Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70068

Hankkeen nimi: Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun (TOKAT)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristökeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0996189-5

Jakeluosoite: PL 140

Puhelinnumero: 0295 251 000

Postinumero: 00251

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.syke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: OINONEN KARI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: ryhmäpäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.oinonen(at)ymparisto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 251 474

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen yleistavoitteena on helpottaa kestäviin ja monitavoitteisiin maankäyttöratkaisuihin pääsemistä poronhoitoalueella sekä edistää eri elinkeinojen kestävää toimintaa ja toisiaan tukevaa rinnakkaiseloa huomioimalla erityisesti porotalous ja sen maankäyttöön liittyvät tarpeet. Hankkeen tavoitteena on tuottaa porotaloutta koskevaa paikkatietoa sekä erilaisia työkaluja ja toimintamalleja kyseisen tiedon hyödyntämiseen. Samalla kehitetään alueen toimijoiden valmiuksia käyttää näitä tietoja ja työkaluja sekä edistetään eri toimijoiden, kuten viranomaisten, poroelinkeinon ja muiden yritysten yhteistyötä ja vuoropuhelua maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä.

Hankkeessa tuotetaan porotaloutta koskevaa paikkatietoa ja rakennetaan työkaluja ja toimintamalleja, joilla koottuja tietoja voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa ja muussa viranomaistoiminnassa sekä yritysten toiminnan suunnittelussa. Tiedot tuotetaan niiden paliskuntien alueilta, joilta niitä ei ole kerätty aiemman Porot-hankkeen yhteydessä. Porot-hankkeessa tiedot kerättiin Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan alueelta. Tämän hankkeen jälkeen tiedot ovat kattavasti käytössä koko poronhoitoalueelta. Hankkeessa tuotetaan digitaaliset paikkatietoaineistot paliskuntien toiminnasta, porolaitumista ja maankäytön häiriövaikutuksista ja koulutetaan poroelinkeinon ja maankäytön suunnittelun parissa toimivia käyttämään näitä tietoja ja työkaluja. Samalla kehitetään toimintamalleja porojen aiheuttamien häiriöiden hallitsemiseksi taajamissa ja matkailukeskuksissa, rakennetaan paikkatietopohjaisia työkaluja poronhoidon huomioonottamiseksi kaavoituksessa sekä luodaan ja kehitetään verkostoa, jonka avulla käydään vuoropuhelua poroelinkeinon ja muiden toimijoiden välillä. Lopputulokset palvelevat koko poronhoitoaluetta.

Hankkeen tuloksena syntyy paikkatietoaineistoja, työkaluja, toimintamalleja ja sähköisiä palveluja, koulutusta ja osaamista, sekä yhteistyöverkosto, jotka edesauttavat poroelinkeinon ja muun maankäytön sekä yritysten toiminnan suunnittelussa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Maankäytön suunnittelusta vastaavat viranomaiset (kunnallinen ja maakunnallinen taso), elinkeinotoimintaa ohjaavat viranomaiset, suunnittelua ja arviointia toteuttavat konsultit, YVA-lain mukaista arviointia ohjaavat viranomaiset, poroelinkeino ja sen harjoittajat, pienet ja keskisuuret ja suuret yritykset energia-, matkailu- ja kaivosalalla, metsäsektorin toimijat ja opiskelijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Paremmasta maankäytön yhteensovittamisesta hyötyvät välillisesti alueen nykyiset ja tulevat, vakituiset ja osa-aikaiset asukkaat, matkailuyritysten asiakkaat, ja muiden yritysten ja elinkeinojen asiakkaat tehokkaamman ja kestävämmän toiminnan muodossa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 426 189

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 425 566

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 583 821

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 582 966

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu

Seutukunnat: Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Oulunkaaren, Torniolaakson, Tunturi-Lapin, Oulun, Kehys-Kainuun, Koillismaan

Kunnat: Suomussalmi, Sodankylä, Ii, Posio, Taivalkoski, Salla, Rovaniemi, Enontekiö, Savukoski, Simo, Ylitornio, Pello, Kolari, Pelkosenniemi, Ranua, Muonio, Utajärvi, Inari, Kittilä, Oulu, Pudasjärvi, Puolanka, Kemijärvi, Kuusamo, Utsjoki, Tervola, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei merkittäviä vaikutuksia
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimijoita kohdellaan tasapuolisesti sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Yksi sivutavoite on, että opiskelijoiden koulutus edistää sukupuolten tasa-arvoa

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hanke tuottaa aineistoja ja menetelmiä, jotka ovat keskeisiä kestävän kehityksen ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämisessä. Suuret maankäyttöratkaisut voidaan tehdä paremman tiedon varassa
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 6
Hankkeen tuottamat tiedot ja menetelmät tarjoavat ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Poronhoito ja muunkäyttö voidaan suunnitella siten, että ne sopeutuvat muuttuviin olosuhteisiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Poronhoidon huomioonottaminen parantaa luonnon monimuotoisuuden edellytyksiä erityisesti tärkeimmillä laidunalueilla, sillä niitä uhkaava muu maankäyttö pyritään sijoittamaan vähemmän tärkeille laidunalueille. Laiduntaminen voidaan pitää kestävällä tasolla, kun tiedetään laidunten kunto.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Erityisesti vanhat metsät ovat tärkeitä porojen luppolaidunalueita. Niinpä poronhoito ja Natura 2000-alueet tukevat toisiaan, jos yhteensovittaminen tehdään järkevästi. Hankkeen tiedoista on apua tähän yhteensovittamiseen
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 3
Hanke edistää vuorovaikutusta ja paikallisen kehittämisen edistämistä paikallisista tarpeista käsin. Se edistää perinteisten elinkeinojen ja kulttuuristen arvojen säilymistä ja hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa. Pilottikohteissa toimivat paikalliset yritykset ja muut toimijat
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hanke tuottaa palveluja maankäyttöön perustuvien palvelujen kehittämisessä. Hanke edistää sitä, että poronhoitoalueen perinteet ja kulttuuri, perinteiset elinkeinot ja maisema säilyvät elävinä ja kiehtovina ja siten mahdollistavat matkailun, elämyselinkeinojen, taide-elinkeinojen ja muiden palvelujen kehittämisen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Hankkeen tuottamilla aineistoilla on mahdollisuus edistää tieliikenteen turvallisuutta, mm. koska tunnetaan porojen kuljetusreitit ja laidunalueet eri vuodenaikoina. Hanke pyrkii edistämään eri toimintojen yhteensovittamista, jolloin alue pysyy asuttuna ja käytössä. Tämä osaltaan takaa liikenneverkon perustason ja edistää sähköisten yhteyksien kehittymistä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 2
Hankkeen tuottamat palvelut tarjoavat yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja sitä myöten tuovat hyvinvointia, verotuloja ja työpaikkoja. Hanke tarjoaa myös välineitä maankäytön tavoitteiden yhteensovittamiseksi. Ne lisäävät vuorovaikutusta ja osallistumisen mahdollisuuksia ja siten edistävät hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 1
Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet kummallekin sukupuolille
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Saamelaisalueen erityispiirteet otetaan huomioon, mm. erityisellä saamelaisopiskelijoiden koulutuksella. Hanke parantaa pienten toimijoiden (paliskunnat) mahdollisuuksia saada esiin näkemyksiään silloin, kun keskustellaan maankäyttöön liittyvistä päätöksistä. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet paranevat.
Kulttuuriympäristö 0 2
Poronhoito ja poroelinkeinoon liittyvä kulttuuri ovat vanhimpia lappilaisia kulttuureja. Hanke edistää tämän kulttuurisen ulottuvuuden säilymistä ja kehittymistä. Jos elinkeino häviää, myös kylät ja kirkonkylät kuolevat lopullisesti, maisema rappeutuu ja kulttuuriympäristö jää oman onnensa nojaan.
Ympäristöosaaminen 4 4
Hanke tarjoaa työkaluja vaikutustenarvioinnin kehittäminen. Myös maankäytön suunnittelussa ympäristöasiat ovat keskeinen osa-alue, siihen tulee menetelmiä. Poronelinkeinon osalta hanke tuottaa lisää tietoa ja tietoutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa toteutettiin valmiiksi lähes koko poronhoitoalueen kattava paikkatietoaineisto, joka kuvaa poronhoidon rakenteita, laitumia ja toimintaa. Aineiston avulla on mahdollista aiempaa paremmin yhteensovittaa maankäyttöä ja poronhoitoa. Poronhoitoa kuvaavaa tietoa pidetään yllä siellä, missä se syntyy, paliskunnissa. Paliskunnat myös koulutettiin tuottamaan ja hyödyntämään tietoa. Myös saamelaisalueelle luotiin edellytykset tiedon tuotantoon ja hyödyntämiseen mm. opetuksessa. Keskeinen osa hanketta oli menetelmien ja työkalujen kehittäminen poronhoidon huomioimiseksi maankäytön suunnittelussa. Laajalla yhteistyöllä eri tahojen kanssa varmistettiin se, että keskeiset toimijat kuten maakunnan liitot, kunnat ja konsulttiyritykset käyttävät hankkeen tuottamia työkaluja silloin, kun suunnittelevat ja toteuttavat maankäyttöhankkeita poronhoitoalueella. Huomiota kiinnitettiin porojen myös asuinalueilla aiheuttamien haittojen vähentämisen ratkaisujen luomiseen. Hankkeessa tuotettiin sähköisten palvelujen välineitä ja sisältöjä, joiden avulla poronhoitoon liittyvät tiedot saadaan laajaan käyttöön, tuotetaan aivan uudenlaisia tietoja sekä pidetään tiedot ajantasalla tehokkaasti. Hanke tuotti myös tietoja rakennetun ympäristön poronhoidolle aiheuttamista häiriöistä sekä kattavan laiduntulkinta-aineiston, joka auttaa poronhoidon kehittämisessä. Hanke kehitti aihepiirin liittyviä verkostoja; hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa eri osapuolet oppivat ymmärtämään toisiaan paremmin.