Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70048

Hankkeen nimi: Pohjois-Karjalan Teolliset symbioosit

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2014 ja päättyy 31.3.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2042869-6

Jakeluosoite: Kauppatori 1

Puhelinnumero: 040 10 459 30

Postinumero: 75500

Postitoimipaikka: NURMES

WWW-osoite: http://www.pikes.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nevalainen Jukka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehity

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.horttanainen(at)pikes.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0469219040

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Joensuun Tiedepuisto Oy, 0840525-6
Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI, 1934207-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjois-Karjalasta on arvioitu virtaavan alueen ulkopuolelle yli 100 miljoona euroa vuodessa energiamaksuina, joista merkittävä osa koostuu lämmitysöljyn käytöstä. Suuria kustannuksia syntyy myös yritysten materiaalihankinnoista etenkin niissä tapauksissa, joissa tuotannon sivuvirroista ja tähteistä joko saadaan hankintahintaa huomattavasti huonompi korvaus tai niiden poistamisesta joudutaan maksamaan. Usein sivuvirrat tai tähteet päätyvät seutukuntien ulkopuolelle. Hankkeen tavoitteina ovat yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamisen lisäksi yritysverkostojen luominen toimialalle, uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen sivuvirtoja ja bioraaka-aineita hyödyntämällä ja uusiutuvan energian käytön lisääminen teollisessa tuotannossa. Toimenpiteet on jaettu erillisiin työpaketteihin:

1. Tunnistetaan toimialat ja sen sisällä yritykset
- koostetaan jo aiempien hankkeiden tuloksista, erityisesti SYKEn Pohjois-Karjalan materiaalivirrat ja resurssitehokkuus (PKTEHO)-hanke, tarvittaessa selvitetään ostopalveluna
- tunnistetaan ja kontaktoidaan yritykset hyödyntämällä alueellista yritystuntemusta
- selvitetään materiaali- ja energiavirrat alueittain SYKEn PKTEHO-hankkeen tuloksia hyödyntäen

2. Yritysten kehittämisen kohteet (sivuvirrat ja energiatehokkuus)
- kehitetään työkalut yritysten energia- ja materiaalitehokkuuden kehittämisen kohteiden ja hyvien käytänteiden tunnistamiseen
- tehdään yrityskohtaiset haastattelut kohdeyrityksissä (yrityksen energia- ja materiaalivirrat)
- laaditaan toimenpidesuunnitelma yritysten resurssitehokkuuden kehittämiseksi
- kehitetään yritysten uusia liiketoimintamalleja ja pilottikohteita
- tuetaan yritysten innovaatioiden ja liiketoimintamallien kehittämistä
- kerätään ja kirjataan mahdolliset yrityksessä havaitut hyvät käytännöt ja toimintamallit, joita hyödynnetään yritysten kehittämisessä

3. Muodostetaan teollisia symbiooseja ja verkostoja
- hyödynnetään selvityksiä materiaalivirroista, logistiikasta yms. ja etsitään sopivia kumppanuuksia yrityksille
- selvitetään yritysten kehittymismahdollisuuksia (esim. energiantuotantoon, uusien tuotteiden jalostukseen) hyödyntämällä muita rahoituskanavia (esim. EIP, Horizon 2020, muut hankkeet)
- pilotoidaan resurssitehokkuutta teollisuusalueilla
- ekoteollisten teollisuusalueiden ja mallialueiden (mm. Nurmeksen Känkkäälän mallialue, Niirala ja Puhos) toimintojen edistäminen ja kehittämisen jatkosuunnitelmien tekeminen
- kehitetään yritysverkostojen uusia liiketoimintamalleja ja pilottikohteita
- mallikohteita voidaan hyödyntää esimerkkinä materiaalitehokkaasta toiminnasta

4. Uusiutuvan energian hyödyntäminen
- keskitytään tunnistettuihin yrityksiin, joissa on potentiaalia uusiutuvan energian hyödyntämiseen tai tuottamiseen
- muodostetaan vaihtoehtoisia energiaratkaisumalleja (esim. yksinkertainen laskentamalli) uusiutuvan energian hyödyntämisestä yrityksissä

5. Viestintä, tiedon jakaminen ja hakeminen
- esitellään mallikohteita
- järjestetään seminaareja, infotilaisuuksia ja työpajoja
- järjestetään opintomatkoja sekä kotimaassa että ulkomaille
- hyödynnetään Vihreän kasvun keskuksen tietopalveluita viestinnän toimenpiteiden toteuttamisessa

Hankkeen tulokset

Lyhyen aikavälin tulokset:
- Energia- ja materiaalisäästöjen seurauksena yritysten kilpailukyky parantuu
- Uusia, vähähiilisiä, energia ja materiaalitehokkaita teknologioita otetaan käyttöön
- Toiminta tehostuu yrityksissä, josta seurauksena kustannussäästöjä
- Tuotekehityshankkeita ja uusia tuotteita syntyy uusiutuvan energian ja ympäristöliiketoiminnan alueille
- Uusia teknologioita otetaan käyttöön ja osaaminen kehittyy yrityksissä
- Uusia liiketoiminta-alueita ja tuotteita kehittyy
- Uusia verkostoja ja miniklustereita syntyy ja yritysten välinen yhteistoiminta kehittyy
- Uusiutuvan energian käyttö lisääntyy ja fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee
- Yritysten päätöksenteossa huomioidaan vähähiilisyys ja resurssiviisaus
- Yritysten ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus kasvaa ja yritykset saavat imagohyötyjä
- hyvien käytäntöjä ja pilottikohteissa kehitettyjä malleja levitetään muiden yritysten käyttöön

Pitkän aikavälin hyötyjä:
- Ilmaston muutoksen torjunta ja ilmastomyönteisyyden lisääntyminen
- Fossiilisten polttoaineiden kulutuksen pieneneminen
- Pohjois-Karjalan maakunta profiloituu energiaomavaraisena, ympäristöystävällisenä ja resurssiviisaana maakuntana
- Pysyvää uutta yrittäjyyttä ja toimeentuloa

Määrälliset tavoitteet indikaattoreiden mukaan:
- Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset: Pielisen Karjala 40, Keski-Karjala 20, Joensuun seutu 15, yhteensä 75
- Yritykset, jotka tuovat tuen seurauksena markkinoille uuden tai aiemmasta versiosta merkittävästi kehitetyn
vähähiilisyyttä edistävän tuotteen tai materiaalin: Pielisen Karjala 5, Keski-Karjala 4, Joensuun seutu 2, yhteensä 11
- Yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistävät uudet ratkaisut: Pielisen Karjala 2, Keski-Karjala 2, Joensuun seutu 1,yhteensä 5
- Yrityksissä toteutettavat vähähiilisyyttä edistävät demonstraatiot: Pielisen Karjala 10, Keski-Karjala 4, Joensuun seutu 3, yhteensä 17
- Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset: Pielisen Karjala 8, Keski-Karjala 4,Joensuun seutu 3, yhteensä 15
- Säästettävä energia 500 MWh

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat
- Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen yritykset (metalli-, puu-, elintarvike-, uusiutuvan energian toimialat, teollinen rakentaminen), joiden energia- ja materiaalitehokkuutta voidaan kehittää resurssitehokkaammaksi
- Sivuvirtojen hyödyntämisessä kohderyhminä ovat edellisten lisäksi uutta liiketoimintaa suunnittelevat yritykset, jotka voivat hyödyntää toisten yritysten sivuvirtoja
Hankkeen toimenpiteisiin osallistuu
- 40 yritystä Pielisen Karjalassa
- 20 yritystä Keski-Karjalassa
- 15 yritystä Joensuun seudulla

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat:
- Pohjois-Karjalan alueen palvelualan yritykset
- Alueelliset, valtakunnalliset ja kansainväliset tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatiot
- Lähienergian tuottajat, metsäpalveluyrittäjät
- Rakennus-,LVIS- ja kiinteistöhuoltoalan yritykset
- Kiinteistöyhtiöt
- Logistiikkayritykset
- Kunnat ja kuntalaiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 452 465

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 415 005

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 621 533

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 570 115

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Polvijärvi, Lieksa, Rääkkylä, Valtimo, Tohmajärvi, Liperi, Joensuu, Kontiolahti, Outokumpu, Nurmes, Ilomantsi, Juuka, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Sukupuolineutraali hanke
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolineutraali hanke
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolineutraali hanke

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 9
Tavoitteena energia- ja materiaalitehokkuus tuotannollisessa toiminnassa, mikä säästää luonnonvaroja
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 8
Energia- ja materiaalitehokkuus vähentää riskiä ilmastonmuutokseen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 7
Ei suurta vaikutusta monimuotoisuuteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 9 9
Hankkeen tavoitteiden toteutuminen vähentää kokonaisvaltaisesti saastumista
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 5
Ei suurta merkitystä Natura-kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Hankkeen päätavoite on materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen ja jätteistä syntyvien sivuvirtojen hyödyntäminen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Hankkeen tavoitteena korvata fossiilisia energialähteitä uusiutuvilla energiamuodoilla
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hanke tuo kestävän kehityksen mukaisia uusia liiketoimintoja paikalliseen elinkeinorakenteeseen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Uusien innovatiivisten toimintamallien kehittäminen tuotannollisille aloille
Liikkuminen ja logistiikka 9 10
Yritysten verkostoituminen parantaa tuotteiden ja raaka-aineiden logistiikkaa
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Ympäristövastuullinen toiminta lisää kuntalaisten ja kansalaisten hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Hankkeella ei tasa-arvovaikutuksia
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Yritystoiminnan kehittyminen tuo lisää työpaikkoja kaikille yhteiskunnan sektoreille ja luokille.
Kulttuuriympäristö 6 6
Ympäristöosaaminen ja ympäristövastuullinen toiminta säästää kulttuuriympäristöä
Ympäristöosaaminen 10 10
Paranee hankkeen vaikutuksesta huomattavasti

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pohjois-Karjalan teolliset symbioosit hanke toteutettiin maakunnallisena hankkeena1.11.2014-31.03.2017. Hankkeen toteuttamisesta vastasivat Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy, PIKES, Keskikarjalan kehitysyhtiö Oy KETI ja Joensuun Tiedepuisto Oy. Hankkeen päärahoittajana toimi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (EAKR) sekä alueen kunnat.

Hankkeen tavoitteina oli kiertotalouden edistäminen alueen teollisissa yrityksissä sekä yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen, yritysverkostojen luominen, uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen edistämällä sivuvirtojen ja bioraaka-aineiden hyödyntämistä ja uusiutuvan energian käyttöä teollisessa tuotannossa.

Hankkeen aluksi selvitettiin yritysten tarpeita raaka-aineiden ja energiankäytön tehostamiseksi haastatteluin sekä kartoitettiin vapaita resursseja Motivan lanseeraaman uuden FISS mallin mukaisissa työpajoissa. Työpajojen tuloksena löydetyt sivuvirrat, vapaat resurssit ja symbioosiaihiot kirjattiin kansalliseen Synergie- tietokantaan. Yritysverkostojen ja yhteistyömahdollisuuksien syntymistä edistettiin selvittämällä ja edistämällä yritysten kanssa sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia.

Hankkeen aikana toteutettiin materiaalitehokkuuskatselmuksia. Puu ja tekstiiliraaka-aineen osalta tehtiin alueelliset sivuvirtaselvitykset ja kartoitettiin sivuvirtoja hyödyntäviä potentiaalisia uusia tuotesovelluksia. Komposiittimateriaaleista ja niiden valmistusteknologioista pidettiin seminaari syksyllä 2016. Materiaali- ja energiatehokkuus työkaluja sekä uusia teknologioita ja tuotemahdollisuuksia esiteltiin seminaareissa ja työpajojen alustuksissa. Valtimon ja Lehmon alueella tehtiin energiataseselvitykset ja tutkittiin mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvaa energiaa tai jäämäenergiaa muiden yritysten prosesseissa.

Hankkeen aikana pilotoitiin resurssitehokkuutta teollisuusalueilla. Ekoteollisten teollisuusalueiden ja mallialueiden mm. Nurmeksen Känkkäälän, Lieksan Kevätniemen, ja Kiteen Puhoksen markkinointia ja kehittämisen jatkosuunnitelmia edistettiin. Teollisuusalueen markkinointiin ja yritysten sijoittumisiin liittyviä selvityksiä tehtiin Nurmeksessa ja Puhoksessa. Alueellista sijoittumispalvelumallia on tuotteistettu Pielisen Karjalassa. Nurmeksessa toteutettiin teollisuusalueen markkinointikampanja ja avustettiin alueesta kiinnostuneita yrityksiä sijoittumisessa. Puhoksessa ja Niiralassa kartoitettiin symbioosi-mahdollisuudet ja uudet alueelle sopivat toimijat sekä toteutettiin markkinointitoimenpiteet.

Hankkeen aikana on kehitetty yritysverkostojen uusia liiketoimintamalleja ja pilottikohteita. Hankkeessa on selvitetty yritysryhmälle uuden yhdyskuntajätteiden keräily ja lajittelulogistiikan käyttöönottoon liittyvän pilotin toteuttamista Lieksassa. Biokaasuselvitys on tehty Lieksaan ja edistetty vastaavia hankkeita Nurmekseen ja Valtimolle. Kierrätysmuovin hyötykäyttöön liittyvän yrityksen kehityshanketta ja sijoittumista alueelle on avustettu Pielisen Karjalassa.

Oppia kiertotalouden mahdollisuuksista ja uusiutuvan energian soveltamisesta haettiin Euroopasta kahden Saksaan ja Hollantiin suunnatun opintomatkan aikana. Kotimaassa käytiin tutustumassa teollisiin symbiooseihin ja ekoteollisiin teollisuusalueisiin kahdella opintomatkalla. Komposiittimateriaaleista ja niiden valmistusteknologioista pidettiin seminaari syksyllä 2016.

Hanketta aikana on oltu yhteydessä noin 250 yritykseen. Hankkeen toimenpiteisiin osallistui 103 yritystä. Työpajoissa kartoitettiin noin 120 potentiaalista synergia-aihiota joista 28 työstettiin eteenpäin yritysten kanssa. Vähähiilisyyttä edistäviä tuotteita hankkeen aikana on edistetty 13 kpl. Kymmenen (10) erilaista yhdyskunnan vähähiilistä ratkaisua oli selvitettävänä hankkeen aikana. Vähähiilisyyttä edistäviä demonstraatioita on kartoitettu ja selvitetty 18 kpl ja osa niistä on toteutettu.

Hankkeen tuloksena saatiin säästöjä ja tehokkuus ja kilpailukyky yrityksissä parani. Yritysten välille kehittyi yhteistyötä ja verkostoja. Teollisuusaluemarkkinoinnin menettelyt kehittyivät ja teollisuusalueille saatiin uusia sijoittuvia yrityksiä. Puu- ja biokaasuselvitysten myötä on saatu alueelle uusia tuote- ja liiketoiminta-aihioita ja tietoa ja uutta teknologioita ja hyviä uusia käytäntöjä

Hankkeen budjetti toteutui suunnitellulla tavalla. Palkka ja ostobudjetit toteutuivat 92 %:sti. Hankkeen rahoitus toteutui suunnitellulla tavalla.

Hankkeessa aloitettua kehitystyötä jatketaan yrityksissä yritysten ja kehitysyhtiöiden kehitystoiminnan myötä sekä teollisuusalueilla kuntien ja kehitysyhtiöiden yhteistyössä. Kiertotalouden edistäminen teollisuuden piirissä jatkuu Pohjois-Karjalassa juuri alkavassa Circwaste hankkeessa.