Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70070

Hankkeen nimi: Mikroyritysten kasvualusta

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.11.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: PL 8000

Puhelinnumero: 0294480000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Nivala

WWW-osoite: http://www.oulu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MUHOS ANTTI MATTI JUHANI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.muhos(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400407590

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Mikroyritysten (alle 10 henkilöä) merkitystä ei tunneta riittävästi, vaikka ne muodostavat 93,4 % Suomen yrityskannasta. Mikroyrityksiä koskevaa tietoa ja tekoja tarvitaan lisää yritystoiminnan esteiden purkamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi. Oulun Eteläisen alueella käynnistettävässä Mikroyritysten kasvualusta –hankkeessa kehitetään tietoon perustuvaa osaamista mikroyritysten kasvun edistämiseksi ja yrittämisen rakenteellisten esteiden purkamiseksi. Hanketta koordinoi Oulun yliopiston alueyksikkö Oulun Eteläisen instituutti. Mikroyritykset ohjaavat hankkeen kautta ensimäistä kertaa tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa alueella, mikä varmistaa konkreettiset yritysvaikutukset. Kaikki Oulun Eteläisen alueen seutukunnat ovat mukana. Kaikista alueen kunnista on sitoutunut yli 40 yritystä mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjien ydinryhmään.

Ydinryhmään sitoutunut yritys osallistuu ryhmään kuuluvien yritysten kokoontumisiin yritysten tiloissa; hyödyntää vertaistukea, sparrausta ja kehittämisideoita ydinryhmän aktiivisilta yrittäjiltä ja muilta hankkeeseen osallistuvilta toimijoilta; kehittää omaa liiketoimintaa osallistumalla toimintansa kannalta hyödyllisiksi katsomiinsa kasvua ja kansainvälistymistä edistäviin rohkeisiin kokeiluihin. Nämä kohdistuvat erityisesti uusiin liiketoimintamalleihin, sähköisen liiketoiminnan ratkaisuihin ja kustannustehokkaisiin kansainvälisen liiketoiminnan keinoihin. Näitä vertaillaan ja tuodaan esille onnistuneiden käytännön yritysesimerkein. Yritys ohjaa hankkeessa laajemmin toteutettavia tutkimus-, kehitys- ja koulutuskokeiluja ja toimenpiteitä (kehitysehdotukset, arviointi ja palaute). Ydinryhmän yrityksen ohjaavat Oulun Eteläisen alueelle kaavaillun mikroyrittäjyyden tutkimus-, kehitys ja koulutuskeskuksen toiminnan valmistelua. Ne saavat näkyvyyttä hankkeen tapahtumien ja tiedottamisen yhteydessä. Muodostuva verkosto mahdollistaa uusien asiakkuuksien ja kansainvälisten yhteyksien syntymisen.

Mikroyritysten kasvualusta -hankkeessa kehitetään tutkimukseen perustuvaa osaamista yritysten kasvun edistämiseksi ja yrittämisen esteiden purkamiseksi. Oulun Eteläisen uudessa osaamisstrategiassa yhteisenä päämääränä on muodostaa mikroyritysten menestymistä uudella tavalla tukeva kasvualusta, joka toimii kansallisena mallina muille alueille. Hanke kohdistuu pohjoisella harvaan asutulla alueella toimiviin mikroyrityksiin ja niiden kehittämisen kannalta keskeisiin tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimijoihin (TKK-toimijat). Hanke tuottaa uusia työpaikkoja mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen kautta.

Hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset:
1. Mikroyrityksiä koskevan luotettavan tiedon tuottaminen ja levittäminen: Tavoitteen saavuttamiseksi avataan Pohjois-Suomen mikroyritysten liiketoiminnan nykytila ml. kasvun esteet ja ajurit sekä tiedon ja tekojen puutteet ja tehdään vertailuanalyysi parhaista käytännöistä Pohjoismaissa. Julkaistaan mikroyrityksiä koskevaa tietoa, tehdään lainsäädäntöön saakka ulottuvia toimenpide-ehdotuksia sekä välitetään kohdennettu tieto avaintoimijoille ja päättäjille. Tuetaan päättäjiä ja yritysrajapinnan toimijoita toimenpiteiden kohdentamisessa. Tuloksena mikroyrityksiä koskeva luotettava tieto lisääntyy mediassa sekä päättäjien ja yritysrajapinnan toimijoiden keskuudessa. Yrittämisen esteitä puretaan ja kasvuedellytykset vahvistuvat koko mikroyrityskentässä.
2. Yritysohjautuva kehitystyö: Tavoitteen saavuttamiseksi organisoidaan 30+ mikroyrityksen ydinryhmä ohjaamaan toimintaa. Rakennetaan ja juurrutetaan alueelle käytännön kokeiluihin pohjautuva mikroyritysvetoinen toimintamalli ja toiminta. Luodaan käytännöt, joilla mikroyritykset ohjaavat TKK-toimijoita, yrityspalvelutoimijoita ja koulutusorganisaatioita uudistamaan toimintaansa. Tuloksena mikroyrittäjyyden esimerkkialueella käynnistetään mikroyritysvetoinen toiminta, jossa yritykset näyttävät suuntaa, antavat säännöllisen palautteen ja arvioivat tulokset.
3. Nopeat kokeilut ja onnistumisten tuottaminen: Tavoitteen saavuttamiseksi kasvun ja kansainvälistymisen konsepteja ja työkaluja tunnistetaan, tutkitaan, kokeillaan ja otetaan käyttöön yhteistyössä mikroyritysten ja TKK-toimijoiden kanssa. Uusia liiketoimintamalleja, sähköistä liiketoimintaa sekä ketterää kansainvälistymistä kokeillaan ja otetaan nopeutetusti käyttöön mikroyrityksissä sekä tulevien yrittäjien kanssa. Toimiviksi havaitut uudet konseptit ja työkalut levitetään Pohjois-Pohjanmaalla ja muilla pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla. Tuloksena mikroyritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistäviä rohkeita kokeiluja toteutetaan mikroyritysryhmissä ja onnistumiset levitetään alueella. Nykyiset ja uudet mikroyritykset menestyvät ja luovat työpaikkoja.
4. Rohkeat avaukset ja onnistumisten levittäminen: Tavoitteen saavuttamiseksi selvitetään Mikroyrittäjyyden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskuksen toimintaedellytykset ja vaihtoehtoiset toimintamallit sekä analysoidaan ja testataan kansallisia vaikuttamisen keinoja ja väyliä. Toiseksi, laaditaan keskuksen toiminta- ja rahoitussuunnitelma ja käynnistetään toiminta yhteistyössä mukana olevien toimijoiden kanssa. Toteutuessaan keskus tukee mikroyritysten toimintaedellytyksiä ja katalysoi uutta kasvua ja kansainvälisiä yrityksiä mikroyritysten joukosta. Keskus muodostaa Pohjois-Pohjanmaan mikroyritysten pitkäjänteiselle kehittämiselle vahvan yhteisen alustan ja levittää oppimiskokemukset kansallisesti ja kansainvälisesti.

Tilastokeskuksen ja EU:n määritelmän mukaisesti mikroyritys työllistää alle 10 henkeä. Viime vuosina merkittävä määrä uusia työpaikkoja on luotu mikroyrityksiin. Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2001–2012 uusista työpaikoista (108.886) 40 % syntyi mikroyrityksiin. Vuonna 2012 Suomen yrityksistä (pl. maa-, metsä- ja kalatalouden toimialat) alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,4 %. Suomalaisen viennin painopiste on suurissa yrityksissä. Suomen viennistä vain 3 % tapahtuu mikroyritysten toimesta, kun vastaava osuus on Ruotsissa 13 %, Tanskassa 17 % ja Virossa 14 %. Suomalaisten mikroyritysten vientipotentiaali tulisi ottaa täysimääräisesti käyttöön. Tällä hetkellä yritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistävät toimenpiteet on kohdistettu pääasiassa mikroyrityksiä suurempiin yrityksiin. Mikroyrityksiä koskevaa tietoa ei ole riittävästi saatavilla. Tämä johtuu mm. niiden sivuuttamisesta useissa keskeisissä tilastoissa ja tutkimuksissa. Mikroyrityksiin suunnatut toimenpiteet perustuvat suuremmista yrityksistä kerättyyn tietoon, joka johtaa kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen.

Tällä hankkeella on merkittävä uutuusarvo. Mikroyritysten merkittävä kansainvälistymis- ja kasvupotentiaali otetaan käyttöön. Mikroyritysten kasvualusta sovittaa yhteen ja juurruttaa uudella tavalla tutkimusta ja yritysrajapinnan toimintoja. Mikroyritykset ohjaavat ensimäistä kertaa tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa, mikä varmistaa konkreettiset yritysvaikutukset.

Mikään alue ei ole aikaisemmin sitoutunut yhtä voimakkaasti mikroyritysten kasvun vahvistamiseen, mikä on alueen uuden osaamisstrategia yhteinen päämäärä. Alueella toimiva kansainvälisesti verkostoitunut mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä on ainoa laatuaan Pohjoismaissa. Tutkimusryhmä, alueen TKK-toimijat ja mikroyritykset ovat yhteistyössä valmistelleet ja testanneet uudenlaisia toimintatapoja mikroyrittäjyystutkimuksen ja TKK-toiminnan kehittämiseen tähtäävän toimintamallin pohjaksi.

Asiasanat: mikroyrittäjyys, mikroyritys, yritysyhteistyö, TKK-toiminta, tutkimus, kasvu, kansainvälisyys

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke kohdistuu pohjoisilla harvaan asutulla alueella toimiviin mikroyrityksiin ja niiden kehittämisen kannalta keskeisiin tutkimus-, kehitys ja koulutustoimijoihin (TKK). Keskeisiä TKK-toimijoita ovat julkiset yritys- ja kehityspalvelut, ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut.

Mikroyritykseksi kutsutaan riippumatonta yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin kymmenen työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään kaksi miljoonaa euroa (European Commission Recommendation 2003). Mikroyritykset ohjaavat hankkeen kautta ensimäistä kertaa tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa alueella, mikä varmistaa konkreettiset yritysvaikutukset. Kaikki Oulun Eteläisen alueen seutukunnat ja Raahen seutukunta ovat mukana. Kaikista alueen kunnista on sitoutunut yli 60 yritystä mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjien ydinryhmään. Ydinryhmään sitoutunut yritys osallistuu ryhmään kuuluvien yritysten kokoontumisiin yritysten tiloissa; hyödyntää vertaistukea, sparrausta ja kehittämisideoita ydinryhmän aktiivisilta yrittäjiltä ja muilta hankkeeseen osallistuvilta toimijoilta; kehittää omaa liiketoimintaa osallistumalla toimintansa kannalta hyödyllisiksi katsomiinsa kasvua ja kansainvälistymistä edistäviin rohkeisiin kokeiluihin. Nämä kohdistuvat erityisesti uusiin liiketoimintamalleihin, sähköisen liiketoiminnan ratkaisuihin ja kustannustehokkaisiin kansainvälisen liiketoiminnan keinoihin. Näitä vertaillaan ja tuodaan esille onnistuneiden käytännön yritysesimerkein. Yritys ohjaa hankkeessa laajemmin toteutettavia tutkimus-, kehitys- ja koulutuskokeiluja ja toimenpiteitä (kehitysehdotukset, arviointi ja palaute). Ydinryhmän yrityksen ohjaavat kaavaillun mikroyrittäjyyden tutkimus-, kehitys ja koulutuskeskuksen toiminnan valmistelua. Ne saavat näkyvyyttä hankkeen tapahtumien ja tiedottamisen yhteydessä. Muodostuva verkosto mahdollistaa uusien asiakkuuksien ja kansainvälisten yhteyksien syntymisen.

Vuonna 2012 Euroopassa oli yhteensä noin 20,4 miljoonaa yritystä, joista mikroyritysten osuus on 92.1% (noin 18,8 miljoonaa) (Ks. European Commission 2013). Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2012 Suomen 322 183 yrityksestä (pl. maa, metsä- ja kalatalouden toimiala) alle kymmenen työntekijän yrityksiä on 248 998 eli 93,4 prosenttia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tuloksista hyötyvät välillisesti mm. seuraavat tahot:

1. Yrittäjäjärjestöt
2. Kunnalliset, maakunnalliset ja kansalliset päätöksentekijät
3. Viranomaistahot
4. Kansallinen ja kansainvälinen mikroyrittäjyyden asiantuntijayhteisö

Ne voivat hyödyntää omassa toiminnassaan hankkeessa tuotettavaa luotettavaa tietoa mikroyrityksistä, niiden nykytilasta, kasvupotentiaalista ja kansainvälistymiskokeilujen onnistumisesta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 693 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 685 947

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 964 100

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 957 112

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan

Kunnat: Oulainen, Raahe, Ylivieska, Siikajoki, Kärsämäki, Siikalatva, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Merijärvi, Kalajoki, Alavieska, Sievi, Nivala, Pyhäjoki, Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäntä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa toimintaympäristöanalyysinä on hyödynnetty mm. MikroY-hankkeen aikana tehtyjä tutkimuksia. Sukupuolinäkökulmasta toimintaympäristöanalyysia on tarkennettu käyttäen STM:n ohjeistusta sukupuolivaikutusten arvioinnista. Hankkeen ydinryhmään on kutsuttu Oulun Eteläisen alueen yrittäjiä sukupuolesta riippumatta. Alueen yrittäjistä ei ole käytettävissä yrittäjän sukupuolen mukaista tilastotietoa. Hankkeessa tullaan selvittämään mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen esteitä ja ajureita ja etsimään ratkaisuja esteiden poistamiseen. Tässä yhteydessä on oletettavaa, että esille nousevat mm. yrittäjien kokemat perhe- ja yhteiskuntapoliittiset ongelmat. Hankkeen tulokset on tarkoitettu hyödyntämään niin naisten kuin miesten omistamia mikroyrityksiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminta ja tulokset palvelevat kaikkia yrittäjiä ja TKK-organisaatioita. Hankkeessa otetaan huomioon mm. sote-alan yritystoiminnan kehittämisen haasteet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Välillisenä tavoitteena voidaan nähdä naisyrittäjyyden edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Kohteen kannalta neutraali.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Maaseutumaisen alueen elinvoimaisuuden vahvistamisen voidaan nähdä vähentävän ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Kohteen kannalta neutraali.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Kohteen kannalta neutraali.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Kohteen kannalta neutraali.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Hanke suosii verkkopohjaisia järjestelmiä ja paperittomuutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Hankinnoissa käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä materiaaleja.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 10
Harvaan asutun maaseutumaisen alueen yritysten osallistuminen hankkeeseen vahvistaa niiden liiketoimintaosaamista ja parantaa niiden kilpailukykyä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Hankeessa tehtävien uusien avausten ja kokeilujen avulla kehitetään asiakaslähtöisiä innovaatioita.
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Hankkeessa hyödynnetään virtuaalisia ympäristöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Eri toimijoiden tietoisuus mikroyrittäjyydestä ja mikroyritysten erityispiirteistä voi lisätä yrittäjien hyvinvointia. Hanke tukee yrittäjyyttä, joka lisää yleistä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Hankkeen toiminnassa on alueiden välisen tasa-arvon edistämisen näkökulma.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Harvaan asuttujen alueiden yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden ja elinvoimaisuuden edistäminen ovat hankkeen tavoitteena.
Kulttuuriympäristö 1 4
Uudenlaisen yrittäjyyskulttuurin edistäminen maaseutumaisilla alueilla on yhtenä pitkäntähtäimen tavoitteena.
Ympäristöosaaminen 1 2
Hankkeessa mukana olevien yritysten oman toiminnan kautta voi syntyä lisää ympäristöosaamista ja ympäristöön liittyvää liiketoimintaa mm. cleantech.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Mikroyritysten kasvualusta -hankkeella on ollut merkittävä uutuusarvo. Siinä on sovitettu yhteen ja juurrutettu uudella tavalla tutkimusta ja yritysrajapinnan toimintoja. Mikroyritykset ovat ohjanneet ensimäistä kertaa tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa, mikä on varmistanut konkreettiset yritysvaikutukset.

Hankkeen tavoitteena oli (1) luotettavan tiedon tuottaminen mikroyrityksistä ja levittäminen, (2) yritysohjautuva kehitystyö, (3) nopeat kokeilut ja onnistumiset sekä (4) rohkeat avaukset ja onnistumisten levittäminen.

Hankkeen keskeinen tulos on Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE:n perustaminen Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin yhteyteen. Toinen keskeinen tulos on mikroyritysten ydinryhmätoiminnan konseptin kehittäminen ja organisointivastuun siirtäminen seudullisille yrityspalveluille osaksi niiden palvelukokonaisuutta. Toiminnan tueksi laadittiin Aluevastaavien perehdytysopas. Verkoston jäsenet, kokoontumiset, kokoontumisten keskeinen anti, yhteyshenkilöt sekä paljon muuta tietoa löytyy yhteiseltä virtuaaliselta alustalta, www.microentre.fi

Kolmas keskeinen tulos on mikroyrityksiä koskevan luotettavan tiedon tuottaminen ja levittäminen. Nettisivustolla pääsee tutustumaan näihin mm. tutkijoiden blogien avulla. Neljäntenä kokonaisuutena on ydinryhmätoimintaan osallistuneiden yritysten tekemät ketterät kokeilut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Niiden tuloksena käynnistyi mm. verkkokauppa ulkomaille ja vientitoimintaa, palkattiin ensimmäinen työntekijä yritykseen, kehitettiin muille mikroyrityksille kohdennettuja palveluja. Hankkeen tulosten vaikutuksena mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytykset vahvistuvat ja ne luovat uutta kasvua ja uusia työpaikkoja.

Pohjois-Pohjanmaalle on syntynyt aktiivisten kasvu- ja kansainvälistymishakuisten mikroyritysten ja TKK-toimijoiden verkosto, joka on jo hankkeen aikana laajentunut mm. Pohjois-Savoon, Lappiin ja Keski-Pohjanmaalle. Verkoston laajeneminen jatkuu. Hankkeen tulosten myötä on tuotettu tietoa mikroyritysten ja mikroyrittäjyyden erityispiirteistä. Myös julkisessa keskustelussa mikroyritykset tunnistetaan ja huomioidaan entistä selkeämmin. Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan tutkimustietoon perustuvasta mikroyritysten kasvun edistämisestä ja yrittämisen esteiden purkamisesta sekä innovatiivisista piloteista mikroyritysten kasvuedellytysten vahvistamiseksi. Alue ja sen mikroyrittäjyyttä edistävä toiminta on esitelty myös OECD:n hyvänä käytäntönä.

Hankkeen toteuttamisesta vastasi Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTRE. EARK-hankkeen päärahoittajana toimi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hankkeen keskeisinä yhteistyökumppaneina ja osarahoittajina olivat Kerttu Saalasti säätiö, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan, Haapaveden-Siikalatvan ja Raahen seutukunnat sekä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU, Koulutuskeskus BRAHE ja Centria ammattikorkeakoulu Oy. Hankkeeseen osallistuneet mikroyritykset rahoittivat osaltaan hanketta.

Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja käytännöt jatkuvat Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE:n ja sen yhteistyökumppaniverkoston toiminnassa. Aktiiviseen työhön voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.microentre.fi