Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70057

Hankkeen nimi: T3K, Tuotteita, tehokkuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä teknologisilla innovaatioilla

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2014 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Huittisten kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0203762-4

Jakeluosoite: Risto Rytin katu 36

Puhelinnumero: 02 560 4111

Postinumero: 32701

Postitoimipaikka: Huittinen

WWW-osoite: http://www.huittinen.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pasi Rännäli

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pasi.rannali(at)huittinen.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 347 3824

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, 1909551-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uusien ja uusiutuvien teknologioiden periaatteellinen tunteminen ja soveltaminen, toisin sanoen uusien innovaatioiden synnyttäminen on kiistaton menestyksen avain elinkeinoelämän yhä globaalimmaksi muuttuvassa kilpailuympäristössä. Teknologisilla innovaatioilla voidaan parantaa tehokkuutta ja tuottavuutta tuotantokustannusten pienentämisen keinoin, joka on tärkeä osa-alue kilpailtaessa markkinoilla halpaa työvoimaa käyttävien maiden kanssa. Täysin toisenlaiselle bisnes- ja markkinatasolle voidaan puolestaan nousta silloin, kun innovaatioiden kautta syntyy uusia tuotteita tai palveluita, jotka luovat markkinat, joilla ei vielä ole kilpailua. Tämän tasoiset mullistavat innovaatiot eivät tietenkään ole yksinkertaisesti synnytettäviä, mutta selvääkin selvempää on, että yrittämättä ja kehittämättä niitä ei ainakaan synny.

Monilla pienillä yrityksillä on haaveena oman tuotteen löytäminen perinteisen alihankintatyön ohelle tai tilalle ja ajatuksiakin sellaisen tuottamiseksi on olemassa, mutta varsinainen tuotteistaminen ja tuotekehitys vaativat siinä määrin aikaa, uutta osaamista ja taloudellisia resursseja, että kehittämisprosessia ei ole kyetty käynnistämään. Kehittämistyöhön ryhtymisen riskitunnetta lisää usein myös markkinointiosaamisen puute sekä kotimaan markkinoiden pienuus. Vientimarkkinoiden tavoittelun uskotaan puolestaan olevan kovin vaikeaa ja liian suuren riskin omaavaa toimintaa, eikä omien resurssienkaan riittävyyteen välttämättä uskota.

Perinteisesti pienillä yrityksillä, joita Suomen yrityskannasta on yli 90 %, varsinainen verstaalla tekeminen on usein ydinasemassa ja kannattavan liiketoiminnan edellyttämät muut osa-alueet jäävät vähemmälle huomiolle. On hyvin tyypillistä, että pienellä yrityksellä on asiakkaita ja työtä riittää, mutta liiketoiminnan tulos on siitä huolimatta vaatimaton, eikä investointeihin ja muihin toiminnan kasvattamiseen tähtääviin toimenpiteisiin uskalleta lähteä. Totuttu toimintatapakin saattaa olla osaavasta henkilöstöstä huolimatta tuottavan toiminnan jarruna kun ei tunneta uuden tai toisenlaisen teknologian mahdollisuuksia, eikä siksi nähdä mahdollisuutta kehittämiseenkään. Toisaalta, vaikka kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet olisi tiedostettukin, ei niiden suunnitteluun ja läpivientiin vain uskalleta tai kyetä panostamaan vaadittavia resursseja. On olemassa myös useita ikäviä esimerkkejä taloudellisesti vaikeisiin tilanteisiin joutuneista yrityksistä, joissa uutta tekniikkaa ja laitteita on hankittu, mutta etukäteisperehtyneisyys ja/tai kouluttautuminen niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, ominaisuuksiin ja tehokkaaseen hyödyntämiseen on syystä tai toisesta laiminlyöty. Pelkällä tekniikalla tai vajaaksi jääneillä kehittämistoimilla ei yleensä saavuteta muuta kuin kannattavuuden heikkenemistä. Samaan aikaan on panostettava tiedon hankintaan, osaamiseen ja teknisten sovellusten hyödyntämisen laajentamiseen.

TKI -toiminnan aktivoimiseksi ja vahvistamiseksi monet pienet yritykset kaipaavat rohkaisevaa ja luotettavaa keskustelukumppania, joka olisi aidosti kiinnostunut yrityksen toiminnasta ja jolla olisi käytettävissään sopivia asiantuntijaverkostoja tarvittavien tuote- tai tuotannonkehityshankkeiden käynnistymisen tueksi. Kokemus on osoittanut, että yritysten sekä yritysten ja oppi-/tutkimuslaitosten välisen yhteistyön koordinoinnilla on merkittävä asema uuden liiketoiminnan syntymisessä ja toimintatapojen uudistamisessa. Pienten yritysten vientimarkkinoille suuntautumista voidaan puolestaan helpottaa koordinoimalla erilaisia yrityksiä ja olemassa olevia verkostoja tukemaan toistensa aloitusponnisteluja. Vertaistuki yhdistettynä luotettavan yhteistyökumppanin valitsemien asiantuntijatahojen neuvontaan voivat madaltaa ratkaisevalla tavalla kynnystä, jonka yli yrityksen on uskallettava vientimarkkinoille pyrkiessään astua.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa luonteva yhteistyömalli ja pysyvä verkosto tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, yritysten, osaamiskeskittymien, kuntien sekä muiden julkisyhteisöjen välille ja parantaa sitä kautta pk-yritysten tuotekehitysedellytyksiä ja tuottavuutta, jotka puolestaan avaavat mahdollisuuden kansainvälistymisponnistelujen vahvistamiseen ja yritysten kasvuun.
Toiminnallisina tavoitteina on selvittää ao. seutukuntien teollisissa yrityksissä olemassa olevia tuote- ja palveluideoita, käytettäviä tuotantomenetelmiä sekä niissä vallitsevia kehittämis- ja osaamistarpeita. Tavoitteena on myös yritysten ja em. korkeakoulujen/tutkimuslaitosten kanssa yhteistyössä rakentaa soveltuvimmat toteutustapamallit ja etsiä osaavimpia yhteistyökumppaneita ja palvelun tuottajia niiden toteuttamiseen. Tehokkuuden, tuote- ja palveluinnovaatioiden sekä kansainvälistymistoiminnan tehostamisen ohella tärkeänä osatavoitteena on kiinnittää yritysten huomio entistä voimakkaammin toimintaansa liittyvään energian ja materiaalien käyttötehokkuuteen.

Konkreettisina toimenpiteinä selvitetään projektihenkilöstön teemallisten yritysvierailujen kautta olemassa olevia tuote- ja palveluideoita, käytettäviä tuotantomenetelmiä sekä niissä vallitsevia kehittämis- ja osaamistarpeita. Tältä pohjalta rakennetaan yhteistyössä ao. yritysten ja valittujen yhteistyökumppanien kesken kehityspolkuja ja suunnitelmaehdotuksia kehittämistoiminnan käynnistämiseksi sekä kansainvälistymiseen suuntautumiseksi. Projektihenkilöstö seuraa ja valvoo suunnitelmien toteutumista sekä pyrkii hyödyntämään saatuja tuloksia myös muiden yritysten kehittämistoiminnan koordinoinnissa. Jatkuvana prosessina etenevässä selvitys- ja kannustustyössä tärkeänä osana on siis koordinointi, jonka kautta eri tavoin älykkäästi erikoistunut osaaminen ja ideat saadaan kohtaamaan toisensa lisäten samalla innovaatioiden ja yhteistyömuotojen syntymismahdollisuuksia. Toimenpiteisiin kuuluvat oleelisena osana yleisten tutkimuksellisten kokeilujen, kaikille avoimien workshoppien sekä oppilaitos-/tutkimuslaitosyhteistyön ohjaus.

Hankkeen aikana uutta teknologiaa ja osaamista esitellään hankkeen järjestämissä avoimissa tilaisuuksissa ja yritysten tiedotusverkostoissa. Liikkeelle saaduissa ja hankkeen toimien piiristä ulos kasvavissa TKI -hankkeissa avustetaan yrityksiä hyödyntämään sopivimpia jatkorahoituskanavia sekä parhaimpia asiantuntijatahoja. Tähän liittyvät mm. immateriaalioikeuksien hyödyntäminen ja investointeja vaativat kehitystoimenpiteet. TKI -toiminta on luonnollisesti yritysten strategista ydintä ja liikesalaisuuksiin liittyvää toimintaa, joka halutaan pitää suurelta osin vain ao. yrityksen tiedossa.

Edellä kuvatut konkreettiset toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti yritysverkoston, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välille rakentuvan yhteistyön kautta seuraaviin liiketoiminnan osa-alueisiin (5.3 kohdassa esiteltyjen toimintalinjojen mukaisesti):
- Toimintatapojen ja tuotantotekniikan kehittäminen
- Resurssi- ja sivuvirtatehokkuuden parantaminen
- Teknologiaosaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen
- Tuote- ja palveluinnovaatioiden tuotteistamisen menetelmät
- Vientimarkkinoille suuntautumisen edistäminen

Sekä pitkällä että lyhyellä tähtäimellä hankkeen vaikutukset tulevat näkymään toimintaan osallistuneiden yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden paranemisena, työpaikkojen lisääntymisenä, vientitoiminnan käynnistymisenä ja lisääntymisenä, energia- ja materiaalikäytön tehostumisena sekä vähintäänkin nykyisten markkina-asemien säilymisenä. Kokonaisuutena hankkeen vaikutukset tuntuvat pitkällä aikavälillä seutukuntien ja maakunnan elinvoimaisuuden paranemisena. Kehittämistoimien yhteydessä syntyvien ns. sivuvirtaideoiden myötä on todennäköistä, että joillakin kehitystoimiin osallistuvista henkilöistä syntyy innostus yrittäjäksi ryhtymiseen ja uuden yrityksen perustamiseen. Näissä tapauksissa hankkeen toimia suunnataan luonnollisesti myös uuden yrityksen liikkeellelähdön helpottamiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on verkosto, johon kuuluvat pk-sektorin teolliset yritykset, tutkimuslaitokset, oppilaitokset, kunnat ja elinkeinojen kehittämiseen keskittyneet toimijat. Hankkeeseen osallistuvien yritysten määrää ei rajoiteta määrällisesti eikä alueellisesti, vaikka toiminnan ensisijainen kohderyhmä tuleekin olemaan Kaakkois-Satakunnan (Huittinen, Kokemäki, Säkylä, Köyliö, Punkalaidun) ja Pohjois-Satakunnan (Kankaanpää, Siikainen, Jämijärvi, Karvia) alueilla sijaitsevissa kunnissa toimivat pienet ja keskisuuret tuotannollisteolliset ja teollisuuden tukipalveluita tarjoavat yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen kautta syntyy elinvoimaa ja kilpailukykyä alueiden kunnille sekä uusia työmahdollisuuksia asukkaille, mikä puolestaan houkuttelee kuntiin uusia asukkaita. Kyseinen kehitys on omiaan lisäämään uusyrittäjyyttä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 479 994

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 467 469

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 599 844

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 585 744

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Säkylä, Huittinen, Siikainen, Kokemäki, Kankaanpää, Jämijärvi, Karvia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Analyysiä ei ole tehty, koska toimintaympäristöön ei liity sukupuolista epätasa-arvoa, eikä asialla ole minkäänlaista vaikutusta hankkeen toteuttamiseen tai tuloksiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminta suhtautuu täysin tasa-arvoisesti kummankin sukupuolen edustajiin noudattaen syrjimättömyyden periaatetta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteella ei ole minkäänlaista vaikutusta tai merkitystä sukupuolten tasa-arvoon. Mahdollisesti aikaansaatuihin työpaikkoihin voi työllistyä tasavertaisesti miehet kuin naisetkin. Merkitystä on vain asioiden osaamisella tekemistaidolla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Hankkeen toimilla pyritään kehittämään tuotteiden ohella tuotannon tehokkuutta, joka luonnollisesti tarkoittaa myös energia- ja luonnonvarojen käyttötehokkuuden paranemista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 5
Energiatehokkuuden parantaminen vaikuttaa positiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Vaikea nimetä vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Energiatehokkuuden parantantaminen sekä materiaalikäytön tehostaminen vaikuttaa välillisesti kasvihuonekaasujen vähentämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Materiaalien käytön tehostaminen vähentää jätteiden syntymistä vrt. HINKU -hanke.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 1
Hankkeen innovaatiotoimilla tähdätään myös uusiutuvien energialähteiden käyttöön ottoon.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Seutukunnan elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen kuuluu luonnollisena osana hankkeen ja hankkeen hakijan toimintaan. Kestävä kehitys on tärkeä painopiste kuntien elinkeinostrategioissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Vaikea nimetä vaikutusta kestävän kehityksen näkökulmasta.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Yhteistyöverkostojen toiminnalla on mahdollista vähentää turhaa liikennettä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hankkeen toimet kohdistuvat yritystoiminnan kehittämiseen, joka puolestaan vaikuttaa suoraan seutukunnan ihmisten hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Hankkeen toimille ei ole merkitystä siihen osallistuvien henkilöiden sukupuolella.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 2 1
Energitehokkuuteen ja materiaalien käytön tehostamiseen pyrkiminen lisää ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

T3K -hankkeen toiminnallisina tavoitteina oli selvittää kahden eri seutukunnan, Kaakkois-Satakunnan ja Pohjois-Satakunnan teollisissa yrityksissä olemassa olevia tuote- ja palveluideoita sekä käytössä olevia tuotantomenetelmiä ja keskittyä niissä vallitsevien kehittämis- ja osaamistarpeiden ratkaisemiseen. Tämän myötä tavoiteltiin hankkeeseen osallistuvien yritysten kasvua ja kansainvälisyysponnistelujen käynnistymistä sekä edelleen kehittämistä.

Tavoitteena oli myös rakentaa pk-sektorin yritysten ja korkeakolujen/tutkimuslaitosten välinen luonteva yhteistömalli tai verkosto, jonka myötä em. yritysten kasvua ja kansainvälistymistavoitteita voitaisiin entistä tehokkaamin edistää. Saavuttaakseen tavoitteensa, hankkeen kehittämistoiminta pyritiin kohdistamaan seuraaviin liiketoiminnan osa-kokonaisuuksiin:

Toimintatapojen ja tutotantotekniikan kehittäminen, teknologiaosaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, tuote- ja palveluinnovaatioiden toutteistaminen, vientimarkkinoille suuntautumisen edistäminen ja reursssi- ja sivuvirtatehokkuuden parantaminen.

Hankkeeseen osallistui lopulta yli 56 yritystä, joista 21 kehitti tavalla tai toisella uuden tuotten tai palvelun ja kasvatti/kehitti tämän myötä liikeoimintaansa ja kansainvälitymistään.