien tietotaidon lisääntymisenä. Syntyy kaksi konkreettista työkalua: ASSERi ja RT-ohje, jotka jäävät elämään hankkeen jälkeen ja ovat alan toimijoiden käytettävissä, edelleen kehitettävissä ja alan kasvun tukena. Pilottikohteiden toteutusten myötä yritysten liiketoiminta tehostuu, alalle saadaan lisää osaavia uusia tekijöitä sekä arvokasta kokemusta kahden eri kouluasteen, kuntasektorin sekä yritysten poikkitieteellisestä yhteistyöstä. Hankkeen jälkeen pilottikohteiden energiatuotannon seurantadatasta saadaan kaikille avointa mittaustietoa aurinkoenergiatoteutusten käytännön toiminnasta Satakunnan alueella ja maakunta profiloutuu yhä enemmän myös aurinkoenergiamaakuntana. Hanke edistää osaltaan aurinkoenergian entistä laajempaa hyödyntämistä Suomessa ja siten vähentää energiantuotannon ilmastokuormaa niin hiilidioksidi- kuin hiukkaspäästöjenkin osalta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Satakunnan alueen yritykset, joilla on suunnitelmissa siirtyä aurinkoenergialiiketoimintaan tai jotka toimivat jo alalla, mutta haluavat kehittää osaamistaan.

- Paikalliset energiayhtiöt, jotka saavat verkkoalueelleen asennetuista järjestelmistä kattavat tiedot ja dokumentaation käyttöönsä.

- Kunnat ja etenkin niiden rakennusvalvonta, joiden prosesseja hankkeella halutaan yhtenäistää ja selkiyttää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliseksi kohderyhmäksi voidaan lukea kaikki aurinkoenergiasta ja sen hyödyntämisestä kiinnostuneet tahot ja maakunnan asukkaat, jotka hyötyvät esim. rakennusvalvonnan palvelun parantumisesta ja selkiytymisestä, aurinkoenergian integrointiprosessiin liittyvän tasa-arvon lisääntymisestä eri kuntien välillä ja yritysten laadukkaista aurinkoenergiatuotteista ja -palveluista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 315 698

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 312 293

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 435 732

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 434 466

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Pohjois-Satakunnan, Porin

Kunnat: Nakkila, Kankaanpää, Ulvila, Pori, Rauma, Huittinen, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

SolarLeap Satakunta -hankkeen toteuttajien (SAMK ja WinNova) organisaatioissa normaalisti energia- ja rakennustekniikan koulutusohjelmien opiskelijoiden ja henkilökunna sukupuolijakauma perinteisesti on miesvaltainen. Samoin on tilanne kohderyhmiin kuuluvissa LVI-, sähkötekniikan-, rakennustekniikan ja energia-alan yrityksissä. Myös kuntaorganisaatioissa em. toimintaorganisaatioiden henkilökunta on pääsääntöisesti miesvaltaista. Tekniikan opiskelijoista ja henkilökunnasta perinteisesti Satakunnan ammattikorkeakoulussa kemian- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmissa naisten osuus on ollut korkein, 50-60%.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Tutkimuksissa (A. Carlsson-Kanyama et al. 2008, I. Schultz et al. 2009, Eurobarometer 2007:31) on todettu, että naiset ja miehet reagoivat eri tavoin energiansäästökampanjoihin. Miehet ottavat pääasiassa vastuulleen erilaiset tekniset parannuskeinot ja naiset puolestaan ovat valmiimpia muuttamaan omaa käyttäytymistään. Naiset suhtautuvat positiivisemmin energiansäästöön ja valitsevat mieluummin uusiutuvia energialähteitä miehiin verrattuna. Nämä tekijät (naisten suurempi valmius muuttaa omaa käyttäytymistään ilmaston hyväksi ja miesten suurempi kiinnostus teknisiä ratkaisuja kohtaan) otetaan huomioon SolarLeap Satakunta –hankkeen viestinnässä siten, että naiset huomioidaan erityisenä kohderyhmänä. Hankeviestinnän sisällössä painotetaan aurinkoenergiateknologioiden kokonaisvaltaista vaikutusta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja energiatehokkuuden parantamisessa. Edelleen viestinnässä painotetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sitä, että ne eivät vaikuta samalla tavalla kaikkiin. Köyhät kärsivät enemmän kuin rikkaat ja naiset puolestaan enemmän kuin miehet. Tämän vuoksi ilmastonmuutos on mitä suurimmassa määrin myös tasa-arvo –ja yhdenvertaisuuskysymys. Näillä toimilla pyritään kasvattamaan naisten osallistumista SolarLeap Satakunta –hankkeeseen.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaikkakin hankkeella on nähtävissä varsinkin yleistä ihmisten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä vaikutuksia.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	6	7
Aurinkoenergiateknologiat ovat ns.päästövapaita energiantuotantoteknologioita, joiden "polttoaine" on auringon säteily. Näin ollen aurinkoenergiateknologioiden käyttöönotto ei edellytä polttoaineen hankkimiseksi esim. kaivos- tai poraustoimintaa, kuten on tilanne konventionaalisen fossiilisiin polttoaineisiin tukeutuvassa energiantuotannossa tai uraanin saatavuuteen perustuvassa ydinvoimassa. Kaupalliset aurinkoenergiateknologiat perustuvat joko piin (PV) ja kuparin sekä alumiinin käyttöön. Pii on yksi maankuoren yleisimmistä alkuaineista eikä sen kierrättämiseen liity ongelmia. Kupari ja alumiini ovat myös kierrätettäviä materiaaleja, joten aurinkoenergiajärjestelmät saadaan poistettua käytöstä resurssiviisaasti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	7	9
Aurinkoenergiteknologiat ovat hiilidioksidipäästövapaita sekä pienhiukkaspäästövapaita energiatuotantoteknologioita, joiden käytön lisääminen vähentää kasvihuonepäästöjen määrää ja siten hillitsee / hidastaa maapallon lämpötilan nousua ja siitä seuraavaa merenpinnan nousua.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	4	6
Aurinkoenergiateknologiat ovat päästövapaita energiantuotantoteknologioita. Koska haitallisia kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspäästöjä ei aiheudu, ei myöskään aiheudu niiden kasvillisuudelle, eliöstölle ja luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamia haittoja. Edelleen aurinkoenergiateknologiat eivät vaadi polttoaineen louhintaa ja rikastamista, joten energiatuotannon elinkaareen normaalisti sisältyvä polttoaineen louhimiseen ja rikastamiseen liittyvä kuormitusta kasvillisuudelle, eliöille ja niiden luonnollisille elinympäriöille sekä luonnon monimuotoisuudelle ei ole.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	5	7
Aurinkoenergiteknologiat ovat hiilidioksidipäästövapaita sekä pienhiukkaspäästövapaita energiatuotantoteknologioita, joiden käytön lisääminen vähentää kasvihuonekaasujen ja pienhiukkaspåäästöjen määrää. Tätä kautta aurinkoenergiateknologiat parantavat ilmanlaatua.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta luontoarvoihin muuten kuin edellisissä kohdissa mainitulla tavalla
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	6	8
Pii-pohjaiset aurinkosähköjärjestelmät ovat käyttönsä jälkeen n. 30 vuoden kuluttua kierrätettävissä, sillä ne sisältävät pääasiassa piitä, alumiinia ja lasia. Samoin aurinkolämpöjärjestelmät ovat kierrätettäviä, sillä ne sisältävät kuparia, alumiinia ja lasia. Käytön aikana ne eivät tarvitse muuta polttoainetta kuin auringonsäteilyn, eli polttoainejätettä niistä ei synny.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	10	10
SolarLeap-hankkeessa vauhditetaan ja lisätään aurinkoenergiajärjestelmien yleistymistä. Aurinkoenergia on täysin uusiutuvaa energiaa ja aurinkoenergiajärjestelmien määrän lisääminen lisää uusiutuvan energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	7	8
SolarLeap Satakunta -hankkeella kehitetään kokonaisvaltaisesti paikallista aurinkoenergialiiketoimintaa, sillä hankkeessa nostetaan ja kehitetään yritysten kyvykkyyksiä toimia em. liiketoiminta-alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	6
Aurinkoenergialiiketoiminta-alueella on tilaus erilaisten suunnittelu-, neuvonta- ja palvelutuotteiden kehittämiselle siten, että aurinkoenergiajärjestelmän hankinta ja ostaminen tehdään loppuasiakkaalle mahdollisimman helpoksi. SolarLeap Satakunta -hankkeessa tuotetaan myös aurinkosertifikaatti ja asentamisen RT-ohje toimtiusprosessin laadukkuutta parantamaan.
Liikkuminen ja logistiikka	1	3
Aurinkosähköjärjestelmien yleistyminen mahdollistaa sähköautojen lataamisen hiilidioksidipäästövapaasti tuotetulla sähköllä, jolloin sähköautolla ajaminen muodostuu päästöttömäksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	5
Aurinkoenergiateknologioilla tuotettu energia on pienhiukkaspäästöistä vapaa, näin ollen se edistää hyvinvointia parantuneena ilmanlaatuna. Em. järjestelmät ovat myös meluton tapa tuottaa energiaa ja edistävät siten hyvinvointia melun vähenemisen muodossa. Hankkeessa kehitetään paikallisten yritysten aurinkoenergialiiketoimintaa, joka kehittyessään luo uutta osaamista, uusia työpaikkoja ja siten myös sosiaalista hyvinvointia koko alueelle.
Tasa-arvon edistäminen	3	5
Hankeella on suuri potentiaali naisten osallistumisen kasvattamiseen ja naisten toiminnan sitouttamiseen perinteisesti aurinkoenergiateknologioihin liitettävillä miesvaltaisilla aloilla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	7
SolarLeap Satakunta -hankkeessa yhdenmukaistetaan rakennusvalvontaprosesseja ja vaikutetaan energiayhtiöiden käytäntöihin syötetyn sähkön arvottamisessa. Näin solarLeap Satakunta –hanke edistää energian pientuotannon yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö	3	5
Aurinkoenergiajärjestelmät integroidaan yleensä rakennuksiin tai asennetaan maa-alueille, joilla ei ole muuta käyttöä. Näin ne tulevat näkyviksi myös ympäristössä asuville ihmisille ja osaksi ympäristön kehittymistä. Jokaisen ympäristön on elettevä ja kehityttävä omassa ajassaan kulloisenkin ajan edellytysten ja vaatimusten mukaisesti. Me elämme ilmastonmuutoksen aikaa,jolloin meidän on kehitettävä resurssiviisaita tapoja asua, liikkua ja tuottaa hyödykkeitä. Aurinkoenergiateknologiat ovat yksi ratkaisu ilmastonmuutoksen ajalle, ja mahdollisuus kehittää kulttuuriympäristöä suuntaan, jossa energiaa tuotetaan kiinteänä osana kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen	7	8
Kehittämällä uusiutuvien energiteknologioiden kokonaitoimitusprosessia ja päivittämällä kuntien sekä kaupunkien prosesseja siten, että kynnys uusiutuvien energiateknologioiden käyttöönottoon tehdään mahdollisimman alhaiseksi, kehitetään myös ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

SOLARLEAP Satakunta -hankkeen tavoitteena oli edistää aurinkoenergia-alan liiketoimintaa ja alan toimintakenttää kokonaisvaltaisesti Satakunnassa. Toteutuksen keinoina käytettiin yritysten ja kuntien henkilöstön valmentamista aurinkoenergian hyödyntämiseksi, aurinkoenergiarakentamisen laatuun vaikuttamista uusin työkaluin, käytännön pilottien rakentamista sekä pilottien mittaustiedon keräämistä ja levittämistä.

Hanke toteutettiin aikavälillä 1.1.2015-30.6.2017. Hankeen päätoteuttajana toimi Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) ja osatoteuttajana Länsirannikon Koulutus Oy WinNova (WinNova). Mukana hankekumppaneina sopimuksin ja myös osarahoittajana oli kuusi yritystä ja neljä kuntaa. Hankkeen päärahoitus tuli Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) jonka hakemusviranomaisena toimivat Pirkanmaan liitto ja Satakuntaliitto. Projektipäällikkönä hankkeessa toimi Teemu Heikkinen SAMKista.

Hankkeen alussa pidettiin kattava neljä iltaa kestävä solar-valmennuspaketti, josta hankekumppanit saivat tietoa ja hyödynnettävää osaamista alalle ja uuteen liiketoimintaan. Hankkeen aikana pidettiin kaksi aurinkoenergia seminaaria yhdessä Solarleap Varsinais-Suomi hankkeen kanssa.

Pilotoinnissa haettiin lehti-ilmoituksin pilottikohde-ehdokkaat (140kpl), joiden kaikkien aurinkoenergiapotentiaalit kartoitettiin ja heistä valittiin yhteensä 10 omakotitalokohdetta hankkeen oppilaitospiloteiksi. Lopulta yhteensä yhdeksän; kuusi aurinkosähkö- ja kolme aurinkolämpö- kohdetta toteutettiin neljään eri kuntaan Satakunnassa. Kaikista kartoituksista laadittiin raportit. Mukana näissä oli myös kymmenkunta yritys/maatila/kiinteistöyhtiö kohdetta.

Oppilaitospilottien toteutus oli hyvin työelämälähtöinen. SAMKin insinööriopiskelijat kartoittivat kohteita ja hoitivat mm. asiakassuhteeseen, järjestelmäsuunnitteluun, lupaprosesseihin, tarjouskyselyihin ja asennuksien valvontaan liittyviä tehtäviä. WinNovan LVI-puolen opiskelijat puolestaan vastasivat järjestelmien mekaanisista asennuksista pilottikohteissa harjoiteltuaan asennuksia ensin hankkeella WinNovalle rakennetussa opetusympäristössä. SAMKin ja WinNovan projektihenkilöstö tuki prosessia. Yhteistyö eri oppilaitosten opiskelijoiden ja työntekijöiden välillä sujui hyvin.

Kumppaniyritykset saivat oman toimintansa tueksi oppilaitospilottikohteista useita referenssejä, joiden tietoja ja dokumentointia voivat jatkossa hyödyntää omassa liiketoiminnassaan. SAMKin kohteisiin asentaman etäseurannan ja tiedonkeruu ja -julkaisujärjestelmän kautta pilottikohteiden aurinkoenergiatuottotiedot ovat kaikkien kiinnostuneiden ja dataa hyödyntävien käytettävissä sekä reaaliaikaisesti että historiadatana. Osana pilottikäyttäjien kanssa tehtyjä sopimuksia etäseurantadataa kerätään kaikkiaan viisi vuotta.

Yhdessä kumppaniyritysten kanssa pidettiin työpajoja, joiden ideoinnin tuloksena kehitettiin web-pohjainen ASSERiksi nimetty aurinkoenergiajärjestelmien kokonaisdokumentointityökalu. ASSERia käytettiin mm. oppilaitospilottien kartoitukseen ja toteutukseen liittyvän tiedon kokoamiseen ja kokonaisdokumentointien laatimiseen. Toisena aurinkoenergia-alan toiminnan laadun parantamiseen tähtäävänä toimena hanke oli yhdessä SOLARLEAP Varsinais-Suomi –hankkeen kanssa ideoimassa ja ajamassa alan RT-ohjekorttien päivitystä.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat