Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70058

Hankkeen nimi: Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky - Uudet liiketoimintamallit verkostoissa (TEUVO)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.9.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: PL 170

Puhelinnumero: 02 333 51 (vaihde)

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: PORI

WWW-osoite: http://www.tse.utu.fi/pori

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Helena Härkönen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektisihteeri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: helena.harkonen(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 520 0774

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

TTY-säätiö, 2286106-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet

TEUVO-hankkeen tavoitteena on tiivistetysti:

1. Yritysverkostojen liiketoimintamallien kehittäminen

2. Satakunnan älykkään erikoistumisen tilastollisen tietojärjestelmän kehittäminen

3. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitoksen, yritysten ja muiden alueellisten TKI-toimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen

Satakunnan liiketoimintaympäristö on teollisuusvaltainen ja vientisuuntautunut, jossa monikansallisten yritysten globaaleilla arvoketjuilla ja paikallisilla yritysverkostoilla on kasvava rooli. TEUVO-hankkeen tavoitteena on parantaa yritysten liiketaloudellista osaamista (liiketoimintamallien kehittäminen yritysverkostoihin) sekä mitata ja seurata sen vaikutuksia yrityksiin ja alueelle (älykäs erikoistuminen). Hankkeella luodaan lisäedellytyksiä satakuntalaisten teollisuusyritysten arvoketjujen uudistumiselle ja kilpailukyvylle. Toisaalta hankkeessa kehitetään Satakunnan alueen älykkään erikoistumisen indikaattoristoa alue- ja yritystasoilla sekä parannetaan tähän liittyen Satakunnan aluekehittämisen ja -ennakoinnin tietojärjestelmää. Hanke toteutetaan Turun yliopiston kauppakorkeakoulun, Porin yksikön ja Tampereen teknillisen yliopiston, Porin laitoksen yhteishankkeena. Yhteishankkeen avulla pyritään yhdistämään kummankin yksikön aikaisempi osaaminen ja tutkimustieto liiketoimintaympäristön ja -verkostojen tutkimuksen alueelta sekä myöhemmin hankkeen puitteissa toteutettavan elinkeinoelämää palvelevan koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Rauma Marine Constructions (RMC), Rauman kauppakamari, Satakunnan kauppakamari sekä Satakunnan Yrittäjät ovat pitäneet hanketta, sen tavoitteita ja toimenpiteitä tärkeinä oman toimintansa kannalta (allekirjoitetut kiinnostuksenilmaisut liitteenä).


Toimenpiteet

Hankkeessa vahvistetaan alueen yritysten, korkeakoulujen ja kehittäjäorganisaatioiden (ml. kunnat) välistä yhteistyötä. Yritysverkostolähtöistä liiketoiminnan kehittämistyötä tehdään seuraavin toimenpitein: a) kartoitetaan kehittämisen kohteena olevan yritysverkoston/yritysverkostojen nykytila, kehittämisen painopistealueet sekä tulevaisuuden tavoitteet, b) suoritettujen nykytilakartoitusten pohjalta järjestetään yrityksille työpajoja, seminaareja ja erilaisia koulutuksia, c) luodaan yritysverkostossa toimiville yrityksille viitekehys, jonka avulla mahdollistetaan liiketoimintamallin kehittäminen sekä mallia tukevien liiketoiminnan ohjausmenetelmien kehittäminen, d) pilotoidaan yritysperusteisia mittareita, joilla voidaan osoittaa yritysverkostoissa toimivien yritysten arvoketjun muutosta ja verkostovaikutuksia ja e) tehdään tiivistä yhteistyötä maakunnan elinkeinoelämän kanssa mm. identifioimalla satakuntalaisia kasvu- ja kansainvälistymishalukkaita yrityksiä.
Aluekehittämisen tasolla yritys-aluetoimijat-yliopisto -yhteistyön vahvistamiseksi tehdään seuraavia toimenpiteitä: a) kootaan älykkääseen erikoistumiseen liittyviä lähestymistapoja, alueellisia älykkään erikoistumisen strategioita ja kehitettyjä indikaattoristoja sähköiselle alustalle (esim. www.satamittari.fi), (b) spesifioidaan perus- ja lisämittareiden aluekehittämistarpeet Satakunnassa ja samalla kartoitetaan aineistojen saatavuus, (c) kehitetään Satakunnan alueen älykkään erikoistumisen indikaattoristo ja varmistetaan sen avoin saatavuus ja ajantasaisuus jatkuvasti päivitettävän sähköisen jakelualustan kautta ja (d) parannetaan tiedottamista indikaattoristosta, sen tulkinnasta ja käyttökohteista seminaarein, aluekehittäjille ja yrityksille suunnatun koulutuksen ja muiden asiantuntijapalveluiden avulla (mm. asiantuntijavierailut ja mobiilitietopalvelut).


Tulokset

Hankkeen tuloksena muodostuu näkemys siitä, miten ja minkälaisilla osaamisintensiivisillä ja innovatiivisilla liiketoimintamalleilla yritysverkostoissa toimivia yrityksiä voidaan edesauttaa saavuttamaan kilpailukykyä. Tavoitteena on määrittää tekijät, joihin keskittymällä teollisuusyritysten uudistumiskykyä ja kasvua voidaan parantaa. Yritysverkostossa toimimisen hyödyt tuodaan esille kehittämällä ohjausmenetelmiä, joiden avulla hyötyjä voidaan mitata (esim. ohjausmenetelmät voivat liittyä eri toimintoihin kuten tuotesuunnittelun läpimenoaikaan, kustannussäästöihin, laadun kehittämiseen tai toimitusaikaan).

Hankkeessa tuotetaan vuorovaikutteinen tutkimukseen perustuva ja aluekehittämisen tarpeisiin räätälöity älykkään erikoistumisen tilastoperusteinen perustietojärjestelmä. Sitä voivat hyödyntää alueen yritykset ja aluekehittäjät tehdessään älykkääseen erikoistumisen perustuvaa ennakointi-, strategia-, kehittämis- ja seurantatyötä Satakunnassa. Hankkeen toteuttajat osallistuvat myös itse aktiivisesti tähän vuorovaikutteiseen prosessiin. Konkreettisesti se edelleen vahvistaa sitä tietoperustaa, joka luo edellytyksiä teollisten arvoketjujen uudistumiselle, alueen määrätietoiselle älykkäälle erikoistumiselle ja aluelähtöiselle talouskasvulle. Tämä on välttämätöntä alueille syntyvien uusien, kestävälle pohjalle rakentuvien työpaikkojen kannalta.

Hanke pohjautuu merkittävältä osin toteuttajaorganisaatioiden pitkäaikaiseen osaamiseen tieteellisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osa-alueilla. Siten se edelleen vahvistaa sen päätoteuttajan - Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja osatoteuttajan Tampereen teknillinen yliopiston Porin laitoksen yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja parantaa edellytyksiä aluekehittämiseen luomalla osaajaverkoston, joka mahdollistaa sekä elinkeinoelämän tarpeita vastaavan täydennys- ja tutkintokoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen että akateemisesti korkealaatuisen tutkimuksen. Lisäksi hanke hyödyntää pää- ja osatoteuttajan olemassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia. Tätä kautta hanke laajentaa yhteyksiä kansallisiin ja eurooppalaisiin aloitteisiin ja ohjelmiin. Edelleen tavoitteena on vähentää tehtävien toimenpiteiden hajanaisuutta (helpottaa mm. Horisontti 2020-ohjelmaan osallistumista).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen yritysverkosto-osion pääasiallinen kohderyhmä muodostuu Satakunnan alueen teollisuusyrityksistä, joiden verkostoliiketoimintaosaamisen lisäämiseen ja liiketoiminnan ohjauksen keinoihin hanke keskittyy. Hankkeen varsinainen kohderyhmä muodostuu Satakunnan alueen teollisuuden verkostoissa toimivista yrityksistä, joista osa toimii Rauma Seaside Industry Parkin alueella (RMC). Hankkeen lopulliset kohdeyritykset tarkentuvat hankkeen edetessä. Kiinnostuksensa hanketta kohtaan (kiinnostuksenilmaisulomakkeen allekirjoittaminen) ovat ilmaisseet Rauma Marine Constructions Oy (RMC), Satakunnan kauppakamari, Satakunnan yrittäjät sekä Rauman kauppakamari.

Hankkeen aluetaloudellisen osion varsinainen kohderyhmä on laaja. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti tutkimus- ja tilastoperustaisesta aluekehittämisestä ja -kehityksestä vastuussa olevat ja kiinnostuneet tahot Satakunnassa (kehittäjäorganisaatiot (mm. maakuntaohjelma, INKA-ohjelma, RIS3-strategia), elinkeinoelämän etujärjestöt, kunnat, alueen yritykset, aktiiviset kansalaiset ja kansalaisjärjestöt, koulut, yliopisto- ja korkeakouluyksiköt).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisen kohderyhmän muodostavat kunnat, yrittäjäjärjestöt, tutkinto- ja täydennyskoulutukseen osallistuvat opiskelijat, emoyliopistot ja muut aluekehitykseen osallistuvat organisaatiot. Hankkeessa kehitettävää älykkään erikoistumisen mallia indikaattoreineen voidaan hyödyntää Satakunnan lisäksi myös muilla alueilla, erityisesti Länsi-Suomessa ja valtakunnallisesti.

Pidemmällä aikavälillä hanke hyödyttää koulutustarjonnan kehittämistä, sillä hankkeessa pyritään Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitoksen kanssa yhteistyönä kehittämään verkostoliiketoiminnan koulutusta, esimerkiksi kartoittamalla kansainvälisen maisteriohjelman tarvetta. Hanke palvelee siten aluetta tarjoamalla sille osaamista tutkimuksen ja koulutuksen kautta. Hankkeessa kehitetään täydennyskoulutuksia/täydennyskoulutuskokonaisuuksia alueen tarpeista käsin ja siten vahvistetaan alueen osaamisperustaa. Tutkimusteemoja otetaan huomioon opetuksen sisällöissä jo hankkeen aikana. Tutkimusta tuetaan myös tuottamalla pro gradu -tutkielmia tutkimusteemoista. Opintokokonaisuuksia voidaan kehittää jatkossa vastaamaan alueellisia tarpeita. Lisäksi hanke lisää yleistä tilastollista ja tutkimuksellista tietämystä alueen kestävästä, osallistavasta ja kilpailukykyisestä liiketoimintaympäristöstä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 626 482

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 595 536

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 963 818

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 916 209

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin, Pohjois-Satakunnan, Rauman

Kunnat: Kokemäki, Rauma, Säkylä, Harjavalta, Pori, Pomarkku, Kankaanpää, Siikainen, Nakkila, Eura, Merikarvia, Huittinen, Ulvila, Karvia, Jämijärvi, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei ole tehty erillistä analyysiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
On huomioitu hankkeen henkilöresurssoinnissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite, vaikkakin tärkeä tavoite kuitenkin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Neutraali vaikutus.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Neutraali vaikutus.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Neutraali vaikutus.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Neutraali vaikutus.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Neutraali vaikutus.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Melko neutraali vaikutus.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Melko neutraali vaikutus.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 5
Kehittää paikallista elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 8
Kehittää erityisesti teollisuuden hyödyntämiä aineettomia palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Neutraali vaikutus.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 6
Edistää hyvinvointia alueella.
Tasa-arvon edistäminen 1 3
Edistää osaltaan tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 3
Edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 2
Neutraali vaikutus.
Ympäristöosaaminen 1 3
Kehittää jonkin verran ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

4.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä

TAVOITE

Hankkeen tavoitteet olivat tiivistetysti seuraavat:
1. Yritysverkostojen liiketoimintamallien kehittäminen
2. Satakunnan älykkään erikoistumisen tilastollisen tietojärjestelmän kehittäminen
3. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikön, yritysten ja muiden alueellisten TKI-toimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen.

Satakunnan talous nojaa merkittävästi teollisuuteen, ja uudistuva teollisuus onkin Satakunnan maakuntaohjelmassa valittu yhdeksi sen seitsemästä painopistealueesta.
TEUVO-hanke syntyi tarpeesta tukea teollisuuden uudistumista ja löytää uusia toimintatapoja, jotka olisivat käyttökelpoisia alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen tavoitteena oli kehittää edellytyksiä Satakuntalaisten teollisuusyritysten arvoketjujen uudistumiselle ja tukea uusien työpaikkojen syntymistä alueelle kehittämällä yritysverkostoissa toimivien yritysten liiketoimintamalleja. Hankkeen toisena tavoitteena oli kehittään Satakunnan alueen älykkään erikoistumisen indikaattoristo alue- ja yritystasoilla sekä parantaa tähän liittyen Satakunnan aluekehittämisen ja -ennakoinnin tietojärjestelmää. Kolmantena tavoitteena hankkeella on ollut tiivistää Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksiköiden yhteistyötä ja nivoa yhteen niiden liiketoimintaympäristöihin ja -verkostoihin liittyvää osaamista sekä tiivistää niiden yhteistyötä alueen yritysten ja muiden TKI-toimijoiden kanssa.

TOIMENPITEET
Yritysverkostolähtöistä liiketoiminnan kehittämistyötä tehtiin hankkeen liiketoimintamalli-osiossa seuraavin toimenpitein: a) kartoitetaan kehittämisen kohteena olevan yritysverkoston/ yritysverkostojen nykytila, kehittämisen painopistealueet sekä tulevaisuuden tavoitteet b) suoritettujen nykytilakartoitusten pohjalta järjestetään yrityksille työpajoja, seminaareja ja erilaisia koulutuskokonaisuuksia c) luodaan yritysverkostossa toimiville yrityksille kehitysalusta, jonka avulla mahdollistetaan yritysten erityispiirteet huomioon ottava liiketoimintamallin kehittäminen sekä mallia tukevien liiketoiminnan ohjausmenetelmien kehittäminen d) pilotoidaan yritysperusteisia mittareita, joilla voidaan osoittaa yritysverkostoissa toimivien yritysten arvoketjun muutosta ja verkostovaikutuksia ja e) tehdään tiivistä yhteistyötä maakunnan elinkeinoelämän kanssa mm. identifioimalla satakuntalaiset kasvu- ja kansainvälistymishalukkaat yritykset.

Yritysverkostojen liiketoimintamallien kehittämisestä vastasivat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksiköt.

Liiketoimintamallien kehittämisessä tehtiin tiivistä yhteistyötä useiden yritysten kanssa. Case-verkostoksi valikoitui Rauma Marine Constructions Oy:n ympärille muodostunut yritysverkosto ja siellä tarkastelun kohteeksi valikoitui ns. case MOLS eli RMC:n ensimmäinen uudislaiva (Hammerhus). Hankkeessa seurattiin ja ohjattiin uuden, verkostomaisen liiketoimintamallin rakentumista case-yritysverkostossa samalla kuvaten kehityspolku, jota voidaan jatkossa hyödyntää teollisuudessa vastaavanlaisen toimintamallin käyttöönotossa Satakunnassa ja laajemminkin. Toimenpiteet käsittivät nykytilanteen kartoittamista haastattelujen sekä dokumentteihin tutustumisen avulla sekä tältä pohjalta aloitettuja yritysverkoston kehittämistoimenpiteitä kohti uudentyyppistä verkostomaista toimintaa. Teoreettisena taustana toimi Kajuterin & Kulmalan (2005) tunnettu artikkeli, joka käsitteli kustannustietojen avoimuutta yritysverkostoissa ja syitä onnistumisille ja epäonnistumisille. Artikkelin pohjalta valittiin etenemisen stepit eli ne teemat (esim. Kustannustehokkuuteen, projektinhallintaan ja laatuun liittyen), joita yritysverkostosta kartoitettiin. Lisäksi benchmarkattiin muita, lähinnä rakennusteollisuuden kohteita.

Lisäksi liiketoimintamallien kohdalla hankkeessa tarkasteltiin kirjallisuustutkimuksen avulla yritysten verkostosuhteiden relationaalisia tekijöitä, kuten luottamusta, sitoutumista ja tyytyväisyyttä (https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2818921). Kirjallisuustutkimukseen nojaten yritysten käyttöön kehitettiin mittaristo, jonka avulla yritykset voivat arvioida verkostosuhteitaan. Yritys voi hyödyntää mittaristoa verkostosuhteidensa kehittämisessä. Lisäksi hankkeessa arvioitiin digitaalisen alustan soveltuvuutta teollisuuden yllä- ja kunnossapidon hankinnan kontekstiin.

Älykkään erikoistumisen tilastojärjestelmien kehittämiseksi ja yritys-aluetoimijat-yliopisto -yhteistyön vahvistamiseksi hankkeessa koottiin älykkääseen erikoistumiseen liittyviä lähestymistapoja, alueellisia älykkään erikoistumisen strategioita ja kehitettyjä indikaattoristoja sähköiselle alustalle (www.satamittari.fi/älykäs-erikoistuminen).Tämän tarkastelun perusteella määriteltiin, millaisia perus- ja lisämittareita Satakunnan aluekehittäjät kaipaavat, ja kehitetettiin Satakunnan alueen älykkään erikoistumisen indikaattoristo. Indikaattoriston avoin saatavuus ja ajantasaisuus varmistettiin liittämällä indikaattoristo jatkuvasti päivitettävään sähköisen jakelualustaan (www.satamittari.fi). Indikaattoriston on tarkoitettu esim. aluekehittäjien ja yritysten käyttöön, ja näitä tahoja myös tiedotettiin indikaattoristosta, sen tulkinnasta ja käyttökohteista seminaareissa ja koulutuksissa sekä muiden asiantuntijapalveluiden avulla (mm. asiantuntijavierailut ja mobiilitietopalvelut). Kvantitatiivisten indikaattoreiden rakentamisessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen ja muiden julkisten tietolähteiden tarjoamaa tilastollista tietoa. Lisäksi indikaattoreita kehitettiin yhteistyössä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen (Tutu) kanssa.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön (TuKKK, Pori) ja Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikön (TTY, Pori), yritysten ja muiden alueellisten TKI-toimijoiden välistä yhteistyötä toteutettiin hankkeessa. Yhteistyötä tehtiin erityisesti työpajojen suunnittelussa ja osin toteutuksessa. TuKKK, Porin ja TTY, Porin toteuttavissa rooleissa olleet henkilöt olivat tiiviissä vuorovaikutuksessa. Molemmat osapuolet osallistuivat aktiivisesti hankkeesta tehdyn videon suunnitteluun ja toteutukseen.

TULOKSET
Hankkeen tuloksena syntyi elinkeinoelämän käyttöön sovellettavissa oleva Integroidun projektitoteutuksen liiketoimintamalli, joka koostuu osa-alueista, jotka ovat mallin toiminnan kannalta keskiössä. Näiden identifioitujen osa-alueiden (projektinhallinta, riskienhallinta, sopimusmallit sekä verkostokulttuuri) tulee tukea riittävästi toisiaan. Lisäksi kehittämistä on tehtävä riittävässä määrin jokaisen osa-alueen kohdalla. Mallin keskiössä oli open-book accounting eli kustannusten avoimuus. Tutkimustulosten mukaan kustannustietojen avoimuus voi toteutua, mikäli luottamus osapuolien välillä on riittävällä tasolla ja mikäli molemmat osapuolet avaavat omat kustannustietonsa. Verkostomaisen liiketoimintamallin toiminnan keskiössä on siten osa-alueiden muodostaman kokonaisuuden ohjaus optimaalisesti ja oikeiden työkalujen avulla.

Hankkeen liiketoimintamalli-osion toisena tuloksena syntyi elinkeinoelämässä sovellettavissa oleva relationaalinen mittaristo (http://bit.ly/RelaMit), jonka avulla yrityksen voivat arvioida omia liiketoimintasuhteitaan luottamuksen, sitoutumisen ja tyytyväisyyden näkökulmista. Mittariston avulla yritys voi tunnistaa ja hyödyntää relationaalisia tekijöitä (luottamus, sitoutuminen, tyytyväisyys) liiketoimintasuhteissaan, selventää relationaalisten tekijöiden nykytilaa ja kehittää omia toimittaja- ja/tai asiakassuhteitaan. Hankkeessa tehtiin myös laaja systemaattista metodia hyödyntävä kirjallisuuskatsaus, jossa tarkasteltiin relationaalisia tekijöitä käsittelevää tieteellistä kirjallisuutta. Katsauksen tuloksena saatiin hyvä käsitys relationaalisia liiketoimintasuhteita käsittelevän kirjallisuuden kehityksestä ja rakenteesta. Lisäksi muodostui tietopohja relationaalisten tekijöiden tutkimustuloksista, joita hyödynnettiin em. mittariston kehittämisessä. Relationaalisen mittariston ohessa toteutettiin digitaalisen alustan liiketoimintamallin toteutettavuusarviointi teollisuuden yllä- ja kunnossapidon ympäristössä. Tuloksena syntyi ensinnäkin malli, joka otti huomioon digitaalisten alustojen peruselementtien (esim. käyttäjät, tuottajat, verkostovaikutus) edellytykset ja suunnitelman alusta toteuttamiseksi.

Hankkeen verkostoliiketoimintaan liittyvistä tuloksista viestimistä varten tehtiin video (https://www.youtube.com/watch?v=Nk7tvCDBRAc&feature=em-share_video_user). Hankkeen tulosten levittämiseksi videolla kuvataan liiketoimintamallien kehittämiseen liittyviä tavoitteita, toimenpiteitä ja tuloksia, joita on hyödynnetty hankkeen aikana toteutetussa Hammerhus-aluksen rakennusprojektissa.

JATKUU LIITTEESSÄ TEUVO_LOPPURAPORTTI