Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70064

Hankkeen nimi: Startup Lakeus

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.7.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Into Seinäjoki Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1637389-9

Jakeluosoite: Tiedekatu 2

Puhelinnumero: 044-3488087

Postinumero: 60320

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.intoseinajoki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Savola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.savola(at)intoseinajoki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 41 462 6892

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, 2539767-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tarve hankkeelle on syntynyt aloittaville kasvuyrittäjille tarjottavan liikeideoiden jalostamisen tuen muuttuessa voimakkaasti alueellisten kehittämisresurssien pienentyessä ja organisoitumisen muuttuessa. Nämä muutokset aiheuttavat tarpeen kehittää entistä kustannustehokkaampia ja ketterämpiä toimintatapoja kasvuyritysten synnyttämiseen.

Hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida julkisten elinkeino-, neuvonta- ja koulutusorganisaatioiden avoimeen käyttöön liikeideoiden jalostamisen uusia toimintatapoja ja työkaluja, jotka ovat a) kustannustehokkaita ja ketteriä (lean), b) avoimesti kasvuun kannustavia sekä c) yhteisöllisesti glokaaleja. Näihin näkökulmiin perustuu myös hankkeen uutuusarvo.

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat liikeideoiden kehittäjien kanssa toimivat julkiset elinkeino-, neuvonta- ja koulutusorganisaatiot ja välillisenä kohderyhmänä ovat potentiaaliset kasvukykyistä, osaamisintensiivistä ja työllistävää liiketoimintaa suunnittelevat yksityishenkilöt.

Horisontaaliset periaatteet on huomioitu hankkeessa erityisesti potentiaalisten naisyrittäjien näkökulmasta luopumalla toimialarajauksista sekä hyödyntämällä yhteisöllistä kehittämistä. Kestävään kehitykseen liittyvät vaikutukset perustuvat välillisesti jalostettaviin liikeideoihin, jotka edistävät uusiutuvaa energiantuotantoa ja erilaisia ympäristöteknologioita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat liikeideoiden kehittäjien kanssa toimivat julkiset elinkeino-, neuvonta- ja koulutusorganisaatiot, kuten Frami Oy, SeAMK Oy, Uusyrityskeskus Neuvoa-Antava, TE-toimisto sekä muut seudulliset Yritys-Suomi -toimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kasvukykyistä, innovatiivista, osaamisintensiivistä tai työllistävää liikeideaa kehittävät yksityishenkilöt (opiskelijat, työssäkäyvät eri alojen ammattilaiset, työttömät, eläkeläiset jne). Tavoitteena on uusien pk-yritysten käynnistyminen hankkeen toimenpiteiden myötävaikutuksella, joten sitä kautta pk-yritykset muodostavat myös hankkeen kohderyhmän.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 190 260

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 171 465

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 271 800

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 247 618

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Lapua, Ähtäri, Kauhajoki, Karijoki, Kurikka, Lappajärvi, Kauhava, Teuva, Soini, Seinäjoki, Vimpeli, Alajärvi, Evijärvi, Isojoki, Alavus, Ilmajoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 17, joihin työllistyvät naiset 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 30, joihin työllistyvät naiset 22

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 14, joista naisten perustamia 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27, joista naisten perustamia 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeesta on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta toteuttajaorganisaation omien asiantuntijoiden toimesta. Keskeisimpänä havaintona on ollut naisten huomattavan pieni osuus liikeideoiden kehittäjinä. Naisten osuutta pyritään hankkeen aikana kasvattamaan systemaattisesti uudistamalla toimintatapaa toimialarajattomaksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naisten osuutta pyritään hankkeen aikana kasvattamaan systemaattisesti uudistamalla toimintatapaa toimialarajattomaksi sekä hyödyntämällä avoimempia tapahtumia ja yhteisöllistä yrityskehittämistä. Alustavan kokemuksen perusteella juuri nämä toimintatavat palvelevat paremmin yrityksen perustamista suunnittelevia naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta se on otettu huomioon toimenpiteissä uudistamalla toimintatapaa toimialarajattomaksi sekä hyödyntämällä avoimempia tapahtumia ja yhteisöllistä yrityskehittämistä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
Välillinen vaikutus perustuu pilotoinneissa jalostettavien liikeideoiden kautta syntyviin uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Arvion perusteella osa liikeideoista pyrkii esimerkiksi edistämään kierrätystä tai pienentämään jätteen määrää.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 5
Välillinen vaikutus perustuu pilotoinneissa jalostettavien liikeideoiden kautta syntyviin uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Arvion perusteella osa liikeideoista liittyy esimerkiksi ns. clentech-toimialaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Välillinen vaikutus perustuu pilotoinneissa jalostettavien liikeideoiden kautta syntyviin uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Arvion perusteella osa liikeideoista saattaa pyrkiä esimerkiksi luomaan uutta teknologiaa kasvien viljelyyn tai luonnon kestävään hyödyntämiseen liiketoiminnassa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Välillinen vaikutus perustuu pilotoinneissa jalostettavien liikeideoiden kautta syntyviin uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Arvion perusteella osa liikeideoista saattaa liittyä esimerkiksi clentech-toimialaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei uskota olevan välittömiä tai välillisiä vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Välillinen vaikutus perustuu pilotoinneissa jalostettavien liikeideoiden kautta syntyviin uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Arvion perusteella osa liikeideoista pyrkii esimerkiksi edistämään kierrätystä tai pienentämään jätteen määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 5
Välillinen vaikutus perustuu pilotoinneissa jalostettavien liikeideoiden kautta syntyviin uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Arvion perusteella osa liikeideoista pyrkii esimerkiksi kehittämään aurinko- tai tuulivoiman käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Projektin keskeisenä tavoitteena on synnyttää toimintatapa ja työkaluja paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämisen. Välillinen vaikutus perustuu pilotoinneissa jalostettavien liikeideoiden kautta syntyviin uusiin tuotteisiin ja palveluihin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitettävä toimintatapa on aineeton ja suurin osa työkaluita perustuu aineettoman pääoman tuotteistamiseen. Välillinen vaikutus perustuu pilotoinneissa jalostettavien liikeideoiden kautta syntyviin uusiin tuotteisiin ja palveluihin, joista lähes puolet saattaa perustua aineettomaan pääomaan.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Välillinen vaikutus perustuu pilotoinneissa jalostettavien liikeideoiden kautta syntyviin uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Arvion perusteella osa liikeideoista saattaa pyrkiä esimerkiksi luomaan uusia tuotteita ja palveluita liikkumisen ja logistiikan kehittämiseksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Välillinen vaikutus perustuu pilotoinneissa jalostettavien liikeideoiden kautta syntyviin uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Arvion perusteella osa liikeideoista luo uutta liiketoimintaa hyvinvointi- ja hoiva-aloille.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Välitön ja välillinen vaikutus perustuvat erityisesti naisasiakkaiden tarpeiden parempaan huomiointiin (ks. sukupuolivaikutusten arviointi).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Välitön ja välillinen vaikutus perustuu hankkeessa kehittettävään toimiala- ja taustariippumattomaan toimintatapaan.
Kulttuuriympäristö 0 2
Välillinen vaikutus perustuu pilotoinneissa jalostettavien liikeideoiden kautta syntyviin uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Arvion perusteella osa liikeideoista saattaa pyrkiä esimerkiksi ledistämään kulttuuriympäristöjen hyödyntämistä liiketoiminnassa.
Ympäristöosaaminen 1 4
Välillinen vaikutus perustuu pilotoinneissa jalostettavien liikeideoiden kautta syntyviin uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Arvion perusteella osa liikeideoista perustuu erilaisten ympäristöteknologioiden hyödyntäiseen tai alan konsultointiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TARVE
Tarve hankkeelle syntyi aloittaville kasvuyrittäjille tarjottavan liikeideoiden jalostamisen tuen muuttuessa voimakkaasti alueellisten kehittämisresurssien pienentyessä ja organisoitumisen muuttuessa. Nämä muutokset aiheuttivat tarpeen kehittää entistä kustannustehokkaampia ja ketterämpiä toimintatapoja alkavien yrittäjien ja potentiaalisten kasvuyritysten tukemiseen.

TOIMENPITEET
Työpaketti 1 - Työkalut
Hankkeen tuloksena syntyi kustannustehokkaita, ketteriä ja toimialarajattomia liikeidean jalostamisen työkaluja julkisten elinkeino-, neuvonta- ja koulutusorganisaatioiden hyödynnettäväksi:
- Työkaluja liikeideoiden omistajien omatoimiseen työskentelyyn (Osaamisanalyysi, Kilpailuanalyysi, Asiakastarvekartta, Myyntipuheen askeleet, Palvelumoduulit jne.) yhteensä 26 kpl. Parhaat omatoimisen työskentelyn työkalut koostettiin myös Liikeidean kehittäjän lähtöselvitys -julkaisuun.
- Työkaluja asiantuntijaverkostoja hyödyntävään työskentelyyn (sparrausklinikat erikoisosaamisalueisiin, kuten IPR, taloushallinto, tarinallistaminen) yhteensä 8 kpl.
- Työkaluja yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista hyödyntävään työskentelyyn (Liikeideat lentoon -valmennusohjelma, Matching-tapahtumat, opiskelijoiden tiimiyrittäjyysvalmennus jne.) yhteensä 10 kpl.

Työpaketti 2 - Pilotoinnit
Hankkeessa toteutetuissa 29 eri tapahtumassa pilotoitiin työpaketissa 1 kehitettyjä työkaluja sekä arvioitiin niiden tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Työkaluja myös kehitettiin edelleen pilotointien tulosten perusteella. Työkalujen tärkeimpänä testialustana toimi Liikeideat Lentoon -valmennus, joka toteutettiin 11 eri ryhmän kanssa ohjelmasisältöä ja pituutta jatkuvasti iteroiden. Työkaluja kehitettiin myös useissa työkalupajoissa hankkeen varsinaisen kohderyhmän kanssa. Lisäksi hankkeessa arvioitiin ns. palveluntarjoajamallia, jossa toiminnan osarahoittajana on liikeideaa kehittävän henkilön kotikunta (maksu lasketaan hankkeelle kuntarahoitukseksi).

TUOTOKSET JA VAIKUTTAVUUS
Hankkeen tavoitteena oli 14 uuden yrityksen perustaminen (joista viisi naisten perustamia). Tuella aikaansaatujen yritysten määrä on 27 kpl, joista naisten perustamia 20 kpl. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli aikaansaada 17 uutta työpaikkaa (joista seitsemän naisia työllistäviä). Tuella aikaansaatujen työpaikkojen määrä on 30 kpl, joihin työllistyviä naisia 22 kpl.

Hankkeen vaikuttavuutta on arvioitu sekä ohjausryhmän tekemän itsearvioinnin että osallistujapalautteen avulla. Liikeideat Lentoon -valmennukseen osallistuneiden palautteen perusteella liikeidean jalostamisessa tarvitaan erityisesti myyntiin ja markkinointiin sekä tuotteistamiseen liittyviä työkaluja. Hankkeessa onkin syntynyt tähän hyviä käytäntöjä, jotka on julkaistu Liikeidean kehittäjä lähtöselvitys -julkaisun muodossa.

Hankkeen horisontaaliset vaikutukset näkyvät erityisen positiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä (sosiaalinen kestävyys): Yrityksiin syntyi jopa 22 naistyöpaikka. Merkittävä positiivinen vaikutus kohdistui myös alueiden elinkeinorakenteen monipuolistumiseen (taloudellinen kestävyys): Yrityksistä 9 syntyi keskuskaupungin ulkopuolelle ja pienille paikkakunnille. Tämä vaikutti asiakkaiden lyhentyneiden liikkumis-/logistiikkamatkojen kautta positiivisesti myös kasvihuonekaasujen syntymisen ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen (ekologinen kestävyys).

Hankkeen horisontaaliset vaikutukset näkyivät myönteisesti myös runsaassa aineettomien palveluiden syntymisessä (taloudellinen kestävyys): Yrityksistä jopa 20 tuottaa aineettomia palveluita. Näissä huomattava osa oli ihmisten hyvinvointia edistäviä liikeideoita (sosiaalinen kestävyys): Yrityksistä 11 tuottaa hyvinvointia edistäviä palveluita. Materiaali- ja jätetalouden edistäminen näkyi liikeideoissa esimerkiksi kierrätysmateriaalien hyödyntämisenä (taloudellinen kestävyys): Yrityksistä 5 hyödyntää kierrätysmateriaaleja tai perinteisestä poikkeavia raaka-aineita. Yksi yritys jopa onnistui korvaamaan perinteisen tuotepohjaisen ratkaisun aineettomalla palvelulla.

JATKUVUUS
Työkaluja testattiin ja kehitettiin yhdessä maakunnan yrityskehittäjien kanssa. Työkalut jäävätkin vapaasti tämän kohderyhmän jatkokäyttöön. Into Seinäjoki Oy ja SeAMK Oy jatkavat myös hankkeen tuloksia hyödyntävää toimintaa alkavien yrittäjien palvelemisessa.