Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70047

Hankkeen nimi: Vihreän kasvun avainteknologiat

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 16.6.2014 ja päättyy 15.6.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Joensuun Tiedepuisto Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0840525-6

Jakeluosoite: Länsikatu 15

Puhelinnumero: 013 267 7110

Postinumero: 80110

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.tiedepuisto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PURMONEN JUHA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Valmistelia

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.purmonen(at)tiedepuisto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503543832

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Avainteknologiat: nanoteknologia, mikro- ja nanoelektroniikka, toiminnalliset materiaalit, bioteknologia ja fotoniikka, mahdollistavat uusien ja vielä tuntemattomien tavaroiden ja palvelujen kehittämisen sekä tuotantoprosessien
uudistamisen. Näiden avulla vahvistetaan EU:n innovaatiotoimintaa sekä modernisoidaan EU:n teollisuuden rakenteita. Ne auttavat myös ratkomaan tulevia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka liittyvät muun muassa ikärakenteen muutokseen. Komission mukaan panostamalla merkittäviä voimavaroja avainteknologioihin edesautetaan EU:n siirtymistä vähähiilisen ja tietoon perustuvan talouden ja yhteiskunnan edelläkävijäksi. Tästä osoituksena on
merkittävä osuus Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksessa. Avainteknologioiden merkitys teollisuuden uudistajana on kiistaton. Samalla avainteknologiat mahdollistavat uusiutuvien energialähteiden käyttöönottamisen, vähähiilisyyden
todellisen yleistymisen sekä resurssitehokkaan luonnonvarojen hyödyntämisen. Avainteknologiat tuovat teknologisen ratkaisun toimialarajapinnoilla oleviin haasteisiin ja ongelmiin. Ilman avainteknologioiden tuomaa teknologista kehitystä
tulevaisuuden tärkeät toimialat kuten clean tech ja biotalous eivät koskaan kehity sille tasolle, että niistä olisi todella vaikutusta maailman talouteen ja ilmaston lämpenemiseen.

Pohjois-Karjalan teknologinen ja teollinen toiminta leimautuu voimakkaasti alihankintaan ja matalan jalostusasteen tuotteiden tuottamiseen ja vientiin. Teollisuuden kilpailukyky ja uusiutuminen sekä uusien tuotteiden kehitys perustuvat
tulevaisuudessa entistä enemmän avainteknologioiden varaan. Esimerkiksi Abloy Oy:n lanseeraama uusi antibakteerinen ovenkahva on yksi hyvä esimerkki siitä, miten avainteknologiat uudistavat tulevaisuuden
maailmaamme ja tuottaa uusia merkittäviä tuotteita. Pohjois-Karjalassa biotalous on merkittävä toimiala. Jotta biotalouden mahdollisuuksia voidaan hyödyntää, tarvitaan avainteknologioiden mahdollisuuksia laajasti.

Pohjois-Karjalalla olisi mahdollisuus kehittyä fotoniikassa yhdeksi Euroopan johtavista alueista. Fotoniikka-ala kehittyy erittäin voimakkaasti ja Euroopassa sen kehittämiseen, tutkimukseen ja kaupallistamiseen panostetaan merkittävästi.
Kilpailu osaajista, yrityksistä ja teknologisista läpimurroista on todella kiivasta, jolloin toiminnan tulisi kehittyä kansainväliselle tasolle. Pohjois-Karjalassa on potentiaalia löytää uusia tuotantoa merkittävästi muuttavia
teknologioita. Yksi näistä voisi olla esimerkiksi 3D optiikan tulostaminen. Se mullistaisi monia asioita ja mahdollistaisi esimerkiksi tuotekehitysprosessin nopeuttamisen. Pohjois-Karjalan fotoniikan kehittymisen edellytyksenä on
onnistunut invest in toiminta, jolla maakuntaan saadaan uusia kansainvälisiä yrityksiä. Erityisesti olisi löydettävä ankkuriyritys, jonka ympärille voisi kasvaa yritysten ja tutkijoiden yhteisö.
Vihreän kasvun avainteknologia -hanke on jaettu 3 työpakettiin, joiden pohjalta hankkeen tulokset ja vaikuttavuus saavutetaan:
Työpaketti 1: Substanssialan liiketoimintaosaaminen: Kaupallistamisprossien kehittäminen, analyysi-ja ennakointitiedon tuottaminen ja soveltaminen ja substanssiliiketoimintaosaamisen laajentaminen
Työpaketti 2: Uudet avaukset ja avainkumppanuuksien vahvistaminen: Strategisten teknologiavausten hyödyntäminen ja osaamisen siirto biotalouteen sekä teknologia- ja materiaalit innovaatioympäristöön ja export- ja importtoimenpiteiden
valmistelu ja toteuttaminen
Työpaketti 3: Investointivalmiuksien kehittäminen ja kansainvälinen viestintä: Invest In-toimenpiteiden toteuttaminen, viestinnän aktivointi ja tapahtumien sekä vierailujen järjestäminen.

Hankkeen määrälliset tulostavoitteet ovat seuraavat:
Aktivointityö yritysten kanssa, joka johtanut kasvuun: 20 toimenpidettä
= uudet t&k työpaikat: 35 kpl
= uudet spin-off yritykset: 6 kpl
Alueelle vierailleet, syntyneet tai sijoittuneet uudet yritykset ja organisaatiot
= uudet alueelle sijoittuneet teknologia-alan yritykset: 3 kpl
= uudet kv – avainkumppanuudet: 4 kpl
= vierailut -tieteen tai teknologian huippuasiantuntijat: 13 kpl
= vierailut -yritykset Suomesta: 15 kpl
= vierailut -yritykset ulkomailta: 8 kpl
= vierailut johonkin kotimaiseen tai ulkomaalaiseen alueeseen (joko hankkeen toimijan tai kootun ryhmän kanssa): 5 kpl
Toimiala- ja teknologiarajapinnat rikkovat uudet innovaatiot
= toimenpiteet, joissa mukana: 10 kpl
Tapahtumat & seminaarit sekä osaamisen ja teknologiansiirron tilaisuudet
= Joensuussa: 15 kpl
= osallistuminen kansainvälisesti: 10 kpl
= substanssiliiketoimintaa kehittävät tilaisuudet tai toimenpiteet: 15 kpl
Kansalliset tai kansainväliset kehittämiseen liittyvät uudet hankkeet esim. puiteohjelma: 3 kpl
Uudet avaukset
= Valmistellut uudet teknologiset avaukset ja selvitykset alueelle: 8 kpl

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke keskittyy erityisesti parantamaan seuraavien kohderyhmien toimintaa Pohjois-Karjalassa avainteknologia näkökulmasta katsoen:
- Olemassa olevien yritysten kasvuna, huipputeknologiaa hyödyntämällä lisätään esimerkiksi jalostusarvoa
- Uusien yritysten houkuttelu alueella, nopein tapa lisätä työpaikkoja ja kehittää innovaatioympäristöä
- Start-up ja spin-off yritysten synnyttäminen ja kehittäminen, täysin uudenlaisten kasvumahdollisuuksien etsiminen
- Avainteknologioiden ympärille muodostuva innovaatioekosysteemi mukaan lukien yritykset, tutkimuslaitokset, koulutusorganisaatiot sekä kehitysorganisaatiot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhmänä ovat tutkimusorganisaatiot, toimialakohtaiset klusterit ja yritysten tutkimuskeskukset niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 473 616

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 409 605

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 641 615

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 564 639

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Polvijärvi, Liperi, Lieksa, Kontiolahti, Nurmes, Rääkkylä, Outokumpu, Tohmajärvi, Joensuu, Kitee, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Avainteknologiat ovat juuri valittu sitä varten, että ne mahdollistavat luonnovarojen käytön kestävyyttä, esimerkiksi aurinkonennot, LED-valaistus ja pinnoittet.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 8
Avainteknologioiden avulla voidaan voidaan mitata, havannoida tai mallintaa erilaisia ilmastonmuutokseen liittyviä ilmiöitä ja siten vaikuttaa positiivisesti ilmastonmuutoksen hallintaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Erilaiset mittaukset ja analyysit mahdollistavat tarkemman analyysin ja toimenpiteet.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 5
Avainteknologiat ovat juuri valittu sitä varten, että ne mahdollistavat havainnoinnin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 4
Avainteknologioiden avulla esimerkiksi kaukokartoitus ja muut ilmasta käsintehtävät havainnoinnit ovat mahdollisia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 8
Avainteknologiat keskittyvät kehittämään taloudellisesti ja kestävästi kannattavia tuotteita ja materiaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 9
Useassa uusiutuvien energialähteiden käytössä avainteknologiat mahdollistavat uuden teknologisen hyppäyksen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 3
Avainteknologioihin perustuvat yritykset ovat tulevaisuuden suuri mahdollisuus.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 8
Avainteknologioihin perustuvat yritykset ovat tulevaisuuden suuri mahdollisuus.
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Avainteknologioihin perustuvat yritykset ovat tulevaisuuden suuri mahdollisuus.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 6
Monet avainteknologiat sovellukset mahdollistavat esimerkiksi lääketiede ja hyvinvointialalla uusia mahdollisuuksia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Neutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
tietoverkot ja kommunikointi.
Kulttuuriympäristö 0 0
Neutraali.
Ympäristöosaaminen 0 7
Mittarit ja menetelmät.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Avainteknologiat: nanoteknologia, mikro- ja nanoelektroniikka, toiminnalliset materiaalit, bioteknologia ja fotoniikka, mahdollistavat uusien ja vielä tuntemattomien tavaroiden ja palvelujen kehittämisen sekä tuotantoprosessien uudistamisen. Näiden avulla vahvistetaan EU:n innovaatiotoimintaa sekä modernisoidaan EU:n teollisuuden rakenteita. Ne auttavat myös ratkomaan tulevia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka liittyvät muun muassa ikärakenteen muutokseen. Komission mukaan panostamalla merkittäviä voimavaroja avainteknologioihin edesautetaan EU:n siirtymistä vähähiilisen ja tietoon perustuvan talouden ja yhteiskunnan edelläkävijäksi. Tästä osoituksena on merkittävä osuus Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksessa. Avainteknologioiden merkitys teollisuuden uudistajana on kiistaton. Samalla avainteknologiat mahdollistavat uusiutuvien energialähteiden käyttöönottamisen, vähähiilisyyden todellisen yleistymisen sekä resurssitehokkaan luonnonvarojen hyödyntämisen. Avainteknologiat tuovat teknologisen ratkaisun toimialarajapinnoilla oleviin haasteisiin ja ongelmiin. Ilman avainteknologioiden tuomaa teknologista kehitystä tulevaisuuden tärkeät toimialat kuten clean tech ja biotalous eivät koskaan kehity sille tasolle, että niistä olisi todella vaikutusta maailman talouteen ja ilmaston lämpenemiseen.

Vihreän kasvun avainteknologia -hanke jaettiin 3 työpakettiin, joiden pohjalta hankkeen tulokset ja vaikuttavuus saavutetaan:
Työpaketti 1: Substanssialan liiketoimintaosaaminen: Kaupallistamisprossien kehittäminen, analyysi-ja ennakointitiedon tuottaminen ja soveltaminen ja substanssiliiketoimintaosaamisen laajentaminen.
Työpaketti 2: Uudet avaukset ja avainkumppanuuksien vahvistaminen: Strategisten teknologiavausten hyödyntäminen ja osaamisen siirto biotalouteen sekä teknologia- ja materiaalit innovaatioympäristöön ja export- ja importtoimenpiteiden valmistelu ja toteuttaminen
Työpaketti 3: Investointivalmiuksien kehittäminen ja kansainvälinen viestintä: Invest In-toimenpiteiden toteuttaminen, viestinnän aktivointi ja tapahtumien sekä vierailujen järjestäminen.

Lähtökohtana oli, että Pohjois-Karjalan teknologinen ja teollinen toiminta on voimakkaasti painottunut alihankintaan ja matalan jalostusasteen tuotteiden tuottamiseen ja vientiin. Toisaalta yliopistojen vahvaan tutkimusintensiiviseen osaamiseen avainteknologioiden osalta. Alkuvaiheessa keskityttiin tietoisuuden lisäämiseen sekä yritys- ja yliopistotutkimusprojektien valmisteluun. Hankkeen alkuvaiheessa synnytettiin useampi yliopisto – yritysverkosto tutkimusprojekti, jotka ovat luoneet edellytykset hankkeen tuloksille sekä lähitulevaisuuden kehitykselle. Esimerkiksi organisoitiin UEF:lle iso kansainvälinen projekti, jossa mukana olivat Olympus, Abloy, Excel Composites ja Phillips-Medisize. Lisäksi Olympus Coporation asetti yhden työntekijän Joensuuhun spektriväritutkimukseen liittyen.

Kolme vuotta on varsin lyhyt aika saada isoja muutoksia aikaiseksi, koska taustalla ovat vahvat olemassa olevat toimintaperinteet. Teollisuuden ja tutkimuslaitosten yhteistyön kehittämiselle luotiin oma Business Café malli, jossa tarpeet on kerätty teollisuudesta ja hankkeen toimilla on tuotu Joensuuhun aiheen huippuosaajia. Tällaisia tilaisuuksia järjestettiin 6 omaa ja 4 yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa. Hanke kehitty Forest&Photonics kokonaisuuden ja siihen liittyvän tapahtuman. Tällä hetkellä Forest&Photonics on maailman täkein tapahtuma, missä fotoniikka ja metsäteollisuuden yritykset pystyvät luomaan verkostoja. Hankkeen aikana esille nousi Teollisuus 4.0 teema, joka kiinnosti yrityksiä kovasti. Hanke toteutti fact finding matkan Saksaan, jossa mukana oli niin isoja kuin pieniäkin teollisuusyrityksiä.

Joensuun Tiedepuistolla ja tutkimuslaitoksilla oli kohtuullisen hyvät ja kattavat verkostot mutta hankkeen aikana huomattiin, että niiden kehittäminen on erittäin tärkeää uusien projektien kannalta. Samalla havaittiin, että alueen viestintä, viestintään liittyvät materiaalit ja yhteinen näkemys alueen huippuosaamisen esittämisessä on erittäin puutteellista. Hankkeen alussa havaittiin myös se, että alueen vahvojen osaamiskärkien yhteistyö on varsin heikkoa. Hankkeen aikana toteutettiin laaja viestintämateriaalien tuottaminen sekä jaettiin se eri hankkeiden kanssa alueen toimijoille. Hanke kehitti verkostoja sekä ymmärrystä siitä, miten maailman parhaat teknologiaekosysteemit ovat syntyneet ja kehittyneet. Hankeen aikana vierailtiin mm. USA:n kolmessa tärkeimmässä fotoniikkakeskittymässä sekä Englannissa, minne oli kehittynyt biotekniikkaan liittyvä kansallinen ekosysteemi. Olympus on spektritutkimuksen ongelmista huolimatta jatkanut tiivistä yhteistyötä Joensuuhun ja Suomeen. Esimerkiksi UEF:n biologian laitos on saanut käyttöönsä kalliin tutkimusmikroskoopin ja 3D optiikan tulostuksen pääyhteistyökumppanina toimii Olympus. Hankkeen toimenpiteiden ansiosta Joensuun Tiedepuisto on päässyt mukaan EU H2020 hankkeisiin 4 kpl, joiden yhteen laskettu volyymi on yli 3 miljoonaa euroa. Samalla Joensuusta on tullut kansallinen fotoniikka keskus mukaan lukien Photonics Finland ry:n toimiston perustamisen ja Euroopan optiikan tutkimuksen kattojärjestö on muuttanut Joensuuhun.

Yritysten liiketoiminnan kehittäminen ja hautomon kanssa tehtävä yhteistyö on avain asemassa alueen kehittymisen kannalta. Hankkeen aikana on pyritty auttamaan avainteknologia-alan yrityksiä saamaan rahoitusta, löytämään kumppaneita ja kansainvälistymään. Samalla on pyritty auttamaan uuden liiketoiminnan syntymistä alueelle. Alueelle on tullut uusia yrityksiä esim. Dispelix Oy sekä syntynyt uusia yrityksiä kuten HyacintLUX Oy. Lopulliset tulokset nähdään lähivuosina.

Viranomaisyhteistyö ja alueen osaamisesta kertominen muille kansainvälisesti ja Suomen päättäville virkamiehille on yksi hankkeen tärkeistä tuloksista. Esimerkiksi Finpro kanssa aloitettu invest in yhteistyö tulee poikimaan lähitulevaisuudessa uutta kansainvälistä yritystoimintaa alueelle.