|
|
|
Hankekoodi: A70042
Hankkeen nimi: Pohjois-Karjalan kaivosympäristön luonnontuotteiden ja talousvesien raskasmetallit
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2015
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Joensuun kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0242746-2
Jakeluosoite: Jokikatu 8
Puhelinnumero: 0401043510
Postinumero: 80220
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.joensuu.fi/ymparistoterveys
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pirjo Kosonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: terveystarkastaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirjo.kosonen(at)jns.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 104 3510
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kyseessä on selvityshanke, jonka tavoitteena on kartoittaa olemassa oleva tieto, tarkoituksenmukaiset tutkimusmenetelmät sekä -alueet, valita mahdolliset jatkotoimenpiteet sekä luoda yritysyhteistyötä projektin teemoista.
Lopullisena päämääränä on selvittää Pohjois-Karjalassa, aiheuttaako kaivostoiminta lähialueillaan raskasmetallien rikastumista marjoihin, sieniin ja mahdollisesti kaivovesiin. Tarkoituksena on tarpeen vaatiessa määritellä käyttörajoituksia tai käsittelyohjeita kaivosten lähialueiden keräilytuotteille ja kaivovedelle. Samalla stimuloidaan ympäristöteknologian käyttöä kaivosten aiheuttamien haittojen selvittämisessä ja pienentämisessä.
Hankkeen välitöntä kohderyhmää ovat soveltuvaa ympäristöteknologiaa käyttävät yritykset, kaivosyhtiöt, marja- ja sienituotteita välittävät ja jatkojalostavat yritykset, marjastajat, sienestäjät ja kaivojen omistajat kaivosten läheisyydessä sekä tietoja hyödyntävä ympäristöterveysvalvonta.
Välillisesti jokainen pohjoiskarjalainen kuuluu hankkeen kohderyhmään, kun huomioidaan tutkittavien tuotteiden merkitys paikallisesti ja maakunnallisesti. Myös viranomaistahot, kuten Evira, ovat olleet kiinnostuneita saamaan hankkeen tulokset käyttöönsä omaksi apuvälineekseen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 50 084
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 50 066
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 71 549
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 71 549
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Pielisen Karjalan
Kunnat: Joensuu, Lieksa, Outokumpu, Polvijärvi, Juuka, Ilomantsi
Jakeluosoite: Jokikatu 8
Postinumero: 80220
Postitoimipaikka: Joensuu
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 7 |
| Hankkeessa selvitetään kaivostoiminnan kestävyyttä ekologisessa mielessä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hanke ei suoranaisesti vaikuta ilmastonmuutoksen torjuntaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 7 | 7 |
| Hanke selvittää kaivosteollisuuden vaikutuksia kasvien ja eläinten raskasmetallipitoisuuksiin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 8 |
| Hanke selvittää kaivosteollisuuden vaikutuksia kaivovesiin ja raskasmetallipitoisen pölyn leviämiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia Natura-kohteisiin, paitsi jos alueet sattuvat sijaitsemaan kaivosten lähialueilla. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Hanke selvittää kaivosten sivukiven ja pintamaiden vaikutuksia ympäristön raskasmetallipitoisuuksiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hanke ei suoranaisesti vaikuta uusiutuvan energian käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hanke lisää todellista tietoa kaivosympäristöistä, mikä edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä hälventäen ennakkoluuloja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 7 |
| Hanke tarjoaa ympäristöosaamiseen koulutetuille henkilöille ja yrityksille mahdollisuuksia löytää uusia teknisiä ja tiedollisia ratkaisuja (esim. PIMA-maiden tutkimus ja alan työharjoittelut) | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia asiaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hanke edistää paikallisyhteisöjen hyvinvointia selvittämällä marjojen, sienten ja kaivovesien turvallisuutta. Samalla edistetään kaivosalan toimintamahdollisuuksia parantamalla sen toiminnan hyväksyttävyyttä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| Paikalliset asukkaat ovat tasa-arvoisessa asemassa muiden kanssa, kun he saavat oikeaa tietoa elinympäristöstään. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hanke luo edellytyksiä yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen tarjoamalla samaa informaation niin yrityksille kuin paikallisille asukkaillekin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole nykytiedon perusteella suoranaisia kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Hanke lisää tietämystä ja osaamista ympäristöteknologian, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon aloilla. | ||
Pohjois-Karjalan kaivosympäristön luonnontuotteiden ja talousvesien raskasmetallit – hankkeessa teetettiin kesällä 2015 maaperä- ja vesinäytteitä kahdella alueella: Outokummun vanhassa kaivosympäristössä ja Polvijärven Kylylahdella. Mittausten tarkoituksena oli kartoittaa, onko kaivostoiminta
aiheuttanut maaperän tai kaivovesien pilaantumista raskasmetalleilla kyseisillä alueilla. Samalla haluttiin selvittää myös alueen osin luontaisesti kohollaan olevia raskasmetallipitoisuuksia. Pääosa tutkituista kahdestatoista (12) kaivovesinäytteestä täytti talousvedelle asetetut laatuvaatimukset
ja – suositukset raskasmetallien osalta. Tulos on rohkaiseva, etenkin kun Kylylahden alueella on asukkaiden parissa ollut pelkoja siitä, että kaivos pilaa kaivoja. Hanke tutkitutti vesinäytteet Outokummun Outolammesta ja Vuonoksen entisestä avolouhoksesta. Jätelampena toimineen Outolammen vesi oli erittäin hapanta ja sisälsi suuria määriä metalleja, minkä vuoksi sen vettä ei missään tapauksessa tule käyttää esimerkiksi uimiseen. Vuonoksen veden
ainoa isompi ongelma on korkea nikkelipitoisuus, minkä vuoksi sielläkään ei tulisi uida. Vaikka osa maaperämittauksista ylittikin pilaantuneelle maa-ainekselle asetetut ohjearvot, tuloksia voidaan kokonaisuudessaan pitää positiivisina: Tämä selvitys ei tue pelkoa siitä, että kaivosteollisuus
olisi pilannut laajoja metsäalueita raskasmetallikuormituksella. Sen sijaan selvitys toi esiin vanhanaikaisen kaivostoiminnan jätteenkäsittelystä johtuvaa paikallista maaperän pilaantumista, jonka laajuutta ja vaikutuksia tulisi selvittää jatkossa lisää. Selvitys toi esiin myös useita muita kysymyksiä, joihin perehtyminen olisi hyödyllistä metallirikkailla seuduilla. Näitä ovat mm. paikallisesti korkeiden raskasmetallipitoisuuksien aiheuttama mahdollinen biokertyvyys eli se, missä määrin jokin metalli maasta rikastuu esimerkiksi sieneen. Tässä maaperän koostumuksella ja kasvi- tai
sienilajilla on merkitystä. Jatkoselvitystarvetta on myös muun kuin rauta-kupari-kaivostoiminnan lähialueiden kaivovesissä, mm. vuolukivialueen nikkelin tai Kultalinjan arseenin suhteen. Tässäkin huomionarvoista on se, että ainakin osa kaivoista kärsii kohonneista pitoisuuksista nimenomaan
kallioperän luontaisten pitoisuuksien, eikä välttämättä kaivostoiminnan vuoksi.