Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70042

Hankkeen nimi: Pohjois-Karjalan kaivosympäristön luonnontuotteiden ja talousvesien raskasmetallit

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2015

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Joensuun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0242746-2

Jakeluosoite: Jokikatu 8

Puhelinnumero: 0401043510

Postinumero: 80220

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.joensuu.fi/ymparistoterveys

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pirjo Kosonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: terveystarkastaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirjo.kosonen(at)jns.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 104 3510

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kyseessä on selvityshanke, jonka tavoitteena on kartoittaa olemassa oleva tieto, tarkoituksenmukaiset tutkimusmenetelmät sekä -alueet, valita mahdolliset jatkotoimenpiteet sekä luoda yritysyhteistyötä projektin teemoista.

Lopullisena päämääränä on selvittää Pohjois-Karjalassa, aiheuttaako kaivostoiminta lähialueillaan raskasmetallien rikastumista marjoihin, sieniin ja mahdollisesti kaivovesiin. Tarkoituksena on tarpeen vaatiessa määritellä käyttörajoituksia tai käsittelyohjeita kaivosten lähialueiden keräilytuotteille ja kaivovedelle. Samalla stimuloidaan ympäristöteknologian käyttöä kaivosten aiheuttamien haittojen selvittämisessä ja pienentämisessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välitöntä kohderyhmää ovat soveltuvaa ympäristöteknologiaa käyttävät yritykset, kaivosyhtiöt, marja- ja sienituotteita välittävät ja jatkojalostavat yritykset, marjastajat, sienestäjät ja kaivojen omistajat kaivosten läheisyydessä sekä tietoja hyödyntävä ympäristöterveysvalvonta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti jokainen pohjoiskarjalainen kuuluu hankkeen kohderyhmään, kun huomioidaan tutkittavien tuotteiden merkitys paikallisesti ja maakunnallisesti. Myös viranomaistahot, kuten Evira, ovat olleet kiinnostuneita saamaan hankkeen tulokset käyttöönsä omaksi apuvälineekseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 50 084

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 50 066

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 71 549

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 71 549

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Outokumpu, Polvijärvi, Joensuu, Lieksa, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Jokikatu 8

Postinumero: 80220

Postitoimipaikka: Joensuu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa molemmilla sukupuolilla on yhtäläiset vaikutusmahdollisuudet sen toimintaympäristössä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen toiminnassa ei ole mahdollista valtavirtaistaa kumpaakaan sukupuolta erikseen. Hankkeen vaikutukset ovat sukupuolineutraaleja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen vaikutukset ovat sukupuolineutraaleja, sillä hanke sinällään ei edistä eikä estä sukupuolten tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Hankkeessa selvitetään kaivostoiminnan kestävyyttä ekologisessa mielessä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hanke ei suoranaisesti vaikuta ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 7 7
Hanke selvittää kaivosteollisuuden vaikutuksia kasvien ja eläinten raskasmetallipitoisuuksiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 8
Hanke selvittää kaivosteollisuuden vaikutuksia kaivovesiin ja raskasmetallipitoisen pölyn leviämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia Natura-kohteisiin, paitsi jos alueet sattuvat sijaitsemaan kaivosten lähialueilla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hanke selvittää kaivosten sivukiven ja pintamaiden vaikutuksia ympäristön raskasmetallipitoisuuksiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke ei suoranaisesti vaikuta uusiutuvan energian käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hanke lisää todellista tietoa kaivosympäristöistä, mikä edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä hälventäen ennakkoluuloja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 7
Hanke tarjoaa ympäristöosaamiseen koulutetuille henkilöille ja yrityksille mahdollisuuksia löytää uusia teknisiä ja tiedollisia ratkaisuja (esim. PIMA-maiden tutkimus ja alan työharjoittelut)
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia asiaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hanke edistää paikallisyhteisöjen hyvinvointia selvittämällä marjojen, sienten ja kaivovesien turvallisuutta. Samalla edistetään kaivosalan toimintamahdollisuuksia parantamalla sen toiminnan hyväksyttävyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Paikalliset asukkaat ovat tasa-arvoisessa asemassa muiden kanssa, kun he saavat oikeaa tietoa elinympäristöstään.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hanke luo edellytyksiä yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen tarjoamalla samaa informaation niin yrityksille kuin paikallisille asukkaillekin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole nykytiedon perusteella suoranaisia kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 8 8
Hanke lisää tietämystä ja osaamista ympäristöteknologian, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon aloilla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pohjois-Karjalan kaivosympäristön luonnontuotteiden ja talousvesien raskasmetallit – hankkeessa teetettiin kesällä 2015 maaperä- ja vesinäytteitä kahdella alueella: Outokummun vanhassa kaivosympäristössä ja Polvijärven Kylylahdella. Mittausten tarkoituksena oli kartoittaa, onko kaivostoiminta
aiheuttanut maaperän tai kaivovesien pilaantumista raskasmetalleilla kyseisillä alueilla. Samalla haluttiin selvittää myös alueen osin luontaisesti kohollaan olevia raskasmetallipitoisuuksia. Pääosa tutkituista kahdestatoista (12) kaivovesinäytteestä täytti talousvedelle asetetut laatuvaatimukset
ja – suositukset raskasmetallien osalta. Tulos on rohkaiseva, etenkin kun Kylylahden alueella on asukkaiden parissa ollut pelkoja siitä, että kaivos pilaa kaivoja. Hanke tutkitutti vesinäytteet Outokummun Outolammesta ja Vuonoksen entisestä avolouhoksesta. Jätelampena toimineen Outolammen vesi oli erittäin hapanta ja sisälsi suuria määriä metalleja, minkä vuoksi sen vettä ei missään tapauksessa tule käyttää esimerkiksi uimiseen. Vuonoksen veden
ainoa isompi ongelma on korkea nikkelipitoisuus, minkä vuoksi sielläkään ei tulisi uida. Vaikka osa maaperämittauksista ylittikin pilaantuneelle maa-ainekselle asetetut ohjearvot, tuloksia voidaan kokonaisuudessaan pitää positiivisina: Tämä selvitys ei tue pelkoa siitä, että kaivosteollisuus
olisi pilannut laajoja metsäalueita raskasmetallikuormituksella. Sen sijaan selvitys toi esiin vanhanaikaisen kaivostoiminnan jätteenkäsittelystä johtuvaa paikallista maaperän pilaantumista, jonka laajuutta ja vaikutuksia tulisi selvittää jatkossa lisää. Selvitys toi esiin myös useita muita kysymyksiä, joihin perehtyminen olisi hyödyllistä metallirikkailla seuduilla. Näitä ovat mm. paikallisesti korkeiden raskasmetallipitoisuuksien aiheuttama mahdollinen biokertyvyys eli se, missä määrin jokin metalli maasta rikastuu esimerkiksi sieneen. Tässä maaperän koostumuksella ja kasvi- tai
sienilajilla on merkitystä. Jatkoselvitystarvetta on myös muun kuin rauta-kupari-kaivostoiminnan lähialueiden kaivovesissä, mm. vuolukivialueen nikkelin tai Kultalinjan arseenin suhteen. Tässäkin huomionarvoista on se, että ainakin osa kaivoista kärsii kohonneista pitoisuuksista nimenomaan
kallioperän luontaisten pitoisuuksien, eikä välttämättä kaivostoiminnan vuoksi.