Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70060

Hankkeen nimi: Vesilämpöakku-esiselvitys

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.4.2015

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vaasan yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0209599-8

Jakeluosoite: PL 700

Puhelinnumero: 029 449 8000

Postinumero: 65101

Postitoimipaikka: VAASA

WWW-osoite: http://uva.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HILTUNEN ERKKI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: erkki.hiltunen(at)uva.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 449 8281

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa laaditaan esiselvitys koskien lämmön varastointia suljetussa tilassa olevaan vesimassaan, lisälämmön tuontia aurinko- ja maalämpönä sekä lämmön talteenottoa vesistölämmönvaihdinta käyttäen. Suljettuna vesitilavuutena tässä hyödynnetään kaivoksessa olevaa vesimassaa.

Tavoitteena on selvittää kaivoksen rakenteen perusteella, miten suurta vesimassaa voidaan hyödyntää energiavarastona. Tämän perusteella lasketaan lämpökapasiteetti ja arvioidaan siirrettävissä olevaa lämpökapasiteettia. Kaivoksen rakenne huomioiden laaditaan suunnitelma, miten lämpöä saadaan hyödynnettyä. Käytettävissä oleva lämpömäärä rajaa mahdollista hyödyntämistä ja hyödyntäjätahoja.

Tiedossa olevien louhintatietojen, kuvien ja laskennallisten tietojen perusteella laaditaan selvitys potentiaalisesta lämpökapasiteetista (lämpötila, tilavuus ja häviöt huomioiden) ja selvitetään tekniikoita, joilla vesilämpöakun lataus voidaan kokoluokat ja haasteelliset olosuhteet huomioiden toteuttaa pitäen yllä energiatasapainoa. Vesistölämmönvaihtimen mitoitus ja toimivuus ovat ratkaisevia lämpöä hyödynnettäessä. Lisäksi apuna voidaan käyttää sellaisia henkilöitä, jotka ovat työskennelleet kaivoksessa haastattelemalla heitä.

Tuloksena saadaan kirjallinen esiselvitys suuren vesimassan hyödyntämisestä lämpöakkuna.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen tavoitteena on esiselvitys, joka hyödynnettynä palvelisi Korsnäsin kuntaa ja sen asukkaita sekä alueelle tulevia potentiaalisia yrittäjiä (kasvihuoneyrittäjät, teollisuuslämpöä tarvitsevat yrittäjät, lämpöyrittäjät, rakennus- ja maanrakennusyrittäjät, lämpöyrittäjät) Vaasan yliopisto (konseptin yleistäminen) ja mahdollisesti muut korkeakoulut (VEI, VAMK, Novia) ja tutkimuslaitokset (Thermopolis, GTK).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Selvityksen pohjalta tehdyt investoinnit hyödyttäisivät kuntataloutta. Vanhalle kaivosalueelle olisi mahdollista saada uusia yrittäjiä ja siten Korsnäsin kunta voisi löytää kasvumahdollisuuksia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 7 533

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 7 533

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 11 927

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 11 927

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjanmaa

Seutukunnat: Vaasan

Kunnat: Korsnäs

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on tekninen selvitys, jossa sukupuolinäkökulma ei tule esiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke on tekninen selvitys, jossa sukupuolinäkökulma ei tule esiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on tekninen selvitys, jossa sukupuolinäkökulma ei tule esiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hanke edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hanke edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Pohjavesien mahdollinen saastuminen tulee huomioida.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
-
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Hankeselvityksen perusteella mahdollisesti tehtävät jatkotoimenpiteet edistävät uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Vahvistaa cleantechin kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Luo tietoa kaivosten mahdollisesta käytöstä kaivostoiminnan loputtua.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
-
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 2
Mahdollinen hankkeen selvitykseen perustuva toteutus edistää uusiutuvan energian käyttöä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
-
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
-
Kulttuuriympäristö 0 0
-
Ympäristöosaaminen 5 5
Hanke edstää uusiutuvan energian käyttöä ja siihen liittyvää osaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli tutkia Korsnäsin suljetun lyijykaivoksen käyttömahdollisuuksia uusiutuvan energian lampövarastona "vesilämpöakkuna". Lämpövarastoon olisi tarkoitus ladata kesällä energiaa ja ottaa talvella vesistölämmönvaihtimen avulla. Kaivoksen ja lampareen sisältämä energia olisi näin uusiutuvaa energiaa.
Hankkeessa tehtiin kirjallisuusselvitys, haastateltiin kaivoksen työntekijöitä ja siellä käyneitä sukeltajia, vierailtiin kaivoksella, luettiin Korsnäs gruvhistoria-kirjaa, simuloitiin lämmön siirtymistä kalliosta veteen, hankittiin ohjausryhmältä lisätietoa esim. vesistölämmönvaihtimeen liittyen, tutkittiin mahdollisuuksia siirtää uusiutuvaa lämpöenergiaa kaivokseen, laskettiin kaivoksen lämpökapasiteetti ja laadittiin suunnitelma hyötykäytöstä. Kaivoksessa on potentiaalia hyötykäyttöön, koska sisällä oleva vesi on 8-9 °C ja lämpötilaa voidaan nostaa esimerkiksi kierrättämällä kesällä lampareen lämmennyttä vettä tai rakennusten villennyksen avulla. Jos kaivoksen sisäosien veden lämpöenergiaa halutaan käyttää, se edellyttäisi ainakin osittaista avaamista kaivoksen sortuneissa tai täytetyissä osissa. Lisäksi arvioitiin kaivoksen lähellä sijaitsevien rakennusten lämmöntarvetta. Tällä hetkellä nämä rakennukset lämmitetään öljyllä. Tämän perusteella tehtiin esitys siitä, miten vesistölämpövaihdinta voitaisiin käyttää rakennusten lämmittämiseksi, kuinka paljon tämä voisi minimissään maksaa ja mikä olisi takaisinmaksuaika. Mahdollisia muita käyttökohteita voisivat olla lähelle rakennettavat toimisto- tai tehdaskiinteistöt tai kasvihuoneet. Kaivos, kaivosmuseo ja kasvihuone voisivat muodostaa turistikohteen.
Hankkeen tuloksena syntyi loppuraportti, jossa käytiin läpi em. mainitut kohdat